Rakennusalan palkat 2026 Suomessa: täydellinen palkkaopas

Rakennusala on yksi Suomen suurimmista työllistäjistä, ja palkkakeskustelu on kuumentunut kevään 2026 työmarkkinakierroksen myötä. Toukokuun 27. päivänä 2026 monet alalla työskentelevät pohtivat, miten rakennusalan palkat 2026 sijoittuvat suhteessa muihin toimialoihin Suomessa ja muualla Pohjolassa.

Tässä oppaassa käydään läpi rakennusalan keskeisten ammattiryhmien tyypilliset palkat: kirvesmies, rakennusmies, betonityöntekijä, maalari, sähkö- ja putkiasentaja, työnjohtaja sekä rakennusinsinööri. Lisäksi tarkastellaan alueellisia eroja, työehtosopimusten vaikutusta, palkka-avoimuusdirektiivin merkitystä, sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä pohjoismaista vertailua. Lähdetietoina käytetään muun muassa Ylen palkka-analyysiä sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen julkaisuja.

Rakennusalan palkat 2026 lyhyesti: yleiskatsaus

Käytettävissä olevien tietojen perusteella rakennusalan kokonaisansiot vaihtelevat Suomessa merkittävästi tehtävänimikkeen, kokemuksen, alueen ja työnantajan mukaan. Tuoreimpien työmarkkinajärjestöjen arvioiden mukaan kokoaikaisten rakennusalan ammattilaisten kuukausiansiot asettuvat tyypillisesti 2 600–4 600 euron haarukkaan, kun urakkalisät, ilta- ja yölisät sekä matkakorvaukset otetaan huomioon.

Ylen tuoreen palkkaennusteen mukaan Suomeen on muodostunut vientivetoinen palkankorotusmalli, jossa useimpien alojen korotukset jäävät kolmen vuoden aikana noin 7,8 prosenttiin. Sama linja vaikuttaa myös rakennusalalla, jonka työehtosopimukset on neuvoteltu kevään 2026 aikana uuteen muotoonsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennusalan ammattilaisen ostovoima paranee maltillisesti, mutta urakkapalkkauksen luonteen vuoksi vaihtelu yksittäisten työntekijöiden välillä voi olla huomattavasti suurempi.

Rakennusalan palkat 2026 muodostavat pelkkää peruspalkkaa monimutkaisemman kokonaisuuden. Urakkapalkkaus, henkilökohtaiset lisät, työkohtaisuuslisät, kohdekohtaiset palkkiot ja matkakorvaukset voivat kasvattaa kokeneen ammattilaisen kuukausiansion selvästi taulukkopalkkatasoa korkeammaksi. Toimialalla työskentelee Suomessa arviolta yli 175 000 ihmistä, ja sektori vastaa noin kahdeksaa prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tekee alan palkkakehityksestä kansantaloudellisesti hyvin keskeisen kysymyksen.

Rakennusalan palkkojen historia ja kehityksen taustat

Rakennusalalla on Suomessa pitkä ja taloudellisesti merkittävä historia. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulta alkaen Suomi käynnisti laajan jälleenrakennusvaiheen, jonka aikana rakennusalan työvoimakysyntä kasvoi ennätyksellisesti. 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuminen ja lähiörakentaminen nostivat alan palkat eräiden teollisuusammattien tasolle, ja rakennusalan urakkapalkkaus muotoutui pitkälti nykyiseen muotoonsa juuri näiden vuosikymmenten aikana.

1990-luvun alun lama painoi rakennusalan syvään notkahdukseen, ja merkittävä osa ammattilaisista siirtyi muille aloille tai ulkomaille. 2000-luvulla rakentaminen elpyi, mutta palkkakehitys jäi pitkään perinteisten teollisuusalojen jälkeen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan varsinainen palkkojen nousu käynnistyi vasta 2010-luvun lopulla, kun rakentamiseen syntyi rakenteellista työvoimapulaa ja osaamisvaatimukset kasvoivat digitalisaation, tietomallinnuksen sekä tiukkenevien energiatehokkuusvaatimusten myötä.

Vuosien 2024 ja 2025 aikana asuntorakentaminen hidastui korkeiden korkojen ja rakennuskustannusten nousun seurauksena. Julkisen sektorin infrahankkeet sekä laaja korjausrakentaminen ovat kuitenkin pitäneet työllisyyttä yllä. Tämä loi pohjan vuoden 2026 työehtosopimusneuvotteluille, jotka ovat muokanneet rakennusalan palkkarakennetta merkittävästi.

Kirvesmiehen palkka Suomessa 2026

Kirvesmies on yksi rakennusalan keskeisimmistä ammattinimikkeistä, ja kirvesmiehen palkka 2026 on Suomessa keskimäärin rakennusalan mediaanin yläpuolella. Tuoreimpien työehtosopimuspohjaisten taulukoiden mukaan vasta-aloittavan kirvesmiehen peruspalkka on tyypillisesti 2 750–3 000 euroa kuukaudessa, ja noin kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen kuukausiansiot asettuvat usein 3 100–3 500 euron tasolle.

Erityisen vaativissa kohteissa työskentelevien kokeneiden kirvesmiesten urakka- ja lisäpohjaiset kokonaisansiot voivat nousta 3 600–4 100 euron tasolle. Pääkaupunkiseudun suurissa toimitilakohteissa, sairaalarakentamisessa ja julkisissa infrahankkeissa kokonaisansiot saattavat olla vielä korkeampia. Kirvesmiehen ammatti sijoittuu rakennusalan sisällä keskituloiseen luokkaan, ja erikoiskirvesmiehillä, kuten muotti- ja porraskirvesmiehillä, on tyypillisesti korkeammat ansiot.

Mistä kirvesmiehen kokonaisansio koostuu?

Kirvesmiehen palkka jakautuu useaan komponenttiin: taulukon mukaiseen perustuntipalkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkohtaisuuslisään, mahdolliseen urakkapalkkauksen tuottavuusosuuteen sekä työajan ulkopuolisiin korvauksiin. Urakkapalkkauksessa työntekijät voivat ansaita selvästi taulukkopalkkaa enemmän, jos kohde valmistuu suunniteltua nopeammin. Suomen parhaiten palkatut ammatit -listauksessa tarkasteltuna kirvesmies sijoittuu suorittavien töiden parempaan päähän etenkin urakkavoittoisilla työmailla.

Rakennusmiehen palkka 2026

Rakennusmies on rakennusalan yleisin ammattinimike, ja sen alle kuuluu hyvin erilaisia tehtäviä aputöistä erikoistuneeseen runkotyöhön. Käytettävissä olevien työehtosopimustaulukoiden mukaan rakennusmiehen palkka aloitusvaiheessa asettuu tyypillisesti 2 600–2 850 euron haarukkaan kuukaudessa, kun työ on kokoaikaista ja työehtosopimuksen piirissä.

Noin viiden vuoden kokemuksen jälkeen rakennusmiehen tyypillinen kuukausiansio nousee 2 950–3 300 euron tasolle. Erikoistuneilla rakennusmiehillä, esimerkiksi muurareilla, raudoittajilla tai betonimuottityöntekijöillä, kuukausiansiot voivat kohota 3 400–3 800 euron tasolle, kun urakkalisät ja lisät huomioidaan. Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan rakennusmiehen ansiotasoon vaikuttavat eniten työn fyysinen vaativuus, kohteen tuottavuusrytmi, alueellinen palkkataso sekä työnantajan käyttämä palkkausmalli.

Erityisen merkittävä lisä syntyy ulkomaan komennuksissa työskentelevillä ammattilaisilla, joilla matkakorvaukset, päivärahat ja paikkakuntalisät voivat nostaa kokonaisansion huomattavasti kotimaan tason yläpuolelle. Tämä koskee erityisesti Ruotsiin ja Norjaan komennuksille lähteviä rakennusmiehiä, joiden kokonaiskorvaukset voivat olla 30–50 prosenttia kotimaan tasoa korkeammat.

Rakennusalan ammattien palkkahaitarit 2026

Betonityöntekijän ja maalarin palkat 2026

Betonityöntekijä on rakennusalan keskeinen erikoisammatti, jonka palkkakehitys on viime vuosina nopeutunut työvoimapulan myötä. Arviolta 60–70 prosenttia uusista asuinkerrostalokohteista nojaa runkovaiheessa nimenomaan betonirakentamiseen, mikä tekee ammattilaisista kysyttyjä. Tuoreimpien taulukkopalkkojen mukaan aloittavan betonityöntekijän kuukausiansio on noin 2 700–2 950 euroa, ja kokeneen ammattilaisen 3 050–3 450 euroa.

Erityisesti elementtitehtailla ja työmaiden urakkatyössä työskentelevien betonityöntekijöiden kokonaisansiot voivat nousta 3 550–4 000 euron tasolle, kun urakkalisät ja olosuhdelisät otetaan huomioon. Talviolosuhteissa ja korkean paikan työskentelyssä maksetaan tyypillisesti olosuhdekorvauksia, jotka voivat olla 10–25 prosenttia peruspalkasta.

Maalauspuolen ammattilaisilla, kuten maalareilla, mattomiehillä ja kalusteasentajilla, palkkataso on hieman runkoammattien alapuolella. Aloittavan maalarin kuukausiansio on käytettävissä olevien tietojen mukaan tyypillisesti 2 600–2 800 euroa, ja kokeneen ammattilaisen 2 900–3 250 euron tasolla. Erikoismaalareilla ja vaativien pintakäsittelyjen tekijöillä ansiot voivat nousta 3 300–3 700 euroon. Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan sisävalmistustöissä urakkapohjainen ansiotaso voi olla 15–25 prosenttia taulukkopalkkaa korkeampi.

Sähkö- ja putkiasentajat rakennusalalla

Sähkö- ja putkiasennusalan ammattilaiset luetaan tyypillisesti talotekniikan piiriin, mutta heidän työpanoksensa on rakennushankkeissa keskeinen. Sähköasentajan kuukausiansio aloitusvaiheessa on tuoreimpien taulukoiden mukaan noin 2 850–3 100 euroa, ja kokeneen asentajan 3 250–3 700 euron tasolla. Erikoisosaajien, kuten kiinteistöautomaation, aurinkosähköjärjestelmien tai dataverkkojen asentajien, kuukausiansiot voivat nousta 3 800–4 400 euron tasolle.

Putkiasentajien palkkataso on hyvin samanlainen, ja erityisesti pääkaupunkiseudun lvi-erikoisalan ammattilaisilla kokonaisansiot voivat ylittää 4 500 euron rajan. Sekä sähkö- että putkialaa koskee voimakas työvoimapula. Käytettävissä olevien arvioiden perusteella Suomessa tarvittaisiin lähivuosina yli 6 000 uutta talotekniikka-asentajaa vuosittain, mikä on osaltaan nostanut alan palkkatasoa muita rakennusammatteja nopeammin.

Työnjohtajan palkka rakennusalalla

Työnjohtaja on rakennustyömaan operatiivinen vastuuhenkilö, ja työnjohtajan palkka 2026 nojaa yleensä toimihenkilösopimukseen, ei rakennusalan työntekijöiden työehtosopimukseen. Tuoreimpien tietojen mukaan aloittavan työnjohtajan kuukausiansio on tyypillisesti 3 400–3 800 euroa, ja kokeneella työnjohtajalla 3 900–4 600 euron tasolla.

Vaativissa kohteissa, esimerkiksi sairaalahankkeissa, tietotekniikkainfrastruktuurissa tai suurissa toimitilarakennushankkeissa, kokeneen työnjohtajan kokonaisansiot voivat nousta 4 800–5 800 euron tasolle. Mukaan lasketaan tällöin yleensä tulospalkkio, joka voi olla 5–15 prosenttia vuosipalkasta.

Työnjohtajan rooli on viime vuosina muuttunut yhä enemmän projektikoordinaattorimaiseksi: työturvallisuus, aikataulutus, hankinnat ja digitaaliset työkalut vievät aiempaa suuremman osan työajasta. Tämä on lisännyt sekä koulutusvaatimuksia että palkkavaatimuksia, sillä monilla työmailla työnjohtaja vastaa useamman kymmenen hengen tiimin työn etenemisestä.

Rakennusinsinöörin ja työpäällikön palkka

Rakennusinsinöörin koulutus on ammattikorkeakoulutasoinen, ja rakennusinsinöörin palkka 2026 vaihtelee merkittävästi tehtävänkuvan mukaan. Aloittavan rakennusinsinöörin tyypillinen kuukausiansio on käytettävissä olevien tietojen perusteella 3 700–4 200 euroa, ja muutaman vuoden kokemuksen jälkeen palkka asettuu 4 400–5 200 euron tasolle. Erityisen vaativissa suunnittelu-, projektijohto- ja kustannuslaskentatehtävissä kuukausiansiot voivat nousta 5 500–7 000 euron tasolle.

Työpäällikkö vastaa kokonaisen kohteen tai useamman työmaan johtamisesta. Aloittavan työpäällikön kuukausiansio on tyypillisesti 4 200–5 000 euroa, kokeneen 5 200–6 200 euroa ja erikoisosaajilla 6 500–8 500 euron tasolla. Mukaan lasketaan tällöin yleensä huomattava tulospalkkio-osuus, joka voi olla jopa 20 prosenttia vuosipalkasta. Vertailtaessa rakennusalan koulutustasoja on hyödyllistä tutustua siihen, miten koulutus ja palkka linkittyvät toisiinsa myös muilla aloilla.

Alue-erot rakennusalan palkoissa 2026

Rakennusalan palkkataso vaihtelee Suomessa alueittain selvästi, vaikka työehtosopimukset asettavatkin yleisen lattian. Pääkaupunkiseudulla työvoimapulan, kohteiden määrän ja korkeampien rakennuskustannusten vuoksi kokeneiden ammattilaisten kokonaisansiot ovat tyypillisesti 5–12 prosenttia muuta Suomea korkeammat. Tampereen ja Turun seudulla erot ovat pienempiä, mutta edelleen havaittavissa.

Pohjois-Suomen suurissa infrahankkeissa, kuten kaivos- ja energiantuotannon rakennushankkeissa, palkat ovat usein keskimääräistä korkeampia matkakorvausten, päivärahojen ja paikkakuntalisien ansiosta. Etelä-Suomessa kasvaa parhaillaan useita suuria datakeskus- ja akkutehdashankkeita, jotka ovat nostaneet erikoisosaajien palkkavaatimuksia merkittävästi.

Työehtosopimukset ja palkankorotukset 2026

Suomenmaan julkaisemien tilastojen mukaan rakennusalan palkkakehitys on viime vuosina seurannut vientisektorin antamaa raamia. Ylen mukaan keväällä 2026 sovittiin korotuksista, jotka koskevat yli miljoonaa suomalaista palkansaajaa, ja useimpien alojen kokonaiskorotus jää noin 7,8 prosenttiin kolmessa vuodessa.

Rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa on perinteisesti pyritty saamaan teollisuussopimusten kanssa yhdenmukainen korotuslinja, mutta urakkapalkkauksen luonteen takia paikallisessa sopimisessa on alalla tavanomaista enemmän liikkumavaraa. Tämä tarkoittaa, että alueelliset ja työnantajakohtaiset erot voivat olla yleiskorotusta suurempia.

Verrattaessa rakennusalan ansioita yleiseen tasoon kannattaa muistaa, että keskipalkka Suomessa 2026 ei kerro koko totuutta, sillä rakennusalalla urakkapalkkauksen ja olosuhdelisien painoarvo on huomattavasti suurempi kuin monella toimisto- tai palvelualalla. Tämän vuoksi nimellinen taulukkopalkka voi olla harhaanjohtava mittari.

Lisät, korvaukset ja kokonaisansiot rakennusalalla

Rakennusalan palkkojen erityispiirre on se, että peruspalkkaan kertyy hyvin paljon erilaisia lisiä. Tyypilliset lisät jakautuvat seuraaviin ryhmiin:

• Henkilökohtainen palkanlisä (tyypillisesti 5–15 % peruspalkasta)
• Työkohtaisuuslisä (1–3 % per työtehtävän vaativuusporras)
• Olosuhdelisä, esimerkiksi korkealla työskentelystä tai kylmäolosuhteista
• Ilta-, yö- ja viikonloppulisät
• Matkakorvaukset ja päivärahat
• Urakkapalkkauksen tuottavuusosuus
• Mahdollinen tulospalkkio ja kohdekohtainen bonus

Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan lisät ja korvaukset muodostavat kokeneella rakennusalan ammattilaisella tyypillisesti 15–35 prosenttia kuukausiansiosta. Erityisen lisäpainotteinen palkkaus on telinemiehillä, betonityöntekijöillä ja erikoiskirvesmiehillä. Kun kokonaisansiosta vähennetään verot ja sivukulut, käteen jäävä osuus voi olla huomattavasti pienempi kuin bruttopalkka antaa olettaa. Käteen jäävän summan laskemiseen kannattaa tutustua erikseen nettopalkan laskemisesta kertovaan oppaaseen.

Sukupuolten väliset palkkaerot rakennusalalla

Rakennusala on Suomessa edelleen miesvaltainen: arviolta noin 9 prosenttia alan työntekijöistä on naisia. Tämä tekee suoran palkkavertailun haastavaksi, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella naisten ja miesten palkkaerot ovat rakennusalalla pienempiä kuin monilla muilla toimialoilla, sillä työehtosopimuspohjaiset taulukot ovat sukupuolineutraaleja.

Suomenmaan tilastojulkaisun mukaan miesten kokonaisansiot olivat naisten kokonaisansioita korkeampia kaikilla koulutusasteilla, mikä koskee myös rakennusalaa. Erot syntyvät kuitenkin enemmän työtehtävien jakautumisesta, urakkapalkkauksesta sekä työajan ulkopuolisten töiden määrästä kuin suorista palkkasyrjinnän muodoista. Lisätietoa palkkarakenteesta tarjoaa myös opas palkasta tehtävistä vähennyksistä.

Pohjoismainen vertailu: rakennusalan palkat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

Pohjoismainen vertailu paljastaa, että rakennusalan palkat 2026 ovat Suomessa keskimäärin Ruotsia hieman alemmat, mutta selvästi Norjaa matalammat. SAK:n vertailussa Suomen palkat on todettu kilpailijamaiden tasolle, mutta absoluuttisina euromäärinä Norja erottuu omaksi luokakseen rakennusalalla. SAK:n vertailun mukaan Suomen suhteelliset palkkaerot ovat tutkituista 29 maasta neljänneksi pienimmät, kun Ruotsi sijoittui samassa vertailussa 19. sijalle ja Saksa vasta 24. sijalle.

Norjan korkea palkkataso selittyy korkealla elinkustannustasolla, vahvalla rakennusalan järjestäytymisellä sekä öljytulojen mahdollistamalla julkisella infrarakentamisella. Norjassa kannattaa kuitenkin huomioida verotuksen rakenne ja se, ettei nimellinen palkka aina käänny suoraan suuremmaksi ostovoimaksi. Pohdittaessa, mikä on hyvä palkka Suomessa tänään, kannattaa muistaa, että pelkkä bruttovertailu antaa väärän kuvan kokonaisuudesta.

Palkka-avoimuusdirektiivi ja rakennusala

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu Suomessa voimaan viimeistään kesällä 2026. Taloushallintoliiton mukaan direktiivi tuo merkittäviä muutoksia palkkatietojen julkisuuteen myös rakennusalalla, vaikka alan urakkapalkkauksen luonne tuokin omat erityispiirteensä.

EY:n analyysin mukaan direktiivi velvoittaa vähintään 150 työntekijää työllistäviä työnantajia raportoimaan palkkatietoja sukupuolittain. Rakennusalalla tämä koskee suurta osaa kansallisesti merkittävistä urakoitsijoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkkavertailusta tulee aiempaa läpinäkyvämpää, ja palkansaajat voivat verrata omaa ansiotasoaan saman tehtävän muiden tekijöiden palkkatasoon.

Taloushallintoliiton mukaan palkka-avoimuus voi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja lisätä työntekijöiden neuvotteluvoimaa myös rakennusalalla, jolla urakkapalkkauksen perusteet eivät ole aina olleet täysin läpinäkyviä. Erityisesti naisten asema toimihenkilötehtävissä voi vahvistua, kun palkkavertailu helpottuu.

Tulevaisuuden näkymät: rakennusalan palkat 2026–2028

Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan rakennusalan palkat 2026 ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa työvoimapula ja vihreä siirtymä määrittävät kasvavissa määrin palkkakehitystä. Erityisesti talotekniikan, infrarakentamisen sekä energiaremonttien ammattilaisilla palkkakehityksen odotetaan jatkavan keskimääräistä nopeampaa nousuvauhtia.

Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilastojen mukaan yksityisen sektorin palkkakehitys nojaa pitkälti jäsenyritysten palkkahallintojärjestelmistä saataviin tietoihin. Tämä tarkoittaa, että rakennusalan suuret yritykset asettavat käytännössä tahdin, johon pienemmät urakoitsijat sopeutuvat.

Tulevien vuosien aikana keskeisiä palkkakehityksen ajureita ovat asuntorakentamisen elpymisen aikataulu, vihreän siirtymän investoinnit (kuten tuulivoima, vety ja sähköverkot), korjausrakentamisen kasvava merkitys talotekniikkapainotteisissa hankkeissa, työvoimapulan jatkuminen erikoisammateissa, palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano sekä pohjoismaisen liikkuvuuden vaikutus erikoisosaajien palkkavaatimuksiin.

Yhteenveto: rakennusalan palkat 2026 lyhyesti

Rakennusala on Suomessa työllistäjänä ja palkkatasonsa puolesta moninainen toimiala, jossa yksittäisen ammattilaisen kokonaisansiot riippuvat ammattinimikkeestä, kokemuksesta, alueesta sekä urakkapalkkauksen luonteesta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tyypillinen rakennusalan kuukausiansio asettuu vuonna 2026 noin 2 600–4 600 euron haarukkaan, mutta erikoisosaajilla ja toimihenkilötehtävissä työskentelevillä ansiot voivat olla tätä huomattavasti korkeammat.

Vuoden 2026 työehtosopimukset, palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulo ja jatkuva työvoimapula muokkaavat alaa nopeasti. Toimialan ammattilaisten kannattaa seurata oman alansa keskeisten työmarkkinajärjestöjen tilastoja ja sopimuksia sekä huomioida pohjoismaisen vertailun merkitys etenkin erikoisammateissa.

Usein kysytyt kysymykset rakennusalan palkoista

Kuinka paljon kirvesmies tienaa Suomessa 2026?

Tuoreimpien työehtosopimustaulukoiden ja työmarkkinajärjestöjen arvioiden mukaan kokeneen kirvesmiehen tyypillinen kuukausiansio on Suomessa noin 3 100–3 500 euroa, ja urakkapalkkaus huomioiden 3 600–4 100 euroa erityisosaajilla.

Millä rakennusalan ammatilla on parhaat palkat 2026?

Käytettävissä olevien tietojen perusteella parhaiten ansaitsevat työpäälliköt ja rakennusinsinöörit suunnittelu- sekä projektijohtotehtävissä. Heidän kuukausiansionsa voivat nousta 6 500–8 500 euron tasolle vaativissa hankkeissa.

Onko rakennusalan palkoissa suuria alueellisia eroja?

Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulla kokeneen ammattilaisen kokonaisansio on tyypillisesti 5–12 prosenttia muuta Suomea korkeampi. Pohjois-Suomen suurissa infrahankkeissa erot voivat olla pienempiä tai jopa kääntyä päinvastaisiksi matkakorvausten ansiosta.

Mikä on rakennusalan palkkakehitys lähivuosina?

Ylen palkkaennusteen mukaan useimpien alojen yleiskorotus jää noin 7,8 prosenttiin kolmessa vuodessa. Rakennusalalla erikoisosaajien palkkakehitys saattaa kuitenkin ylittää tämän vauhdin työvoimapulan vuoksi.

Lähteet

• Suomenmaa: Näin suomalaiset tienasivat – miesten palkka oli naisten palkkaa korkeampi kaikilla koulutusasteilla – haettu May 27, 2026
• Yle: Katso Ylen koneesta, paljonko palkkasi nousee tulevina vuosina – haettu May 27, 2026
• SAK: Suomen palkat kilpailijamaiden tasolla – haettu May 27, 2026
• Taloushallintoliitto: Palkka-avoimuusdirektiivi työntekijälle – haettu May 27, 2026
• EY: Palkkaläpinäkyvyysdirektiivi astuu Suomessa voimaan 2026 – haettu May 27, 2026
• Elinkeinoelämän keskusliitto: Palkkatilastot – haettu May 27, 2026