Lääkärin palkka Suomessa 2026: erikoistuvasta ylilääkäriin

Lääkärin palkka Suomessa puhuttaa keväällä 2026 enemmän kuin vuosiin. Uusi Lääkärisopimus LS 2025–2028 astui voimaan 1.5.2025 ja muuttaa porrastetusti ansiotasoa hyvinvointialueilla, julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä yliopistollisissa sairaaloissa. Samanaikaisesti yksityissektori on jatkanut palkkakilpailuaan, ja eri palkkatutkimuksissa raportoidut luvut vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, kysytäänkö säännöllistä työaikaa, kokonaisansiota vai päivystyskorvauksilla rikastettua kuukausituloa.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä lääkärin palkka tarkoittaa eri uravaiheissa ja eri työnantajilla toukokuussa 2026. Lähteinä on käytetty Lääkäriliiton palkkaustilastoja, KT Kuntatyönantajien sopimustekstiä sekä useita 2025–2026 julkaistuja palkkatutkimuksia. Kaikki luvut on esitetty alkuperäisine lähteineen, sillä eri tutkimusten metodologia tuottaa hyvin erilaisia haarukoita: säännöllinen työaika tuottaa selvästi pienempiä lukuja kuin kokonaisansio, johon päivystyskorvaukset, toimenpidepalkkiot ja henkilökohtaiset lisät kumuloituvat.

Lääkärin palkka Suomessa 2026 – yleiskuva

Karkeasti hahmotettuna lääkärin palkka jakautuu kolmeen tasoon. Lääkäriliiton mukaan hyvinvointialueilla toimivien lääkärien säännöllisen työajan ansiot olivat helmikuussa 2024 keskimäärin noin 7 100 euroa kuukaudessa, ja sama tilasto raportoi kokonaisansioiksi keskimäärin noin 9 070 euroa kuukaudessa. Kahden luvun ero kertoo siitä, kuinka suuren osan tyypillinen suomalainen lääkäri tienaa päivystyksistä, lisistä ja toimenpidepalkkioista säännöllisen palkan päälle.

Yleisarvioissa lääkärin kuukausiansiot vaihtelevat eri palkkatilastoissa selvästi. Palkkadata.org arvioi lääkärin keskipalkaksi noin 5 500–7 000 euroa kuukaudessa eli 66 000–84 000 euroa vuodessa, kun taas Palkkoja.com:n keväällä 2026 päivittämä arvio asettaa keskipalkan haarukkaan 7 000–8 500 euroa kuukaudessa. Palkka.io:n vuoden 2026 katsaus puolestaan ilmoittaa kokonaiskirjon 5 000 eurosta yli 17 000 euroon kuukaudessa, riippuen kokemuksesta, erikoisalasta ja työnantajasta. Terveysjatiede.fi:n 2026 tilaston mukaan mediaanipalkka asettuu noin 7 500 euron tuntumaan kuukaudessa.

Lukijaa kannattaa muistuttaa, että nämä numerot ovat eri lähteiden eri otoksia. Lääkäriliiton tilasto perustuu hyvinvointialueiden virka- ja työsuhteisiin, kun taas kaupalliset palkkasivustot yhdistävät julkisen ja yksityisen sektorin tietoja vaihtelevin painotuksin. Realistisin yksittäinen lääkärin palkka 2026 selviää aina vain henkilön omasta palkkalaskelmasta, joka sisältää uraporrasluokituksen, henkilökohtaisen lisän, tehtävälisän, päivystysjärjestelyt ja mahdolliset suoritepalkkiot.

Lyhyt katsaus lääkärien palkkauksen historiaan Suomessa

Lääkärin palkka on Suomessa määräytynyt pitkään virkaehtosopimusten kautta. Erillinen kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) on ollut käytössä vuosikymmeniä, ja se on jakanut palkkausjärjestelmän peruspalkkaan, henkilökohtaisiin lisiin sekä työaikakorvauksiin ja päivystyskorvauksiin. 2000-luvulla suoritepalkkausjärjestelmä toi terveyskeskuksiin ja erikoissairaanhoitoon käynti- ja toimenpidepalkkiot, jotka muodostavat edelleen olennaisen osan lääkärin kokonaisansiosta.

Vuoden 2023 sote-uudistus siirsi sairaanhoitopiirien ja kuntien lääkärihenkilöstön hyvinvointialueille, mikä yhdenmukaisti palkkarakenteita mutta synnytti samalla huomattavia harmonisointipaineita. Kun LS 2025–2028 neuvoteltiin keväällä 2025, taustalla painoivat sekä pula erikoislääkäreistä että hyvinvointialueiden talouden kireys. Sopimukseen kirjattiin uraporrasjärjestelmän selkeyttäminen ja porrastetut korotukset vuosille 2025–2028, ja sopimus astui voimaan 1.5.2025. Historian valossa nykytilanne edustaa palkkajärjestelmän viidettä isoa kerrosta peruspalkan, henkilökohtaisten lisien, suoritepalkkioiden, päivystyskorvausten sekä viime vuosien tavoitepalkkaharmonisoinnin päällä.

Lääkärisopimus LS 2025–2028 ja korotusaikataulu

Uuden lääkärisopimuksen LS 2025–2028 mukaan henkilöstölle maksettiin sopimuskauden alussa kertapalkkiona 371 euroa. Paikallinen erä on 2,1 prosenttia, ja se tuli maksuun 1.11.2025. Vuonna 2026 viranhaltijan ja työntekijän uraporraspalkkaa korotetaan 1.8.2026 alkaen 2,27 prosenttia, ja samana päivänä korotetaan henkilökohtaista lisää, tehtävälisää sekä liitteen 1 tehtävälisää saman 2,27 prosentin verran.

Suoritepalkkausjärjestelmän palkkiot ovat erityisen seurattu osa palkkapakettia. Sopimuksen mukaan suoritepalkkausjärjestelmän palkkiot korottuivat 1.10.2025 yhteensä 2,5 prosenttia, ja niihin tulee uusi 2,27 prosentin korotus 1.8.2026. Toimenpide- ja käyntipalkkiot nousevat niin ikään 2,27 prosenttia 1.8.2026. Vaikutus tulee selvimmin näkyviin niillä terveyskeskuslääkäreillä ja erikoislääkäreillä, joiden työnkuvassa suoritepalkkiot muodostavat huomattavan siivun kuukausiansioista.

Kokonaisuutena LS 2025–2028 ei tee dramaattisia tasokorotuksia, vaan jakaa palkankorotukset pieninä erinä koko sopimuskauden ajalle. Sopimustekstin kirjaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että vuoden 2026 jälkipuoliskolla useimpien lääkärien bruttoansio nousee 2–3 prosenttia ilman uraportaiden tai tehtävien muuttumista. Suomalaisten palkkakehitysuutisten kontekstissa tämä on lähellä toimialojen keskiarvoa, mutta jää selvästi inflaatiopaineisen 2022–2024 jakson korotusvauhdista.

Erikoistuvan lääkärin palkka 2026

Erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkärien palkka on tyypillisesti lääkärikunnan matalin. Lääkäriliiton tilaston mukaan erikoistuvien lääkärien säännöllisen työajan keskiansiot olivat noin 4 895 euroa kuukaudessa. Tähän tulevat päälle päivystyskorvaukset, joista monelle erikoistuvalle muodostuu olennainen tulonlisä etenkin sairaalavaiheen koulutuksessa.

Kun säännölliseen palkkaan lisätään aktiivipäivystysten ja varallaolopäivystysten korvaukset, monen erikoistuvan lääkärin kokonaisansio nousee 6 000–7 500 euron tienoille kuukaudessa. Tämä taso on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, kuinka monta päivystystä erikoistuvalle ohjautuu kuukaudessa ja onko kyse aktiivi- vai varallaolopäivystyksestä. Kirurgisten alojen ja päivystysraskaiden erikoisalojen kuten anestesiologian erikoistuvilla kokonaisansiot voivat kohota selvästi keskiarvoa korkeammiksi, kun taas pääosin virka-aikaista työtä tekevillä erikoistuvilla ansiot pysyvät säännöllisen työajan palkan tuntumassa.

Erikoistumiskoulutuksen pituus tuottaa palkkahistoriaan tyypillisesti nousevan käyrän. Käytettävissä olevien tietojen perusteella erikoistuvan palkka kasvaa uraportaalla edettäessä ja erikoistumisen loppuvaiheessa erikoistuvan tehtäväkohtainen palkka voi olla selvästi alkuvaiheen tasoa korkeampi. Koulutuksen päättyessä siirtymä erikoislääkärin tehtäviin tuo tyypillisesti merkittävän kuukausiansion nousun. Aiheen kannalta hyödyllistä taustaa tarjoaa myös vertailu koulutuksen ja palkan suhteesta Suomessa, sillä lääketieteen lisensiaatin koulutus tuottaa pitkällä aikajänteellä yhden korkeimmista tutkintojen palkkakehityksistä.

Erikoislääkärin palkka eri lähteiden mukaan

Erikoislääkärin palkka on ehkä eniten haettu yksittäinen luku koko alalla. Lääkäriliiton tilastossa erikoislääkärien säännöllisen työajan keskiansiot olivat noin 7 224 euroa kuukaudessa. Palkkoja.com ilmoittaa erikoislääkärin kuukausiansioksi 7 000–8 500 euroa, kun taas Financist.fi:n erikoislääkärin palkkatilastot raportoivat, että erikoislääkärin keskiansio kasvoi vuoden 2022 noin 6 767 eurosta vuoden 2025 noin 10 483 euroon kuukaudessa eli noin 54,9 prosenttia.

Miksi erikoislääkärin palkkatiedot vaihtelevat näin paljon?

Erot eri lähteiden välillä selittyvät kolmella asialla. Ensinnäkin osa tilastoista mittaa pelkästään säännöllisen työajan palkkaa, kun taas osa raportoi kokonaisansiota päivystyskorvauksineen ja toimenpidepalkkioineen. Toiseksi otoksen rakenne vaikuttaa: jos aineistossa painottuvat operatiivisten alojen erikoislääkärit yliopistosairaaloissa, keskiarvo nousee selvästi peruserikoislääkärin tasoa korkeammaksi. Kolmanneksi yksityissektorin tulot näkyvät erityisen vahvasti niillä sivustoilla, jotka kokoavat avoimia työpaikkailmoituksia.

Erikoisalan vaikutus erikoislääkärin palkkaan

Erikoisaloilla on huomattavia palkkaeroja. Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan operatiiviset erikoisalat (esimerkiksi ortopedia, plastiikkakirurgia, kardiologia, anestesiologia ja silmätaudit) tuottavat tyypillisesti korkeampia kokonaisansioita kuin konservatiiviset alat, koska niissä toimenpidepalkkiot ja yksityissektorin kysyntä nostavat tulotasoa. Lääkäriliiton tilastot eivät julkaise erikoisalakohtaisia jakaumia yhtä tarkasti kuin yleistilastoa, mutta toimialaraporteissa ero alimman ja korkeimman erikoisalan kokonaisansion välillä voi olla useita tuhansia euroja kuukaudessa.

Terveyskeskuslääkärin palkka hyvinvointialueilla

Terveyskeskuslääkärin asema on muuttunut sote-uudistuksen jälkeen, mutta palkkarakenne on pysynyt tutunlaisena: peruspalkka, väestövastuukorvaus, käyntipalkkiot, toimenpidepalkkiot ja päivystyskorvaukset. Lääkäriliiton tilaston mukaan terveyskeskuslääkärien säännöllisen työajan keskiansiot olivat noin 7 434 euroa kuukaudessa, mikä on hieman erikoislääkärien keskiarvon yläpuolella johtuen suoritepalkkausjärjestelmän vaikutuksesta perusterveydenhuollossa.

Kun mukaan lasketaan päivystykset ja muut korvaukset, kokeneen terveyskeskuslääkärin kokonaisansio voi nousta selvästi 9 000 euron yläpuolelle kuukaudessa. Hyvinvointialueilla on käytössä erilaisia houkutinmalleja, ja moni alue tarjoaa terveyskeskuslääkäreille rekrytointilisiä, ulkopaikkakuntakorvauksia tai harvaan asutun alueen erityislisiä. Vastaavasti pula yleislääkäreistä on saanut osan hyvinvointialueista käyttämään vuokralääkäripalveluita, joiden hinta korkeimmillaan tunnissa voi olla julkista palkkaa merkittävästi korkeampi. Hoitohenkilöstön vertailupisteenä vastaavasta tarkastelusta kiinnostuneille tarjoaa sairaanhoitajan palkka Suomessa, joka on toinen avainasemassa oleva ammattiryhmä terveyskeskusten arjessa.

Sairaalalääkärin ja osastonlääkärin ansiot

Sairaalassa työskentelevän erikoislääkärin ja osastonlääkärin palkka muodostuu peruspalkasta, henkilökohtaisesta lisästä, mahdollisista tehtävälisistä sekä erittäin keskeisesti päivystyskorvauksista. Lääkäriliiton tilaston mukaan osastonlääkärien säännöllisen työajan keskiansiot olivat noin 7 086 euroa kuukaudessa, mikä on hyvin lähellä erikoislääkäreiden yleistä keskitasoa. Päivystyskorvauksilla ja toimenpidepalkkioilla rikastettu kokonaisansio on tästä tyypillisesti 1 500–3 000 euroa kuukaudessa korkeampi.

Yliopistollisissa sairaaloissa eli HUSissa, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa palkkataso on alueellisten tilastojen perusteella usein hieman keskuskaupunkien ulkopuolisia keskussairaaloita korkeampi etenkin tutkimuspalkkioiden ja yliopistollisten lisätehtävien kautta. Toisaalta yliopistollisten sairaaloiden virkojen kilpailu on tiukempaa, eivätkä peruspalkan numerot ole dramaattisesti muita keskussairaaloita korkeammat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella sairaalalääkärien kokonaisansiot heijastelevat ennen kaikkea päivystyskuorman määrää ja erikoisalan suoritepainotteisuutta.

Ylilääkärin, osastonylilääkärin ja apulaisylilääkärin palkat

Esimies- ja johtotehtävissä lääkärin palkka nousee selvästi. Lääkäriliiton tilaston mukaan ylilääkärien säännöllisen työajan keskiansiot olivat noin 9 556 euroa kuukaudessa, mikä tekee heistä lääkärikunnan suurituloisimman viranhaltijaryhmän. Osastonylilääkäreillä vastaava luku oli noin 8 506 euroa ja apulaisylilääkäreillä noin 8 201 euroa kuukaudessa.

Esimiestehtävissä päivystyskorvausten osuus jää tyypillisesti pienemmäksi kuin kliinisessä työssä, sillä iso osa ylilääkäreiden työajasta käytetään johtamiseen, hallintoon ja kehittämistehtäviin. Toisaalta tehtävälisät, henkilökohtaiset lisät ja toimivaltaan liittyvät korvaukset nostavat säännöllisen työajan palkkaa muita lääkäriryhmiä korkeammaksi. Tämän vuoksi ylilääkärin ja muiden esimiesten kokonaisansion ero kliinisiin erikoislääkäreihin ei välttämättä ole niin suuri kuin pelkät peruspalkat antaisivat ymmärtää.

Vertailun vuoksi: ylilääkärin keskiansio ylittää selvästi monen muun korkeasti koulutetun ammattilaisen tason Suomessa, mikä asettaa heidät vakaasti maan suurituloisimman ammattikymmenyksen sisälle. Aiheesta kiinnostuneille tarjoaa lisänäkökulmaa katsaus parhaiten palkattuihin ammatteihin Suomessa, jossa erikoislääkärit ja ylilääkärit ovat säännönmukaisesti listan kärkipäässä.

Yksityislääkärin tulot vs julkinen sektori

Yksityissektorin ja julkisen sektorin palkkaeroja koskevat tiedot ovat yksi haetuimmista alateemoista lääkärin palkkakeskustelussa. Palkkadata.org:n jaottelussa yksityisen sektorin lääkärin keskiansio on raportoitu noin 8 577 euroon kuukaudessa, hyvinvointialueiden hallinnossa noin 6 202 euroon, valtion organisaatioissa noin 3 827 euroon ja paikallishallinnossa noin 4 768 euroon kuukaudessa.

Yksityislääkärin ansiomallit

Yksityissektorilla lääkärin tulot muodostuvat tyypillisesti vastaanottopalkkioista, toimenpidepalkkioista, työterveyskorvauksista ja mahdollisista omistajakorvauksista. Toiminimellä tai osakeyhtiön kautta laskuttavan lääkärin liikevaihto voi olla huomattavasti palkansaajan kuukausituloja korkeampi, mutta nettotulo riippuu kustannuksista, vakuutusmaksuista, vastaanottoaikojen täyttöasteesta ja työn kokonaismäärästä. Korkeasti erikoistuneilla aloilla, kuten plastiikkakirurgialla, gastroenterologialla tai ortopedialla, yksityissektorin laskutus voi yksittäisillä lääkäreillä nousta selvästi yli 15 000 euron kuukaudessa, joskin samalla riskit ja kustannukset kasvavat.

Sivutoiminen yksityislääkärin työ julkisen viran ohessa

Yleinen ansaintamalli on julkinen virka päivisin ja yksityisvastaanotto iltaisin tai viikonloppuisin. Tämä malli on jo pitkään ollut suosittu erityisesti yliopistosairaaloiden erikoislääkäreiden parissa, ja se nostaa kokonaisansion tasoa selvästi pelkän virkapalkan päälle. Hammaslääketieteen puolella vastaava julkisen ja yksityisen sektorin vertailu on yhtä keskeinen, ja siitä kiinnostuneet löytävät kattavan katsauksen kirjoituksesta hammaslääkärin palkka Suomessa.

Päivystyskorvaukset ja päivystyslisät

Päivystyskorvaukset ovat usein ratkaiseva tekijä siinä, miksi sama lääkäri voi kahtena peräkkäisenä kuukautena nostaa hyvin erilaiset bruttotulot. Päivystysjärjestelmiä on Suomessa pääasiassa kolme: aktiivipäivystys, vapaamuotoinen varallaolo ja sidottu varallaolo. Aktiivipäivystyksestä maksetaan tyypillisesti korkeampaa tuntikorvausta, kun taas varallaolosta saa pienempää peruskorvausta, joka nousee jos lääkäri kutsutaan sairaalaan kesken vapaa-ajan.

Lääkärisopimuksen LS 2025–2028 mukaan toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1.8.2026 alkaen 2,27 prosenttia. Suoritepalkkausjärjestelmän palkkiot kasvavat saman verran samana ajankohtana. Hyvinvointialueilla päivystyskorvausten taso vaihtelee sairaalan, päivystysvuoron pituuden ja päivystystyypin mukaan, mutta käytännössä monella sairaalavaiheen erikoislääkärillä päivystyskorvaukset muodostavat 15–30 prosenttia kuukauden kokonaisansiosta. Lääkäreille, jotka tekevät runsaasti yötä ja viikonloppua, osuus voi nousta selvästi tätä korkeammaksi. Päivystysjärjestelmiin liittyvät myös sairausajan palkanmaksuun liittyvät kysymykset, joista lisää aiheesta löytyy artikkelista työnantajan sairausajan palkka.

Uraporrasjärjestelmä, henkilökohtainen lisä ja tehtävälisät

LS 2025–2028 perustuu uraporrasjärjestelmään, jonka mukaan jokaiselle viranhaltijalle määräytyy uraporras työtehtävän vaativuuden ja kokemuksen perusteella. Uraportaaseen liittyy peruspalkka, johon lisätään henkilökohtaiset lisät ja tehtävälisät. Henkilökohtainen lisä perustuu työsuoritukseen ja ammatilliseen pätevyyteen, ja se voidaan myöntää määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa olevana.

Tehtävälisät kompensoivat erityisen vaativia tai vastuullisia tehtäviä, kuten esimiestyötä, yliopistotyötä, opetustehtäviä tai erityisosaamista vaativia kliinisiä rooleja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tehtävälisät ovat tyypillisesti 100–800 euroa kuukaudessa, ja niiden myöntäminen perustuu paikallisiin sopimuksiin sekä työnantajan järjestelmiin. Sopimuksen mukaan tehtävälisät ja henkilökohtaiset lisät korotetaan 2,27 prosenttia 1.8.2026 alkaen, jolloin sama lisä tuottaa hieman aiempaa suuremman bruttoeuron palkkaan.

Alueelliset erot ja työnantajavertailu

Hyvinvointialueiden välillä on alueellisia palkkaeroja, joiden suuruus selittyy paikallisilla houkutinjärjestelmillä, lääkäripulan tilanteella ja paikallisesti neuvotelluilla erillä. Useat pohjoisen ja itäisen Suomen hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön rekrytointilisiä ja muita houkuttimia, joiden tarkoituksena on saada lääkäreitä alueille, joilla työvoimapula on ollut akuutein. Sama dynamiikka näkyy laajemmin keskipalkkojen alueellisissa eroissa Suomessa 2026.

Yliopistosairaalakaupungeissa palkka on tyypillisesti hieman lähikuntien sairaaloita matalampi peruspalkan osalta, mutta korkeampi tutkimustehtäviin liittyvien lisätulojen ja yksityispraktiikan kysynnän myötä. Yksityissektorilla pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat tyypillisesti parhaiten maksavia paikkakuntia johtuen asiakaskunnan koosta ja maksukyvystä. Pienemmillä paikkakunnilla yksityistulon volyymi jää alemmaksi, mikä tasoittaa palkkaeroa julkisen sektorin kanssa.

Lääkärin palkka taulukkona: vertailu eri tehtäville

Sektorivertailu palkkasivustojen mukaan

Toinen taulukko vetää yhteen sektorikohtaiset arviot, joita Palkkadata.org on raportoinut. Lukuihin on syytä suhtautua kommerssipuolen palkkasivuston arvioina, eivätkä ne ole virallista tilastoa Lääkäriliiton tai Tilastokeskuksen tapaan, mutta ne antavat suuruusluokan sektorien välisistä eroista.

On huomattava, että valtio- ja paikallishallinnon matalat luvut heijastelevat todennäköisesti hallinnollisia lääkärintehtäviä eikä kliinistä erikoislääkärityötä. Toisin sanoen yksittäisen lääkärin kokemus näistä numeroista voi olla hyvin erilainen sen mukaan, tekeekö hän esimerkiksi viranomaislääkärin työtä vai virkalääkärinä kliinistä työtä. Kokonaiskuvasta kiinnostuneille kannattaa lukea myös, mikä on hyvä palkka Suomessa 2026.

Lääkärin palkka netto: mitä jää käteen

Bruttopalkka on vain puolet keskustelusta. Suomalainen lääkäri kuuluu palkkaluokkana selvästi keski- ja suurituloisten ryhmään, jolloin marginaalivero ja eläkemaksu syövät bruttopalkasta huomattavan osan. Käytettävissä olevien tietojen perusteella esimerkiksi 8 000 euron kuukausibruttopalkasta käteen jää tyypillisesti 4 800–5 500 euroa riippuen kuntakohtaisesta verotuksesta, ammattiliittomaksuista ja vapaaehtoisista eläkesäästöistä. 10 000 euron kuukausibruttosta nettoa on tyypillisesti noin 5 700–6 500 euroa.

Tarkka oman palkan netto on aina syytä laskea verokorttitietojen ja kaupungin veroprosentin perusteella. Aiheesta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, kuinka paljon palkasta jää käteen, sekä mitä vähennyksiä bruttopalkasta tehdään, kuten kerrotaan jutussa mitä palkasta vähennetään. Lääkäreille olennainen erityispiirre on, että suuri osa kokonaisansiosta tulee päivystyskorvauksina ja toimenpidepalkkioina, joiden verotuskohtelu on samaa kuin muun palkkatulon, mutta jotka tuottavat kuukausittain hyvin epätasaisia maksueriä.

Tulevaisuuden näkymät: lääkärin palkkakehitys 2026–2028

LS 2025–2028 ulottuu vuoteen 2028 saakka, ja sopimuksen mukainen korotusten porrastus tarkoittaa, että lääkärin palkkakehitys on jo nyt pitkälti ennustettavissa lähivuosille. Vuoden 2026 jälkipuoliskolla nähdään 2,27 prosentin korotukset uraporraspalkkaan, henkilökohtaiseen lisään, tehtävälisiin sekä toimenpide- ja käyntipalkkioihin. Sopimuskauden loppupuolelle todennäköisesti neuvotellaan vielä uusia paikallisia eriä ja mahdollisia rakennemuutoksia.

Lääkäripula etenkin perusterveydenhuollossa ja tietyillä erikoisaloilla pitää palkkapaineen toiminnallisesti yllä. Useat hyvinvointialueet kilpailevat jo nyt sekä rekrytointilisillä että vuokralääkäripalveluiden kautta, mikä nostaa epäsuorasti markkinapalkkaa. Yksityissektorilla puolestaan asiakaskunnan ostovoima ja työterveyshuollon volyymit määrittävät, kuinka korkeisiin korvauksiin yksityisvastaanotoissa päästään.

Toimialan keskimääräisten arvioiden mukaan vuoteen 2028 mennessä erikoislääkärin keskimääräinen kokonaisansio voi olla 8 500–9 500 euron tasolla kuukaudessa, mikäli sopimuskorotukset toteutuvat suunnitellusti ja yksityissektorin palkkakilpailu jatkuu nykytasolla. Ylilääkärin osalta vastaavasti kokonaisansiotaso voi nousta selvästi yli 10 000 euron kuukaudessa keskimäärin, ja kärkikymmenykselle ylittää helposti 12 000 euron rajan.

Lääkärin palkka eri uravaiheissa ja elämäntilanteissa

Lääkärin ura tuottaa palkkahistoriaan poikkeuksellisen ennustettavan nousevan käyrän. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen ensimmäisten työvuosien palkka on lähellä 4 500–5 500 euron kuukausitasoa hyvinvointialueilla. Erikoistumiskoulutuksen loppuvaiheessa palkka nousee asteittain ja erikoislääkäriksi valmistuttuaan tyypillinen kuukausibrutto asettuu 7 000–8 500 euron tienoille. Esimies- tai erikoisalan keskeisiin tehtäviin etenevillä lääkäreillä kokonaisansiotaso voi 10–15 vuoden kuluessa valmistumisesta nousta yli 10 000 euron kuukaudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lääkärin ura on rahallisesti pitkän aikajänteen investointi. Lääketieteen opintojen pituus (kuusi vuotta lisensiaatin tutkintoon plus erikoistumisaika 5–6 vuotta) sekä erikoistumisen aikainen verrattain matala palkka kompensoituvat selkeästi keskiuran ja loppu-uran ansioissa. Eläköityvän ylilääkärin keskimääräinen elinkaariansio jää harvan muun palkansaajaammatin tavoittamattomiin.

Yhteenveto: lääkärin palkka Suomessa toukokuussa 2026

Lääkärin palkka Suomessa keväällä 2026 on kerroksellinen kokonaisuus: peruspalkka uraporrasluokituksen mukaan, henkilökohtainen lisä, tehtävälisät, päivystyskorvaukset ja toimenpidepalkkiot. Lääkäriliiton tilastot antavat luotettavimman pohjan hyvinvointialueiden palkkakeskustelulle, kun taas kaupallisten palkkasivustojen luvut sisältävät enemmän hajontaa ja tyypillisesti yhdistävät julkista ja yksityistä sektoria.

• Erikoistuvan lääkärin säännöllisen työajan keskipalkka on noin 4 895 €/kk Lääkäriliiton tilaston mukaan.
• Erikoislääkärillä vastaava luku on noin 7 224 €/kk.
• Terveyskeskuslääkärillä noin 7 434 €/kk.
• Ylilääkärillä noin 9 556 €/kk.
• Hyvinvointialueiden lääkärien kokonaisansio on keskimäärin noin 9 070 €/kk.
• LS 2025–2028 nostaa uraporraspalkkaa 2,27 % alkaen 1.8.2026.

Käytännön vinkki lukijalle: jos arvioit omaa palkkaasi tai harkitset siirtoa työnantajalta toiselle, kannattaa pyytää työnantajalta tarkka erittely uraporraspalkan, henkilökohtaisen lisän, tehtävälisän ja päivystyskorvausten osalta. Pelkkä bruttokuukausipalkka kertoo vain osan totuudesta, koska päivystyskorvausten ja suoritepalkkioiden osuus voi merkittävästi muuttaa kokonaiskuvaa.

Lue myös aiheesta

• Keskipalkka Suomessa 2026
• Parhaiten palkatut ammatit Suomessa
• Hammaslääkärin palkka Suomessa
• Sairaanhoitajan palkka Suomessa
• Mikä on hyvä palkka Suomessa 2026
• Kuinka paljon palkasta jää käteen

Lähteet

• Palkkadata.org – Lääkäri palkka Suomessa 2025–2028 – haettu May 26, 2026
• Palkkoja.com – Lääkäri palkka: 7 000–8 500 € kuukaudessa – haettu May 26, 2026
• Palkka.io – Lääkäri palkka Suomessa 2026 – haettu May 26, 2026
• Terveysjatiede.fi – Lääkärin palkka Suomessa 2026 – haettu May 26, 2026
• Lääkäriliitto – Palkkaus – haettu May 26, 2026
• KT Kuntatyönantajat – Lääkärisopimus LS 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien – haettu May 26, 2026
• Financist.fi – Erikoislääkäri Palkka Suomessa 2026 – Palkkatilastot – haettu May 26, 2026