Yrittäjän YEL vs palkansaajan TyEL – Eläkemaksujen vertailu 2026

Sekä yrittäjän YEL- että palkansaajan TyEL-maksu on vuonna 2026 nimellisesti sama 24,4 % – mutta luvun taakse kätkeytyy merkittävä rakenteellinen ero, joka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon eläkettä todellisuudessa kertyy ja kuka maksun lopulta kantaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) vahvistamien tietojen mukaan TyEL-maksu jakautuu niin, että palkansaaja itse maksaa 7,30 % ja työnantaja kantaa loput 17,10 %. Yrittäjä sitä vastoin maksaa koko 24,4 % omasta YEL-työtulostaan – suoraan omasta kukkarostaan.

Miksi vertailu on tärkeää: kaksi järjestelmää, yksi prosentti

Suomen työeläkejärjestelmässä yrittäjillä ja palkansaajilla on erilliset lait: yrittäjien eläkelaki (YEL) ja yksityisten alojen työntekijöiden eläkelaki (TyEL). Molemmat lait tähtäävät samaan tavoitteeseen – lakisääteisen eläketurvan muodostamiseen – mutta rakentuvat eri tavalla. Nominaalinen prosentti on sama, joten vertailu on helppoa pintatasolla. Mutta se, kuka maksaa, mistä perusteesta maksetaan ja miten eläke kertyy, eroaa merkittävästi.

Palkansaajalle TyEL on automaattinen: työnantaja hoitaa vakuuttamisen, tilittää kokonaismaksun ja pidättää työntekijäosuuden palkasta. Yrittäjälle vastuu on henkilökohtainen: YEL-vakuutus on otettava itse, maksuperuste on neuvoteltava eläkelaitoksen kanssa ja koko maksu maksetaan omasta kassasta. Tämä rakenteellinen ero tekee vertailusta paljon monimutkaisempaa kuin pelkät prosentit antavat ymmärtää.

TyEL-maksu 2026: miten palkansaajan eläkemaksu toimii

Yksityisen sektorin palkansaajan eläketurva perustuu TyEL:iin. Vuonna 2026 TyEL:n kokonaismaksu on Eläketurvakeskuksen vahvistamana 24,4 % palkasta. Tästä summasta palkansaajan oma osuus on 7,30 % ja työnantajan osuus keskimäärin 17,10 %.

Aiempina vuosina TyEL-maksussa oli ikäporrastus: 53–62-vuotiaiden työntekijöiden maksu oli korkeampi. Vuodesta 2026 alkaen Verohallinnon mukaan kaikki palkansaajat maksavat saman 7,30 % iästä riippumatta. Tämä yksinkertaistaa järjestelmää ja poistaa aiemman tilanteen, jossa 53–62-vuotiaan palkansaajan osuus oli 8,65 %.

Palkansaajan näkökulmasta TyEL-maksu on lähes näkymätön: työnantaja pidättää sen suoraan bruttopalkasta ennen kuin palkka maksetaan tilille. Palkansaaja ei joudu itse ottamaan vakuutusta, laskemaan maksua tai neuvottelemaan perustetta. Kaikki tapahtuu automaattisesti.

TyEL-maksu perustuu todelliseen palkkaan. Toisin sanoen: jos palkka nousee, maksu nousee automaattisesti samassa suhteessa, ja eläkekin kertyy enemmän. Eläkettä kertyy TyEL:n piirissä olevilla 1,5 % vuosiansioista. Lisätietoa TyEL-maksun laskemisesta löydät artikkelista TyEL-maksu: Miten eläkemaksu lasketaan palkasta 2026.

YEL-maksu 2026: miten yrittäjän eläkemaksu toimii

Yrittäjän eläkelaki (YEL) koskee kaikkia 18–68-vuotiaita yrittäjiä, joiden vuotuinen työpanos ylittää 9 423,09 euron alarajan (2026). Eläketurvakeskuksen YEL-sivun mukaan vuoden 2026 maksuprosentti on kaikille yrittäjille sama 24,4 % YEL-työtulosta.

Keskeinen ero on siinä, mistä prosentti lasketaan. TyEL:ssä perusta on todellinen palkka, YEL:ssä se on eläkelaitoksen vahvistama työtulo. Työtulo on arvio siitä, minkä verran yrittäjä saisi palkkaa, jos hän tekisi saman työn palkansaajana. Tämä arvio ei automaattisesti vastaa yrittäjän todellisia ansioita tai yrityksen tulosta.

YEL-vakuutus on otettava eläkevakuutusyhtiöstä, kuten Elo:sta tai Varmasta. Yrittäjä voi valita vakuutusyhtiön vapaasti, mutta maksuprosentti on laissa määrätty eikä kilpailussa. Ainoa keino alentaa maksua laillisesti on alentaa työtuloa – mikä samalla pienentää tulevan eläkkeen kertymistä.

Yrittäjä maksaa koko 24,4 %:n eläkemaksun omasta kukkarostaan – ilman työnantajan tukea.

Tärkeä poikkeus koskee aloittavia yrittäjiä: ensimmäistä kertaa YEL-vakuutuksen ottava yrittäjä saa Elon sosiaalivakuutusmaksutaulukon mukaan 22 %:n alennuksen maksusta 48 kuukauden ajaksi. Tämä alennus on merkittävä kannustin yrittäjyyden alkuvaiheen käynnistämiseksi.

Vertailutaulukko: YEL vs TyEL 2026 rinnakkain

Seuraava taulukko kokoaa keskeisimmät erot yrittäjän YEL-maksun ja palkansaajan TyEL-maksun välillä vuoden 2026 tiedoilla. Luvut perustuvat Eläketurvakeskuksen vahvistamiin maksuprosentteihin ja valtioneuvoston tiedotteeseen.

Vertailun tärkein havainto on, että nominaaliset prosentit ovat samat, mutta yrittäjän todellinen maksurasitus on huomattavasti suurempi. Palkansaajalle työnantajan 17,10 %:n osuus ei näy lainkaan palkkalaskelmassa – se on ikään kuin piilotettu työvoimakustannus. Yrittäjälle se on suora menoerä.

YEL-työtulo: vertailun tärkein käsite

YEL-työtulo on järjestelmän ydin ja samalla sen suurin kipupiste. Työeläke-lehden maaliskuussa 2026 julkaiseman artikkelin mukaan Suomi on eurooppalainen poikkeus: useimmissa muissa EU-maissa yrittäjän eläkemaksu perustuu suoraan verotettavaan tuloon tai yrittäjän itse ilmoittamiin ansioihin, mutta Suomessa eläkelaitos arvioi ja vahvistaa työtulon erikseen.

Työtulo voi poiketa merkittävästi yrittäjän verotettavasta tulosta tai yrityksen tuloksesta. Monet yrittäjät pitävät työtulonsa tarkoituksellisesti matalana säästääkseen kuukausittaisissa YEL-maksuissa. Tästä seuraa kuitenkin se, että tuleva eläke jää pienemmäksi – ja mahdolliset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, jotka myös lasketaan YEL-tulon pohjalta, pienenevät vastaavasti.

Tyoelake.fi:n mukaan YEL-työtulon yläraja on vuonna 2026 214 000 euroa vuodessa ja alaraja 9 423,09 euroa. Alarajan alle jäävältä työtulolta yrittäjän ei tarvitse ottaa YEL-vakuutusta. Työttömyysturvan säilyttämiseksi työtulo täytyy kuitenkin olla vähintään 15 481 euroa – tämä raja on erillinen vakuuttamisvelvollisuuden rajasta.

Euromääräinen vertailu: miltä maksu näyttää palkan mukaan

Abstraktit prosentit konkretisoituvat, kun lasketaan euromääräiset maksut eri tulotasoilla. Seuraava taulukko vertaa yrittäjän YEL-maksua ja palkansaajan henkilökohtaista TyEL-osuutta samalla tulotasolla. Luvut on laskettu vuoden 2026 vahvistetuilla prosenteilla (ETK 2026 ja Verohallinto 2026).

Taulukko osoittaa selvästi, että yrittäjä maksaa henkilökohtaisesti yli kolminkertaisesti palkansaajaan verrattuna samalla tulotasolla. On toki muistettava, että palkansaajan kokonaisturva sisältää myös työnantajan maksaman osuuden – yrittäjä ei vain saa sitä ulkopuoliselta maksajalta.

YEL-maksu on myös vähennyskelpoinen verotuksessa: yrittäjä voi vähentää YEL-maksun kokonaan tuloverotuksessa, mikä pienentää todellista nettokustannusta. Tarkkaa veroetua ei voi sanoa yleisesti, sillä se riippuu yrittäjän tulotasosta ja veroprosentista. Palkanlaskennan näkökulmasta yrittäjien eläkemaksut ovat omanlaisensa kokonaisuus – lisätietoa palkanlaskentajärjestelmistä löydät esimerkiksi artikkelistamme Fivaldi palkanlaskenta – tilitoimistojen suosikki testissä.

Sama 24,4 %:n luku tarkoittaa yrittäjälle kolminkertaista henkilökohtaista maksua verrattuna palkansaajaan.

YEL-uudistus 2026–2028: mitä on tulossa

Yrittäjien eläkejärjestelmä on paraikaa murrosvaiheessa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan hallitus on sopinut YEL-järjestelmän uudistamisesta siten, että yrittäjien eläkemaksut sidotaan tulevaisuudessa aiempaa tiiviimmin todellisiin tuloihin. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuodesta 2028 alkaen.

Uudistuksen tavoitteena on korjata YEL-järjestelmän keskeinen rakenteellinen ongelma: yrittäjät asettavat työtulonsa liian matalaksi ja sitä kautta aliturvaavat eläkkeen. Kun maksu sidotaan todellisiin ansioihin, järjestelmä toimisi lähemmin samalla tavalla kuin TyEL palkansaajille – tai kuten monissa muissa EU-maissa yrittäjien vakuuttaminen toimii.

Yksittäinen konkreettinen muutos tapahtui jo vuonna 2026: ikäperusteinen YEL-maksuporrastus poistettiin kokonaan. Ennen vuotta 2026 53–62-vuotiaat yrittäjät maksoivat korkeampaa YEL-maksua (25,6 % vuonna 2025). Nyt kaikki 18–68-vuotiaat yrittäjät maksavat saman 24,4 %, mikä yksinkertaistaa järjestelmää. Sama muutos tehtiin myös TyEL:ssä palkansaajapuolella.

Eläkkeen kertyminen: onko lopputulos sama molemmilla?

Eläkettä kertyy molemmissa järjestelmissä 1,5 % vuodessa. Palkansaajalla se kertyy todellisesta bruttopalkasta, yrittäjällä vahvistetusta YEL-työtulosta. Jos työtulot ovat yhtä suuret, eläkkeen kertyminen on teoriassa sama. Käytännössä tämä ei usein toteudu, koska yrittäjät pitävät YEL-työtulonsa todellista ansiotasoa matalampana.

Merkittävä ero syntyy myös siinä, miten eläke rahoitetaan. TyEL on osittain rahastoiva järjestelmä: osa eläkemaksuista sijoitetaan, ja sijoitusten tuotto on mukana eläkkeen rahoituksessa. YEL on puolestaan enemmän jakojärjestelmään nojaava: nuoremmat yrittäjät rahoittavat tällä hetkellä vanhempien eläkkeitä. Tämä ero tarkoittaa myös sitä, että YEL-maksujen nostaminen tulevaisuudessa on mahdollista, jos yrittäjien määrä tai ansiotaso ei riitä kattamaan eläkemenoja.

Kokonaiseläkettä suunnitellessa on hyödyllistä verrata myös työnantajan maksuosuuteen liittyviä tietoja – aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Työnantajan eläkemaksuosuus 2026 – paljonko työnantaja maksaa? sekä pilariartikkelissa Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä.

Muut sosiaalivakuutusmaksut: yrittäjä vs palkansaaja

Eläkemaksujen vertailu ei ole täydellinen ilman muiden sosiaalivakuutusmaksujen huomioimista. Kokonaisrasitus poikkeaa yrittäjillä ja palkansaajilla myös sairausvakuutusmaksuissa, työttömyysvakuutuksessa ja tapaturmavakuutuksessa.

Elon YEL-vakuutusoppaan mukaan palkansaaja maksaa sairausvakuutuksesta sairaanhoitomaksua 1,10 % ja päivärahamaksua 0,88 % (jos palkka- tai työtulo on vähintään 17 255 euroa vuodessa). Yrittäjällä on vastaavat maksut YEL-työtulosta laskettuna. Erona on se, että palkansaajalle työnantaja maksaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksun erikseen.

Palkansaajilla on lisäksi pakollinen työttömyysvakuutus: työntekijä maksaa 0,90 % ja työnantaja huomattavasti suuremman osuuden. Yrittäjä ei kuulu palkansaajien työttömyysvakuutusjärjestelmään. Yrittäjä voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jolloin vakuutusmaksu maksetaan kassalle erikseen – tämä maksu ei kuitenkaan ole pakollinen eikä sisälly YEL:iin.

Tapaturmavakuutus on pakollinen vain työnantajille palkansaajien osalta. Yrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen, mutta se ei ole pakollinen. Kokonaisuutena yrittäjän sosiaaliturvapaketti on selvästi ohuempi kuin palkansaajan, vaikka YEL-maksuprosentti onkin korkea. Lisätietoa palkanlaskennan kokonaisuudesta löydät esimerkiksi Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026 – Täydellinen opas TyEL-maksuista.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Maksaako yrittäjä enemmän eläkemaksua kuin palkansaaja?

Prosentteina mitattuna kokonaismaksu on sama (24,4 % vuonna 2026), mutta yrittäjä maksaa koko summan itse, kun taas palkansaajalle työnantaja kattaa 17,10 prosenttiyksikköä. Palkansaajan henkilökohtainen osuus on vain 7,30 %. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä maksaa henkilökohtaisesti yli kolme kertaa enemmän kuin palkansaaja samalla tulotasolla. Lisäksi yrittäjä kantaa myös sen osan, jonka palkansaajan tapauksessa työnantaja hoitaisi – ikään kuin yrittäjä on samaan aikaan sekä työntekijä että työnantaja oman eläkemaksunsa suhteen. Maksu on kuitenkin vähennyskelpoinen verotuksessa, joten nettovaikutus on pienempi kuin bruttoluvut antavat ymmärtää. (Lähteet: ETK 2026, Verohallinto 2026.)

Mitä YEL-työtulo tarkoittaa ja miten se määräytyy?

YEL-työtulo on eläkelaitoksen arvioimaan työpanokseen perustuva luku, joka edustaa sitä palkkaa, jonka yrittäjä saisi tekemästään työstä palkansaajana. Se ei ole sama kuin yrityksen liikevaihto, tulos tai yrittäjän itselleen maksama palkka. Eläkelaitos arvioi työtuloa yrityksen toimialan, yrittäjän työtuntien ja muiden tekijöiden perusteella. Yrittäjä voi myös itse esittää oman arvionsa, ja työtuloa voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa. Vuonna 2026 alaraja on 9 423,09 euroa ja yläraja 214 000 euroa vuodessa. Työtulo vaikuttaa paitsi eläkkeeseen myös sairauspäivärahaan, vanhempainrahaan ja muihin sosiaalietuuksiin. (Lähde: ETK, tyoelake.fi 2026.)

Saako aloittava yrittäjä alennusta YEL-maksusta?

Kyllä. Ensimmäistä kertaa YEL-vakuutuksen ottava yrittäjä saa 22 %:n alennuksen vakuutusmaksusta 48 kuukauden eli neljän vuoden ajalle. Tämä tarkoittaa, että alennettu maksuprosentti on 24,4 % × 0,78 = noin 19,03 % työtulosta. Alennus koskee vain ensimmäistä vakuutuskautta – jos yrittäjä on aiemmin ollut YEL-vakuutettuna, alennusta ei saa uudelleen. Alennus on merkittävä käynnistystuki erityisesti yksinyrittäjille, joilla kassavirta on epävarma ensimmäisinä vuosina. Yhtiömuodolla ei ole väliä alennuksen kannalta, kunhan kyse on ensimmäisestä YEL-vakuutuksesta. (Lähde: Elo sosiaalivakuutusmaksut 2026.)

Mitä tapahtuu, jos YEL-työtulo on liian alhainen?

Matalaksi asetettu YEL-työtulo pienentää sekä tulevaa eläkettä että sosiaalietuuksia suorassa suhteessa. Eläkettä kertyy 1,5 % työtulosta vuodessa – jos työtulo on 15 000 euroa, eläkettä kertyy 225 euroa vuodessa. Jos työtulo on 30 000 euroa, kertymä on 450 euroa vuodessa. Sairauspäiväraha, vanhempainraha ja työkyvyttömyyseläke lasketaan kaikki YEL-tulon perusteella. Matalasta työtulosta voi seurata myös se, ettei yrittäjä säilytä oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan (raja 15 481 €/v vuonna 2026). Lyhyen aikavälin säästö voi siis tulla pitkässä juoksussa hyvin kalliiksi, jos työkyvyttömyys tai sairaus iskee. (Lähteet: tyoelake.fi 2026, sttinfo.fi 2026.)

Miten Suomen YEL-järjestelmä eroaa muista Pohjoismaista?

Suomi on poikkeuksellinen eurooppalainen tapaus yrittäjäeläkkeissä. Useimmissa EU- ja Pohjoismaissa yrittäjän eläkemaksu perustuu joko verotettavaan tuloon tai yrittäjän itse ilmoittamiin ansioihin. Suomessa eläkelaitos arvioi ja vahvistaa YEL-työtulon erikseen, mikä tekee järjestelmästä ainutlaatuisen. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yrittäjien eläketurva on kytketty tiiviimmin verojärjestelmään, eikä erillinen työtulo-arvio ole käytössä. Tämä tarkoittaa, että naapurimaissa yrittäjän maksama eläkemaksu ja eläkkeen peruste heijastavat automaattisemmin todellista ansiotasoa. Suomen YEL-uudistus pyrkii lähentymään tätä mallia vuodesta 2028 alkaen. (Lähde: Työeläke-lehti maaliskuu 2026.)

Mikä on TyEL:n ja YEL:n ero lyhyesti?

TyEL (työntekijän eläkelaki) koskee yksityisen sektorin palkansaajia ja YEL (yrittäjän eläkelaki) yrittäjiä. Molemmat kuuluvat lakisääteiseen työeläkejärjestelmään, ja maksuprosentti on vuonna 2026 sama 24,4 %. Keskeinen ero on maksaja ja peruste: TyEL:ssä työnantaja maksaa suurimman osan ja peruste on todellinen palkka, YEL:ssä yrittäjä maksaa kaiken itse ja peruste on eläkelaitoksen vahvistama työtulo. Lisäksi on olemassa MYEL (maatalousyrittäjän eläkelaki) maanviljelijöille ja apurahansaajille sekä MELA-järjestelmä. Nämä kaikki ovat erillisiä lakeja, mutta tavoite – lakisääteisen eläkkeen kertyminen – on kaikissa sama. (Lähteet: ETK 2026, Valtioneuvosto 2025.)

Voinko yrittäjänä vaikuttaa YEL-maksun suuruuteen?

Maksuprosentti on laissa kiinteä (24,4 % vuonna 2026), eikä sitä voi muuttaa yhtiömuodolla tai vakuutusyhtiön valinnalla. Maksuun voi vaikuttaa ainoastaan muuttamalla YEL-työtuloa: pienempi työtulo tarkoittaa pienempää maksua, mutta myös pienempää eläkettä ja sosiaalietuuksia. Aloittava yrittäjä saa 22 %:n automaattisen alennuksen 48 kuukauden ajaksi. Lisäksi yrittäjä voi täydentää lakisääteistä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkesäästämisellä, joka on vähennyskelpoinen verotuksessa tiettyihin rajoihin asti. Tilapäisiin maksuongelmiin eläkeyhtiöt voivat joustaa maksuaikatauluissa, mutta tämä ei poista vakuuttamisvelvollisuutta. (Lähteet: Verohallinto 2026, Elo 2026.)

Kannattaako yrittäjän myös maksaa palkkaa itselle?

Osakeyhtiömuodossa toimiva yrittäjä voi valita, ottaako hän tulot palkkana vai osinkona. Jos yrittäjä maksaa itselleen palkkaa, hänestä tulee sekä työnantaja (TyEL) että palkansaaja samanaikaisesti. Tällöin palkka on TyEL-vakuutettava, mikä tarkoittaa sekä työnantajan TyEL-maksua (17,10 %) että palkansaajan osuutta (7,30 %). YEL-vakuutus täytyy pitää silti voimassa, jos yrittäjän omistus ylittää laissa säädetyn rajan (yli 30 % tai yli 50 % yhdessä perheenjäsenten kanssa). Käytännössä moni yrittäjä yhdistää palkkaa ja osinkoa, ja optimaalinen jako riippuu verotuksesta, sosiaalietuuksista ja eläkestrategiasta kokonaisuudessaan. Tämä on aihe, johon kannattaa pyytää neuvoa esimerkiksi tilitoimistolta. (Lähde: ETK 2026.)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä
• Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026 – Täydellinen opas TyEL-maksuista
• TyEL-maksu: Miten eläkemaksu lasketaan palkasta 2026
• Työnantajan eläkemaksuosuus 2026 – paljonko työnantaja maksaa?

Lähteet

• Eläketurvakeskus (ETK): Työeläkemaksut vuonna 2026 – https://www.etk.fi/ajankohtaista/tyoelakemaksut-vuonna-2026/
• Eläketurvakeskus (ETK): Työeläkemaksut (vakiojulkaisu) – https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/tyoelakemaksut/
• Eläketurvakeskus (ETK): YEL-yrittäjät – https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/tyoelaketurvan-kattavuus-ja-vakuuttaminen/yel-yrittajat/
• Verohallinto: Sosiaalivakuutusmaksut 2026 – https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/yritys_tyonantajana/sosiaalivakuutusmaksut/
• Valtioneuvosto: Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2026 on vahvistettu – https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoelakevakuutusmaksut-vuodelle-2026-on-vahvistettu
• Valtioneuvosto: Hallitus sopi yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta – https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-sopi-yrittajien-elakejarjestelman-uudistamisesta
• Tyoelake.fi: Yrittäjäeläkkeen määrä ja vakuutusmaksut – https://www.tyoelake.fi/yrittajan-elaketurva/yrittajaelakkeen-maara-ja-vakuutusmaksut/
• Työeläke-lehti: Suomi euroopan poikkeus (maaliskuu 2026) – https://tyoelakelehti.fi/2026/03/suomi-euroopan-poikkeus/
• Elo: Sosiaalivakuutusmaksut 2026 – https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyel-vakuuttaminen/tyel-maksu/sosiaalivakuutusmaksut-2026
• Elo: YEL-vakuutus yrittäjän opas 2026 – https://www.elo.fi/-/media/files/vakuuttaminen-esitteet/yel-vakuutus-yrittajan-opas.pdf

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset