Yhteenveto
✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Työlisät mitä ovat – ja kuinka paljon ne voivat kasvattaa kokonaisansioitasi? InfoFinlandin mukaan ylityöstä ja sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan Suomessa lain mukaan vähintään 50 prosentin lisäkorvaus peruspalkalle. Tietyillä aloilla, kuten prosessiteollisuudessa tai terveydenhuollon vuorotyössä, työlisät voivat muodostaa...
Sisällysluettelo
- 1 Työlisät – mitä ovat ja mihin ne perustuvat?
- 2 Työlisien historia ja kehitys Suomessa
- 3 Lakisääteiset työlisät: ylityö ja sunnuntaityö
- 3.1 Ylityölisä
- 3.2 Sunnuntailisä ja pyhäpäivälisä
- 4 Ilta-, yö- ja vuorolisät: työehtosopimukset ratkaisevat
- 4.1 Tyypilliset ilta-, yö- ja vuorolisätasot
- 5 Olosuhde-, pätevyys- ja kokemuslisät
- 6 Työlisät eri aloilla – sektorikohtainen vertailu
- 7 Työlisien vaikutus nettopalkkaasi ja verotukseen
- 8 Työlisien tarkistaminen palkkalaskelmasta
- 9 Usein kysytyt kysymykset työlisistä
- 9.1 Ovatko työlisät pakollisia kaikille työnantajille?
- 9.2 Voiko työnantaja maksaa työlisän vapaina rahan sijaan?
- 9.3 Miten ylityölisä lasketaan kuukausipalkkalaiselle?
- 9.4 Maksetaanko työlisät myös osa-aikaiselle tai määräaikaiselle?
- 9.5 Miksi eri aloilla maksetaan eri suuruisia iltalisiä?
- 9.6 Mitä tehdä, jos epäilen saaneeni liian vähän työlisiä?
- 10 Lähteet
Työlisät mitä ovat – ja kuinka paljon ne voivat kasvattaa kokonaisansioitasi? InfoFinlandin mukaan ylityöstä ja sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan Suomessa lain mukaan vähintään 50 prosentin lisäkorvaus peruspalkalle. Tietyillä aloilla, kuten prosessiteollisuudessa tai terveydenhuollon vuorotyössä, työlisät voivat muodostaa jopa kolmanneksen palkansaajan kokonaisansiosta.
Työlisät – mitä ovat ja mihin ne perustuvat?
Työlisät mitä ovat pohjimmiltaan? Ne ovat palkan päälle maksettavia korvauksia, joiden tarkoitus on hyvittää palkansaajalle epätavallisista tai raskaammista työskentelyajoista tai -olosuhteista aiheutuva haitta. Lisien perusta on joko suoraan Suomen lainsäädännössä tai alan työehtosopimuksessa (TES). Työsuojeluhallinnon mukaan Suomessa palkan määräytymisen perusteet, kuten vähimmäispalkat ja palkan osatekijät, määräytyvät yleensä juuri TES:ssä. Koska Suomessa ei ole minimipalkkalakia, TES:t ovat keskeinen työlisien sääntelyväline.
Työlisät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: lakisääteisiin lisiin, joiden vähimmäistasot on kirjattu työaikalakiin, ja TES-perusteisiin lisiin, joista neuvotellaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä alakohtaisesti. Kokonaisvaltainen katsaus kaikkiin palkanlisiin löytyy artikkelista Lomarahat, lisät ja korvaukset.
Työlisien historia ja kehitys Suomessa
Työlisien historia kytkeytyy järjestäytyneen suomalaisen työelämän syntyyn. Ensimmäiset ylityökorvauksia koskevat säädökset kirjattiin Suomen lainsäädäntöön jo 1900-luvun alkupuolella, ja nykymalli vakiintui viimeistään vuoden 1996 työaikalailla. Vahvat työnantaja- ja palkansaajajärjestöt mahdollistivat kattavien lisäjärjestelmien kehittymisen alakohtaisissa TES-neuvotteluissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 2019 uudistettu työaikalaki (872/2019) ajantasaisti ylityön ja sunnuntaityön korvausperiaatteet vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita – tänä päivänä, heinäkuussa 2026, juuri nämä säädökset ohjaavat työlisien maksamista.
Lakisääteiset työlisät: ylityö ja sunnuntaityö
Suomen työaikalaki (872/2019) asettaa velvoittavat vähimmäistasot kahdelle tärkeimmälle työlisälle. Nämä ovat pakollisia kaikille työnantajille riippumatta yrityksen koosta tai toimialasta, eikä niistä voida sopia palkansaajan vahingoksi edes TES-neuvotteluissa.
Ylityölisä
Ylityö tarkoittaa työtä, jota tehdään sovitun säännöllisen työajan ylittävältä osalta työnantajan aloitteesta. Työelämän pelisäännöt -oppaan mukaan ylityöstä maksetaan aina lain mukainen lisäkorvaus. Päivittäisen ylityön kaksi ensimmäistä tuntia korvataan 50 prosentin korotuksella tuntipalkalle; sitä seuraavat tunnit korvataan 100 prosentin korotuksella. Viikoittaisessa ylityössä ensimmäiset 8 tuntia maksetaan 50 prosentin lisällä ja loput 100 prosentin lisällä.
Sunnuntailisä ja pyhäpäivälisä
Sunnuntaina tai kirkollisena pyhäpäivänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentin lisä normaaliin tuntipalkkaan – käytännössä palkansaaja saa kaksinkertaisen palkan. Jos sunnuntaityöhön sisältyy samalla ylityötä, molemmat lisät lasketaan yhteen. Sunnuntailisä on yksi harvoista lisistä, josta ei voida sopia alaspäin edes TES:ssä – se on ehdoton lakisääteinen minimi.
Ilta-, yö- ja vuorolisät: työehtosopimukset ratkaisevat
Toisin kuin ylityö- ja sunnuntailisä, ilta-, yö- ja vuorolisät eivät ole lakisääteisiä kaikilla aloilla. Ne neuvotellaan alakohtaisissa TES:issä, ja niiden taso vaihtelee huomattavasti. Tästä syystä työlisät mitä ovat omalla alallasi kannattaa aina tarkistaa oman alan voimassa olevasta TES:stä tai luottamusmieheltä – pelkkä laki ei kerro kaikkea.
Tyypilliset ilta-, yö- ja vuorolisätasot
Seuraavassa taulukossa esitetyt prosenttiluvut ovat käytettävissä olevien TES-sopimusten mukaisia tyypillisiä tasoja. Tarkat luvut on tarkistettava oman alan voimassa olevasta TES:stä, sillä sopimukset päivittyvät neuvottelukierroksilla.
| Lisätyyppi | Tyypillinen lisäprosentti (TES-perusteiset arviot) | Esimerkki-ala |
|---|---|---|
| Iltalisiä (klo 18–22) | +15–25 % tuntipalkasta | Kauppa, palveluala |
| Yölisä (klo 22–06) | +20–40 % tuntipalkasta | Terveydenhuolto, logistiikka |
| Lauantailisä | +15–25 % tuntipalkasta | Vähittäiskauppa, ravintola |
| Sunnuntailisä (laki + TES) | +100 % (lakiminimi; TES voi korottaa) | Kaikki alat |
| Vuorolisä (2-vuorotyö) | noin +15 % kuukausipalkasta | Teollisuus, terveydenhuolto |
| Vuorolisä (3-vuorotyö) | +20–30 % kuukausipalkasta | Prosessiteollisuus, sairaala |
Olosuhde-, pätevyys- ja kokemuslisät
Pelkkä työskentelyaika ei laukaise työlisää – myös työn sisältö, olosuhteet ja palkansaajan osaaminen voivat oikeuttaa lisiin. Nämä lisät ovat lähes aina TES-perusteisia tai erikseen työsopimuksessa sovittuja. Yleisimpiä ovat:
- Olosuhdelisät: korvaus erityisen raskaista tai epämiellyttävistä olosuhteista, kuten kylmyydestä, melusta tai liasta
- Kokemuslisät ja ikälisät: palkansaajan työkokemukseen sidottu lisä, joka kasvaa työvuosien myötä
- Pätevyys- tai koulutuslisat: lisä erikoispätevyyden tai lisäkoulutuksen perusteella
- Hälytyskorvaus: korvaus, jos palkansaaja kutsutaan töihin lyhyellä varoitusajalla
- Varallaolokorvaus: korvaus ajasta, jolloin palkansaaja on tavoitettavissa mutta ei varsinaisesti töissä
Työlisät eivät ole bonuksia vaan oikeuksia – ne perustuvat lakiin tai TES:iin, ja palkansaajalla on aina oikeus vaatia niiden maksamista.
Työlisät eri aloilla – sektorikohtainen vertailu
Työlisien kokonaismerkitys vaihtelee huomattavasti sen mukaan, millä alalla palkansaaja työskentelee. Alla oleva taulukko kuvaa käytettävissä olevien TES-tietojen perusteella lisien tyypillistä merkitystä eri sektoreilla heinäkuussa 2026.
| Ala / sektori | Keskeinen sopimus | Yleisimmät lisät | Lisien osuus kokonaisansiosta (arvio) |
|---|---|---|---|
| Terveydenhuolto (julkinen) | KVTES | Yölisä, vuorolisä, sunnuntailisä | Arviolta 15–30 % |
| Vähittäiskauppa | Kaupan alan TES | Iltalisiä, lauantailisä, sunnuntailisä | Arviolta 5–20 % |
| Rakennusala | Rakennusalan TES | Olosuhdelisät, ylityölisä | Arviolta 5–15 % |
| Prosessiteollisuus | Kemianteollisuuden TES | Vuorolisät (3-vuoro), yölisä | Arviolta 20–35 % |
| IT ja asiantuntijatyö | Usein sopimuspalkka | Ylityölisä (raha tai vapaa) | Tyypillisesti pieni tai ei lainkaan |
Työlisien vaikutus nettopalkkaasi ja verotukseen
Työlisät ovat verotettavaa ansiotuloa siinä missä peruspalkkakin. Ne lisätään bruttopalkkaasi ennen ennakonpidätyksen laskemista, joten efektiivinen veroprosentti nousee, kun lisät kasvattavat kuukausiansioita. Tarkempaa tietoa siitä, mitä palkastasi yhteensä vähennetään, löydät oppaastamme Mitä palkasta vähennetään.
Käytännön esimerkki: jos peruspalkka on 2 800 euroa kuukaudessa ja yötyölisät tuovat lisäksi 400 euroa, verotetaan koko 3 200 euron bruttoansio normaalin progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan. Jotkin erityiset lisät – kuten varallaolokorvaus – saattavat joissain tilanteissa olla verotuksellisesti erityisasemassa, joten epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä palkanlaskijalta tai ammattiliiton neuvonnasta.
Työlisät verotetaan samoin kuin peruspalkka – mutta koska ne nostavat kuukausiansioita, voivat ne tilapäisesti nostaa myös ennakonpidätysprosenttia.
Työlisien tarkistaminen palkkalaskelmasta
Kun työnantaja maksaa palkan, hän on aina velvollinen antamaan palkkalaskelman. Siitä on näyttävä jokainen maksettu työlisä eriteltynä – ei pelkkänä yhteissummana. Tarkistettavat kohdat:
- Peruspalkka eriteltynä (tuntipalkka tai kuukausipalkka)
- Jokainen maksettu työlisä nimettynä ja euromääräisenä
- Ylityötuntien määrä ja käytetty korotusprosentti
- Ennakonpidätys ja muut lakisääteiset vähennykset
- Maksettava nettopalkka
Jos palkkalaskelmasta puuttuu työlisä, johon olet oikeutettu, ota ensimmäiseksi yhteyttä työnantajaan kirjallisesti. Ammattiliiton jäsenenä saat luottamusmieheltä maksutonta apua asian selvittämiseen. Palkkalaskelma on oikeudellisesti tärkeä asiakirja – säilytä se huolellisesti.
Usein kysytyt kysymykset työlisistä
Ovatko työlisät pakollisia kaikille työnantajille?
Lakisääteiset lisät – ylityölisä ja sunnuntailisä – ovat pakollisia kaikille Suomessa toimiville työnantajille yrityksen koosta riippumatta. TES-perusteiset lisät, kuten ilta- ja yölisät, velvoittavat työnantajaa silloin, kun yritys on sidottu kyseiseen TES:iin tai ala on yleissitova.
Voiko työnantaja maksaa työlisän vapaina rahan sijaan?
Ylityölisässä on mahdollista sopia molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen sijaan vastaavasta vapaasta. Työnantaja ei voi kuitenkaan yksipuolisesti päättää muuttaa lisää vapaaksi. Sunnuntailisästä tällainen sopiminen ei yleensä onnistu – se maksetaan lähtökohtaisesti rahana.
Miten ylityölisä lasketaan kuukausipalkkalaiselle?
Kuukausipalkkaisella ylityötuntikorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka sovittujen työtuntien kuukausittaisella määrällä. Näin saadaan tuntipalkka, johon lisätään 50 tai 100 prosentin korotus ylityötuntien mukaan. Tarkan laskukaavan löydät oman alasi TES:stä tai yrityksen henkilöstöhallinnolta.
Maksetaanko työlisät myös osa-aikaiselle tai määräaikaiselle?
Kyllä. Työlisät kuuluvat kaikille palkansaajille työsuhteen muodosta riippumatta. Osa-aikatyöntekijällä ylityö lasketaan hieman eri tavoin kuin kokoaikaisella, mutta oikeus lisään on olemassa myös lyhyissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa tarkistaa asia omasta TES:stä.
Miksi eri aloilla maksetaan eri suuruisia iltalisiä?
Koska Suomessa ei ole lakia, joka määräisi iltalisian vähimmäistason, se sovitaan alakohtaisissa TES-neuvotteluissa. Terveydenhuollossa, logistiikassa ja kaupan alalla lisät voivat erota toisistaan merkittävästi, koska alan rakenteet ja neuvotteluasemat poikkeavat toisistaan. Oman alan TES:iin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää.
Mitä tehdä, jos epäilen saaneeni liian vähän työlisiä?
Tarkista ensin palkkalaskelma ja vertaa sitä alan TES:iin sekä työsopimukseen. Jos ero on selvä, ota yhteys työnantajaan kirjallisesti. Ammattiliiton jäsenenä saat luottamusmieheltä maksutonta apua. Huomaa, että myös lomakorvaukset vaikuttavat kokonaisansioihin – lisätietoa löydät artikkelista Lomaraha vai lomakorvaus.
Lähteet
- Perustietoa työelämästä Suomessa – Työelämän pelisäännöt — haettu 6. heinäkuuta 2026
- Palkkaus Suomessa – Työsuojeluhallinto — haettu 6. heinäkuuta 2026
- Palkka ja työaika – InfoFinland — haettu 6. heinäkuuta 2026
