Lomaraha vai lomakorvaus – ero, oikeudet ja milloin kumpikin maksetaan

Noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista työskentelee jonkin työehtosopimuksen piirissä (Tilastokeskus 2024) – ja juuri siksi lomaraha ja lomakorvaus menevät niin usein sekaisin. Molemmat liittyvät lomiin ja rahaan, mutta niiden oikeudellinen perusta, laskentatapa ja maksamisajankohta eroavat toisistaan perustavanlaatuisesti. Tässä artikkelissa puretaan ero auki, käydään läpi kummankin laskentakaavat ja selitetään, milloin sinulla on oikeus kumpaankin.

Mitä lomaraha tarkoittaa?

Lomaraha ei perustu lakiin vaan työehtosopimuksiin. Käytännössä se tarkoittaa, että työnantaja maksaa palkansaajalle lisäkorvauksen lomapalkalle sen päälle. Lomarahan suuruus vaihtelee sopimuksesta riippuen, mutta yleisin käytäntö suomalaisissa TES-sopimuksissa on 50 prosenttia lomapalkasta. Loma-aikana tämä vastaa käytännössä puolikasta ylimääräistä palkkaa.

Koska lomaraha perustuu TES:iin, sen saaminen edellyttää, että työnantajaasi sitoo jokin lomarahaan oikeuttava sopimus. Yleisimpiä ovat SAK:n ja EK:n alakohtaiset sopimukset, KVTES (kunnallinen virka- ja työehtosopimus) sekä yksityissektorin eri alojen sopimukset. Yritykset, joilla ei ole TES:ä, voivat sopia lomarahasta työsopimuksessa – tai olla maksamatta sitä kokonaan.

Mitä lomakorvaus tarkoittaa?

Lomakorvaus on lakiin kirjattu oikeus. Vuosilomalaki (162/2005) velvoittaa työnantajan maksamaan palkansaajalle korvauksen niistä lomapäivistä, joita ei ole pidetty työsuhteen aikana. Lomakorvauksen yleisin tilanne on työsuhteen päättyminen: kun lähdet tai sinut irtisanotaan, saat rahana kaikki ansaitsemasi mutta pitämättömät lomapäivät.

Lomakorvausta maksetaan myös silloin, kun työntekijän työtunnit ovat niin epäsäännölliset, että hän ei kerrytä täyttä lomaoikeutta. Tällöin korvaus lasketaan prosenttiosuutena ansioista. Laissa määritellyt prosentit ovat selkeät: alle vuoden kestäneestä työsuhteesta 9 prosenttia ja yli vuoden kestäneestä 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista (Vuosilomalaki 162/2005, 12 §).

Lomarahan ja lomakorvauksen keskeiset erot

Alla olevaan taulukkoon on koottu kahden käsitteen tärkeimmät erot rinnakkain. Kun taulukko on sisäistetty, useimmat käytännön sekaannukset katoavat.

Lomaraha on palkkio loman pitämisestä – lomakorvaus on hyvitys siitä, että loma jäi pitämättä.

Milloin lomaraha maksetaan?

Lomarahan maksamisajankohdasta päättää viime kädessä soveltuva TES tai työsopimus. Useimmissa sopimuksissa lomaraha maksetaan joko juuri ennen lomaa tai sen ensimmäisen viikon aikana. Joissain sopimuksissa se voidaan jakaa kahdessa erässä: osa ennen lomaa, osa loman päätyttyä.

KVTES:n (kunnallinen virka- ja työehtosopimus) piirissä olevilla lomaraha kasvaa palvelusajan myötä: alle 5 vuotta palvelleilla se on pienempi kuin pitkään palvelleilla, ja enimmillään se voi olla noin 6 prosenttia kuukausipalkasta kerrottuna lomapäivien määrällä. Yksityissektorilla rakenne eroaa tästä: SAK:n alakohtaisissa sopimuksissa, kuten teollisuuden TES:ssä tai kaupan alan TES:ssä, lomaraha on tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta.

Jos työsuhde päättyy ennen kuin kesäloma on pidetty, lomarahaa ei välttämättä makseta lainkaan – tai se maksetaan vain pidettyjen päivien osalta. Tämä riippuu sovellettavan TES:n ehdoista. Tarkista aina oma sopimuksesi ennen kuin teet suunnitelmia lomarahan varaan.

Lomarahaan liittyy myös niin sanottu lomarahavapaa: osa työnantajista tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa lomaraha ylimääräisiksi vapaapäiviksi. Tällöin palkansaaja saa lisää lomaa, mutta ei rahaa. Käytäntö on yleistä erityisesti julkisella sektorilla, ja se perustuu aina erilliseen sopimukseen.

Milloin lomakorvaus maksetaan?

Lomakorvauksen yleisin tilanne on työsuhteen päättyminen. Riippumatta siitä, lähteekö palkansaaja itse vai irtisanotaanko hänet, hänellä on oikeus saada korvaus kaikista ansaitsemistaan lomapäivistä, joita ei ole vielä pidetty. Tämä on ehdoton oikeus – työnantaja ei voi kieltäytyä maksamasta sitä.

Toinen tyypillinen tilanne on epäsäännöllinen työaika. Jos palkansaajan viikoittaiset työtunnit jäävät alle 35 tunnin lomanmääräytymisvuodessa, lomakorvaus maksetaan prosenttiperusteisena ansioista. Monet osa-aikaiset ja tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät saavat lomakorvauksensa näin.

Lomakorvauksen maksamisajankohta työsuhteen päättyessä on viimeinen varsinainen palkkapäivä tai sopimuksessa sovittu päivä. Jos korvaus viivästyy, palkansaajalla on oikeus viivästyskorkoon. Lisätietoa palkanlisistä ja korvauksista löydät lomarahojen ja lisien pilariartikkelistamme.

Laskentaesimerkit: näin lomaraha ja lomakorvaus syntyvät

Konkreettiset esimerkit auttavat ymmärtämään, mistä rahasummat muodostuvat. Otetaan kaksi erilaista palkansaajatilannetta ja lasketaan molempien oikeudet.

Henkilö A:n lomakorvaus pitämättömistä päivistä lasketaan päiväpalkan perusteella: kuukausipalkka jaetaan 25:llä, jolloin saadaan yksittäisen lomapäivän arvo. Henkilö B:n 9 prosentin prosenttiperusteinen korvaus taas perustuu koko lomanmääräytymisvuoden (lokakuu–syyskuu) ansioihin. Molemmat ovat veronalaista ansiotuloa – niistä toimitetaan ennakonpidätys normaalisti.

Lomakorvaus syntyy lain nojalla – työnantajan suostumus tai hyvä tahto ei tähän vaikuta.

Verotus: miten lomaraha ja lomakorvaus verotetaan?

Molemmat ovat täysin veronalaista ansiotuloa. Verohallinnon ohjeen mukaan lomarahasta ja lomakorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys samalla tavoin kuin normaalista palkasta, ja molemmat näkyvät vuosi-ilmoituksella omina riveinään.

Lomakorvaus nostaa sen kuukauden tuloja, jolloin se maksetaan. Tämä voi johtaa tilapäisesti korkeampaan ennakonpidätysprosenttiin. Jos saat suuren lomakorvauksen työsuhteen päättymisen yhteydessä, kannattaa tarkistaa verokorttisi lisäpidätysprosentti ajoissa Vero.fi-palvelusta. Lisätietoja yleisimmistä verotusvirheistä löydät erillisestä artikkelistamme.

Lomarahavapaa – eli lomarahan vaihtaminen ylimääräisiksi vapaapäiviksi – on verotuksellisesti edullinen vaihtoehto, sillä silloin lomarahaa ei veroteta lainkaan. Vapaa ei ole rahaa vaan aikaa, joten sitä ei lueta veronalaiseksi tuloksi.

TES:n vaikutus – mikä sopimus koskee sinua?

Suomessa on satoja erilaisia työehtosopimuksia. Tilastokeskuksen 2024 työvoimatutkimuksen mukaan TES-kattavuus on noin 90 prosenttia, mikä tarkoittaa, että valtaosa suomalaisista palkansaajista on jonkin sopimuksen piirissä. Lomarahan suhteen sopimukset eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi.

KVTES eli kunnallinen virka- ja työehtosopimus kattaa suuren osan julkisen sektorin palkansaajista, ja sen lomaraha lasketaan palvelusajan mukaan. Teollisuuden aloilla – kuten teknologiateollisuus ja rakennusala – lomaraha on usein 50 prosenttia lomapalkasta. Lisäksi kaupan alan TES sisältää oman lomarahaoikeutensa, jonka suuruus noudattaa samaa 50 prosentin periaatetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla esimerkiksi sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on omat sopimuksensa, joissa lomarahakäytännöt on erikseen määritelty.

Jos et tiedä, minkä TES:n piirissä olet, selvitä se työnantajaltasi tai omasta ammattiliitostasi. Oikean sopimuksen tunnistaminen on edellytys sille, että voit laskea oman lomarahasi oikein.

Yleisimmät virheet lomarahan ja lomakorvauksen kanssa – ja miten ne vältetään

Suomalaisilla palkansaajilla on vuosittain huomattava määrä selvittämättömiä tai väärin laskettuja lomaraha- ja lomakorvaussaatavia. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK arvioi vuoden 2024 jäsenpalautteessaan, että lomarahaepäselvyydet ovat yksi yleisimmistä palkkakyselyjen aiheista. Alla on listattu konkreettisimmat kompastuskivet ja keinot niiden kiertämiseksi.

Virhe 1: Lomaraha sekoitetaan lomapalkkaan. Lomapalkka on se palkka, jonka saat loman ajalta – se on lakisääteinen (Vuosilomalaki 162/2005, 9 §). Lomaraha on tämän päälle maksettava erillinen bonus, joka perustuu lähes aina työehtosopimukseen eikä lakiin. Jos työnantaja maksaa kuukausipalkkaasi normaalisti kesä-heinäkuussa, se ei automaattisesti tarkoita, että lomaraha sisältyy siihen.

Virhe 2: Oletetaan, että kaikki työnantajat maksavat lomarahan. Noin 87 prosenttia suomalaisista palkansaajista työskentelee TES:n piirissä (Tilastokeskus, Palkkarakenne 2024), mutta järjestäytymättömillä aloilla tai pienissä yrityksissä, joissa ei ole sopimusta, lomarahaa ei lain mukaan tarvitse maksaa lainkaan. Tarkista työsopimuksestasi, mitä TES:ä noudatetaan.

Virhe 3: Lomakorvaus jää vaatimatta työsuhteen päättyessä. Vuosilomalaki 162/2005 (17 §) velvoittaa työnantajan maksamaan lomakorvauksen kaikista pitämättömistä lomapäivistä työsuhteen päättyessä – myös koeaikana irtisanottaessa. Monella tämä jää saamatta, koska asiasta ei huomata pyytää eikä loppupalkkalaskelma aina erittele sitä selkeästi.

Virhe 4: Lomarahan vaihtoehto – vapaa – jää käyttämättä. Monessa TES:ssä, esimerkiksi Teknologiateollisuuden sopimuksessa, lomarahan voi vaihtaa vapaaksi (yleensä noin 3–5 päivää). Tätä vaihtoehtoa ei aina osata pyytää, vaikka se saattaa sopia paremmin elämäntilanteeseen kuin rahallinen suoritus.

Virhe 5: Osa-aikaisena tai pätkätöissä ansaittuja lomapäiviä ei seurata. Jokainen työsuhde kerryttää lomaa erikseen. Jos lomanmääräytymisvuosi (1.4.–31.3.) sisältää useita lyhyitä työsuhteita, kannattaa dokumentoida jokainen erikseen ja vaatia lomakorvaukset kunkin työsuhteen päättyessä. Päällekkäisistä työsuhteista kertyvät oikeudet eivät siirry automaattisesti seuraavaan.

Kuinka tarkistat, saatko oikean lomarahan ja lomakorvauksen – vaihe vaiheelta

Oman lomarahan tai lomakorvauksen tarkistaminen onnistuu neljässä vaiheessa ilman erityisosaamista. Tarvitset palkkakuitit, työsopimuksen ja tiedot sovellettavasta TES:stä.

Vaihe 1: Selvitä sovellettava TES. TES:n nimi löytyy työsopimuksesta tai pyytämällä se suoraan HR:ltä. Valtaosasta sopimuksia löytyy tiivistelmä ammattiliiton tai työnantajaliiton sivuilta maksutta. Finlex.fi:n TES-hakemisto listaa yleissitovat sopimukset toimialoittain.

Vaihe 2: Laske ansaittusi lomapäivät. Vuosilomalain 5 §:n mukaan alle vuoden työsuhteessa ansaitset 2 päivää kuukaudessa, yli vuoden työsuhteessa 2,5 päivää. Laske lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. ajalta täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä. Kuukausi on täysi, jos olet ollut töissä vähintään 14 päivää tai 35 työtuntia siitä (laki 162/2005, 6 §).

Vaihe 3: Laske odotettu lomaraha palkkakuiteista. Tyypillinen TES-pohjainen lomaraha on 50 prosenttia lomapalkastasi. Jos kuukausipalkkasi on 3 200 euroa ja sinulla on 25 lomapäivää, lomapalkka on 3 200 euroa ja lomaraha sen päälle 1 600 euroa. Vertaa tätä saamiisi palkkakuitteihin kohdasta ”lomaraha” tai ”lomarahavähennys” (jos lomaraha maksetaan osissa). Jos summa on nolla tai puuttuu, vaadi selvitys kirjallisesti.

Vaihe 4: Reklamoi oikeassa järjestyksessä. Ota ensin yhteyttä omaan esihenkilöön tai palkanlaskentaan sähköpostitse ja pyydä kirjallinen erittely. Jos asia ei selviä, ota yhteyttä oman ammattiliittosi lakimieheen tai neuvontaan. SAK:n jäsenpalvelu, Akavan Erityisalat sekä muut jäsenliitot tarjoavat maksutonta neuvontaa. Jos työsuhde on jo päättynyt ja lomakorvaus puuttuu, asian voi viedä suoraan käräjäoikeuteen tai aluehallintovirastoon (AVI), jonka työsuojeluvastuualue valvoo Vuosilomalain noudattamista.

Dokumentoi kaikki: tallenna palkkakuitit vähintään kolmelta viime vuodelta, sillä Vuosilomalain 34 §:n mukainen kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä tai eräpäivästä. Sähköinen palkkaohjelma, kuten Mepco tai Sympa, erittelee yleensä lomarahan automaattisesti, mutta vastuu tarkistamisesta on aina palkansaajalla itsellään.

Usein kysytyt kysymykset lomarahasta ja lomakorvauksesta

Saako lomarahaa aina automaattisesti?

Ei. Lomaraha ei ole automaattinen oikeus kaikille palkansaajille. Se perustuu joko sovellettavaan työehtosopimukseen tai työsopimukseen. Jos työnantajaasi ei sido mikään TES eikä työsopimuksessa mainita lomarahaa, sinulla ei ole siihen lakisääteistä oikeutta. Tällainen tilanne on yleisempi pk-yrityksissä ja toimialoilla, joilla TES-kattavuus on heikkoa. Voit neuvotella lomarahasta työnantajasi kanssa, mutta hänellä ei ole velvoitetta maksaa sitä. Tarkista ensin tilanne työnantajaltasi ja tarvittaessa omalta ammattiliitoltasi tai Työsuojeluhallinnolta. Monilla aloilla lomarahakäytäntö käy ilmi jo rekrytointivaiheessa, joten se kannattaa selvittää työsopimusta allekirjoitettaessa.

Miten lomakorvaus lasketaan, kun työsuhde päättyy?

Lomakorvaus lasketaan sen mukaan, kuinka monta lomapäivää on ansaittu mutta jätetty pitämättä. Jos palkansaajalla on täysi lomaoikeus (eli hän on tehnyt töitä vähintään 14 päivää tai tuntimäärältään vastaavasti kuukaudessa), korvaus lasketaan päiväpalkan perusteella. Kuukausipalkka jaetaan 25:llä, jolloin saadaan yhden lomapäivän arvo. Tämä kerrotaan pitämättömien päivien lukumäärällä. Epäsäännöllisellä työajalla käytetään prosenttilaskentaa: alle vuoden työsuhteessa 9 prosenttia ja yli vuoden työsuhteessa 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista. Vuosilomalain 162/2005 pykälät 12 ja 16 määrittelevät nämä laskentasäännöt tarkasti.

Voiko lomakorvausta saada kesken työsuhteen?

Kyllä, tietyissä tilanteissa. Lomakorvausta maksetaan kesken työsuhteen silloin, kun palkansaajalle ei voida järjestää lomaa epäsäännöllisen työajan takia. Tämä koskee erityisesti osa-aikaisia ja tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä, joiden viikkotyötunnit jäävät alle 35 tunnin. Heidän kohdallaan lomakorvaus maksetaan yleensä jokaisen palkanmaksukauden yhteydessä tai vuosittain. Säännöllisessä työsuhteessa lomakorvausta ei pääsääntöisesti voi vaatia kesken työsuhteen – loma on tarkoitus pitää, ei korvata rahana. Poikkeuksia voi kuitenkin esiintyä TES-sopimusten erityisehdoissa, joten oman sopimuksensa tarkistaminen on aina suositeltavaa.

Onko lomaraha ja lomakorvaus veronalaista tuloa?

Kyllä, molemmat ovat täysin veronalaista ansiotuloa. Niistä toimitetaan ennakonpidätys normaalilla veroprosentilla, ja ne ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella sekä näkyvät verokortilla. Lomakorvauksen kohdalla kannattaa huomioida, että se voi nostaa kyseisen kuukauden tuloja merkittävästi, mikä saattaa johtaa korkeampaan ennakonpidätysprosenttiin kyseisenä kuukautena. Jos saat suuren lomakorvauksen työsuhteen päättymisen yhteydessä, suositeltavaa on tarkistaa ennakonpidätysprosenttisi Vero.fi-palvelusta etukäteen. Lisätietoja veroilmoituksen täyttämisestä ja tarkistamisesta löydät veroilmoitusoppaastamme.

Mitä eroa on lomapalkan ja lomarahan välillä?

Lomapalkka on se palkka, jonka palkansaaja saa lomansa ajalta – korvaus siitä, että hän on poissa töistä laillista lomaoikeuttaan käyttämällä. Lomapalkka on lakisääteinen ja perustuu Vuosilomalakiin. Lomaraha taas on lomapalkalle maksettava lisä, jonka suuruus on tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta. Lomaraha ei siis korvaa tehtyä työtä, vaan se on TES-sopimukseen perustuva kannustinlisä. Yhdessä lomapalkka ja lomaraha voivat muodostaa jopa 1,5 kuukausipalkan suuruisen maksuerän, mikä selittää, miksi kesäkuu on monelle palkansaajalle taloudellisesti paras kuukausi. Tarkemmin palkanlisistä löydät tietoa pilariartikkelistamme.

Mitä tapahtuu lomarahalle ja lomakorvaukselle, jos työnantaja menee konkurssiin?

Konkurssitilanteessa palkansaaja on etuoikeutettu velkoja palkkasaataviensa osalta, johon kuuluvat myös maksamattomat lomarahat ja lomakorvaukset. Suomessa toimii valtion palkkaturvajärjestelmä, joka kattaa maksamattomat saatavat laissa säädettyyn enimmäismäärään saakka. Hakemus tehdään alueelliselle ELY-keskukselle. Työnantajan konkurssi ei siis tarkoita, että menetät automaattisesti kaikki saatavasi – palkkaturva on rakennettu juuri tällaisia tilanteita varten. Kannattaa kuitenkin toimia ripeästi: hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saatava on erääntynyt. Lisätietoja palkkaturvasta löydät työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta.

Lasketaanko lomakorvaus brutto- vai nettopalkasta?

Lomakorvaus lasketaan aina bruttopalkasta eli ennen verojen vähentämistä. Sama koskee lomarahaa. Laskentaperuste on se palkka, joka näkyy työsopimuksessa tai palkkakuitissa ennen ennakonpidätystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 3 500 euron kuukausipalkasta laskettu lomakorvaus antaa bruttosumman, josta työnantaja toimittaa verokortin mukaisen ennakonpidätyksen ennen kuin raha tulee tilille. Prosenttiperusteisessa laskennassa (9 % tai 11,5 %) käytetään lomanmääräytymisvuoden kaikkia ansioita bruttona, mukaan lukien mahdolliset lisät ja ylityökorvaukset. Jos sinulla on kysymyksiä verotuksesta, katso verovähennysoppaastamme lisätietoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Lomarahat, lisät ja korvaukset – Kaikki palkanlisät selitettynä (Pääartikkeli)

Lähteet

• Vuosilomalaki 162/2005 – Finlex, Suomen säädöstietopankki, voimassa oleva lainsäädäntö
• Lomarahan verotus – Verohallinto (Vero.fi), päivitetty 2025
• Työvoimatutkimus 2024 – Tilastokeskus, TES-kattavuustiedot
• Vuosiloma – oikeudet ja velvollisuudet – Työsuojeluhallinto, aluehallintovirastojen valvontaohje
• Lomarahat – SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö), palkansaajaohje 2025

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset