Yhteenveto
✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Mitä ovat työehtosopimukset, ja miksi ne koskettavat lähes jokaista suomalaista palkansaajaa? SAK:n mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työehtosopimusten piirissä – luku, joka kertoo järjestelmän poikkeuksellisesta kattavuudesta. Silti moni ei tarkkaan tiedä, mitä TES oikeasti tarkoittaa,...
Sisällysluettelo
- 1 Mitä ovat työehtosopimukset – perusteet selviksi
- 2 Lyhyt historia: mistä työehtosopimukset saivat alkunsa?
- 3 Mitä ovat työehtosopimukset – normaalisitova ja yleissitova TES
- 3.1 Normaalisitova työehtosopimus
- 3.2 Yleissitova työehtosopimus
- 4 Mitä työehtosopimuksissa sovitaan – TES:n keskeinen sisältö
- 5 Mitä ovat työehtosopimukset julkisella sektorilla – VES ja KVTES
- 6 Paikallinen sopiminen – TES:n joustavuus kasvaa
- 7 TES:n vaikutus palkkaan – miten vähimmäispalkka määräytyy Suomessa
- 8 Mitä ovat työehtosopimukset Pohjoismaissa – vertailu
- 9 Miten TES liittyy omaan palkkaasi – käytännön vinkit
- 10 Usein kysytyt kysymykset työehtosopimuksista
- 10.1 Mitä tarkoittaa TES lyhenne?
- 10.2 Voiko työnantaja maksaa TES:n mukaista vähimmäispalkkaa vähemmän?
- 10.3 Miten usein TES neuvotellaan uudelleen?
- 10.4 Mitä jos alallani ei ole TES:ää?
- 10.5 Miten TES eroaa virkaehtosopimuksesta?
- 10.6 Kuka neuvottelee TES:n minun puolestani?
- 11 Yhteenveto – mitä ovat työehtosopimukset ja miksi ne merkitsevät sinulle
- 12 Lähteet
Mitä ovat työehtosopimukset, ja miksi ne koskettavat lähes jokaista suomalaista palkansaajaa? SAK:n mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työehtosopimusten piirissä – luku, joka kertoo järjestelmän poikkeuksellisesta kattavuudesta. Silti moni ei tarkkaan tiedä, mitä TES oikeasti tarkoittaa, miten se eroaa henkilökohtaisesta työsopimuksesta tai mitä etuja se käytännössä turvaa. Tämä opas vastaa kaikkiin keskeisiin kysymyksiin.
Mitä ovat työehtosopimukset – perusteet selviksi
Mitä ovat työehtosopimukset käytännössä? SAK määrittelee ne seuraavasti: kyseessä on työntekijöiden ja työnantajien liittojen keskenään neuvottelema sopimus, jossa määritellään alan keskeiset työn tekemisen ehdot. Sopimus toimii niin sanottuna normina: se asettaa vähimmäistason, jonka alle palkka tai muut ehdot eivät voi laskea kyseisellä alalla työskenteleville.
Työehtosopimus eroaa selvästi yksilöllisestä työsopimuksesta. Työsopimus on kahden osapuolen – työnantajan ja yksittäisen työntekijän – välinen sopimus, jossa sovitaan henkilökohtaisista järjestelyistä. TES sen sijaan kattaa koko alan tai sektorin, ja se on aina hierarkiassa ylempänä: jos työsopimuksessa sovitaan TES:ä huonommista ehdoista, työsopimuksen ehto on mitätön ja TES:n ehto pätee.
Lyhyt historia: mistä työehtosopimukset saivat alkunsa?
Suomen nykyinen työehtosopimusjärjestelmä on pitkän kehityksen tulos. Ensimmäiset toimialatasoiset palkkasopimukset neuvoteltiin ammattiliitojen vakiintumisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Merkittävä käännepiste oli vuoden 1940 tulo- ja talouspoliittinen sopimus sekä myöhemmin vuoden 1946 sopimukset, jotka loivat pohjan nykyiselle kolmikantamallille, jossa hallitus, työnantajat ja palkansaajat neuvottelivat yhdessä. Työpoliittisen yhdistyksen analyysin (2021) mukaan keskitetystä sopimisesta on Pohjoismaissa pääosin siirrytty toimiala- ja paikalliselle tasolle, mutta Suomi säilyttää Pohjoismaisista maista ainoana vahvan lakisääteisen yleissitovuuden.
Mitä ovat työehtosopimukset – normaalisitova ja yleissitova TES
Suomessa tunnetaan kaksi sitovuuden astetta, ja niillä on merkittävä ero käytännön vaikutusten kannalta.
Normaalisitova työehtosopimus
Normaalisitova TES velvoittaa vain sopimuksen allekirjoittaneita liittoja ja niiden jäsenyrityksiä. Jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, joka on allekirjoittanut normaalisitovan TES:n, kyseistä sopimusta on noudatettava kaikissa liiton jäsenyrityksissä – riippumatta siitä, onko yksittäinen työntekijä ammattiliiton jäsen.
Yleissitova työehtosopimus
Yleissitova TES on laajempi: se koskee kaikkia alan työnantajia riippumatta siitä, ovatko he liittojäseniä. SAK korostaa, että Suomi on Pohjoismaista ainut, jossa yleissitovuus on lakisääteinen ja vahva. Tämä tarkoittaa, että yleissitovan sopimuksen alalla toimiva työnantaja on velvollinen noudattamaan TES:n vähimmäisehtoja, vaikka ei kuuluisi yhteenkään työnantajaliittoon.
Mitä työehtosopimuksissa sovitaan – TES:n keskeinen sisältö
SAK:n mukaan TES:ssä sovitaan tyypillisesti ainakin seuraavista asioista:
- Alan vähimmäispalkka
- Sopimuskauden palkankorotukset
- Erilaiset vuorolisät
- Arkipyhäkorvaukset
- Työajantasaamisvapaat
- Vuorotyöhön tai työn erityispiirteisiin liittyvät lisät ja vapaat
- Vanhempainvapaat ja lomat
- Ylityökorvaukset
Työpoliittisen yhdistyksen analyysin mukaan Pohjoismaissa TES:issä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista, joista muissa maissa yleensä säädetään lainsäädännössä. Tämä tekee pohjoismaisesta mallista erityisen kattavan verrattuna esimerkiksi moniin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin.
| Sopimusaihe | Esimerkki TES:n sisällöstä | Laki vai TES? |
|---|---|---|
| Vähimmäispalkka | Alakohtainen minimipalkka per taulukko | Pääosin TES |
| Vuosiloma | Loman pituus ja lomaraha | Sekä laki että TES |
| Ylityökorvaus | Prosenttikorotukset ylityötunneista | TES täydentää lakia |
| Vuorolisät | Ilta-, yö- ja viikonloppulisät euroina | TES |
| Irtisanomisaika | Minimilähtöaika | Sekä laki että TES |
| Vanhempainvapaan täydennys | Palkallinen jakso lain päälle | TES |
Mitä ovat työehtosopimukset julkisella sektorilla – VES ja KVTES
Julkinen sektori noudattaa omaa sopimusjärjestelmäänsä. InfoFinlandin mukaan, kun työnantajana on kunta tai valtio, noudatetaan virkaehtosopimusta (VES) tai kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Näillä sopimuksilla on sama peruslogiikka kuin yksityisen puolen TES:llä – ne asettavat palkat, työajat ja muut ehdot – mutta niihin liittyy virkasuhteen erityispiirteitä.
Esimerkiksi sairaanhoitajien, lähihoitajien ja opettajien palkat ja lisät on tarkasti kirjattu alan omiin virka- ja työehtosopimuksiin. Nämä sopimukset neuvottelee KT Kuntatyönantajat kunta-alan osalta yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Työehtosopimus antaa pohjan henkilökohtaiselle työsopimukselle – ei toisin päin.
Paikallinen sopiminen – TES:n joustavuus kasvaa
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n raportissa (2024) todetaan, että paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus on kasvanut Suomessa yksityisellä sektorilla: palkkasummalla painotettu osuus oli arviolta 29 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa palkankorotuksista päätetään nykyisin yritys- tai toimipaikkatasolla liittotason neuvottelujen sijaan.
Paikallinen sopiminen toimii kuitenkin aina TES:n asettamissa rajoissa: ehdot eivät voi alittaa TES:n minimejä. TES asettaa siis lattian, jonka alle ei voi mennä, mutta siitä ylöspäin on liikkumavaraa. EK:n raportin mukaan Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä erityisesti yksityisellä sektorilla ja toimihenkilötehtävissä, julkisella puolella suositaan enemmän keskitettyjä ratkaisuja.
TES:n vaikutus palkkaan – miten vähimmäispalkka määräytyy Suomessa
Suomessa ei ole lainsäädäntöön kirjoitettua yleistä vähimmäispalkkaa, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. InfoFinlandin mukaan palkka määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen mukaan. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimusta, työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan – mutta tämä on poikkeus, sillä lähes kaikilla aloilla on oma TES.
Käytännössä TES:n palkkataulukot määrittelevät alakohtaiset vähimmäispalkat usein kokemusvuosien tai tehtävätason mukaan. Työnantaja voi aina maksaa enemmän kuin TES edellyttää, mutta ei vähemmän. Oman alasi voimassa olevan sopimuksen löydät oman ammattiliittosi tai työnantajaliittosi sivuilta.
| Piirre | Työsopimus | Työehtosopimus (TES) |
|---|---|---|
| Osapuolet | Työnantaja ja yksittäinen työntekijä | Työnantajaliitto ja työntekijäliitto |
| Sitovuus | Kahden osapuolen välinen | Koko ala (yleissitova) tai liittojäsenet |
| Voimassaolo | Sovittava erikseen | Sopimuskausi (usein 1–3 vuotta) |
| Muuttaminen | Työnantaja ja työntekijä sopivat | Edellyttää liittoneuvotteluja |
| Hierarkia | Alhaisempi kuin TES | Ylempi kuin työsopimus |
Mitä ovat työehtosopimukset Pohjoismaissa – vertailu
Pohjoismaat eroavat muusta Euroopasta siinä, miten laajasti TES:t kattavat palkansaajat. Laboren tutkimuksen mukaan Ruotsissa liki 90 prosenttia palkansaajista on jonkin TES:n piirissä, ja koko kansantalouden kattavuus on 88 prosenttia. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 83 prosenttia ja julkisella sektorilla 100 prosenttia.
Pohjoismaista mallia käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa TES:n yleissitovuus on vahva ja lakisääteinen. Muissa Pohjoismaissa yleissitovuus ei ole samalla tavalla oikeudellisesti pakottava, vaan korkea kattavuus perustuu pikemminkin liittojen korkeaan järjestäytymisasteeseen. Tämä tekee Suomen mallista omanlaisensa pohjoismaisessa kehyksessä.
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa yleissitovuus on lakisääteinen – se suojaa jokaista alan palkansaajaa liittojäsenyydestä riippumatta.
Miten TES liittyy omaan palkkaasi – käytännön vinkit
Jokaisella palkansaajalla on oikeus tietää, minkä TES:n piiriin hän kuuluu. Tässä konkreettiset askeleet:
- Selvitä alasi TES: kysy työnantajaltasi tai tarkista oman ammattiliittosi verkkosivuilta.
- Vertaa omaa palkkaasi TES:n palkkataulukkoon – oletko vähintään minimissä?
- Tarkista lisät: ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhälisät on usein tarkkaan kirjattu TES:ään.
- Muista lomaraha: moni TES lupaa lakisääteistä korkeamman lomarahan tai lomakorvauksen.
- Jos epäilet rikkomusta, ota yhteyttä ammattiliittoosi tai työsuojeluviranomaiseen.
Oman palkan rakennetta ja nettomäärää on tärkeä ymmärtää kokonaisuutena. Tietoa siitä, kuinka paljon palkasta jää käteen, löydät erillisestä oppaastamme – siellä selitetään nettopalkkalaskenta vaihe vaiheelta.
Usein kysytyt kysymykset työehtosopimuksista
Mitä tarkoittaa TES lyhenne?
TES on lyhenne sanoista työehtosopimus. InfoFinlandin mukaan lyhennettä käytetään yleisesti Suomessa, kun viitataan liittojen neuvottelemaan alakohtaiseen sopimukseen. Vastaavasti julkisen sektorin sopimuksista käytetään lyhennettä VES (virkaehtosopimus) tai KVTES (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus).
Voiko työnantaja maksaa TES:n mukaista vähimmäispalkkaa vähemmän?
Ei voi. Jos alalla on yleissitova TES, työnantaja on velvollinen maksamaan vähintään sopimuksen mukaisen minimipalkan. Normaalisitovan TES:n piirissä sama velvoite koskee liittoon kuuluvia työnantajia. Jos työnantaja maksaa liian vähän, kyseessä on lainrikkomus, josta voi seurata korvausvelvollisuus.
Miten usein TES neuvotellaan uudelleen?
Sopimuskausi vaihtelee aloittain, mutta tyypillisesti TES neuvotellaan 1–3 vuoden välein. Uutta TES:ää on noudatettava sen voimaantulopäivästä lähtien. Sopimuksen umpeutuessa noudatetaan yleensä edelleen vanhaa TES:ää, kunnes uusi on neuvoteltu.
Mitä jos alallani ei ole TES:ää?
Jos alalla ei ole lainkaan TES:ää, työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkka ei voi olla niin matala, että se on yleisesti kohtuuton – mutta tarkkaa vähimmäisrajaa ei ole. Tällaisilla aloilla on erityisen tärkeää neuvotella palkkaehdot huolellisesti työsopimusta tehdessä.
Miten TES eroaa virkaehtosopimuksesta?
Virkaehtosopimus (VES) koskee virkasuhteisia – eli valtion ja kuntien palveluksessa olevia – työntekijöitä. Sisällöltään VES on hyvin samankaltainen kuin TES: siinä sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Suurin ero on oikeudellisessa asemassa: virkasuhdetta säätelee osin eri lainsäädäntö kuin työsopimussuhde. Käytännön arjessa ero näkyy esimerkiksi siinä, miten irtisanominen tai kurinpitotoimet tapahtuvat.
Kuka neuvottelee TES:n minun puolestani?
Alan ammattiliitto neuvottelee TES:n jäsentensä puolesta suhteessa työnantajaliittoon. Esimerkiksi kaupan alalla Kaupan liitto ja PAM (Palvelualojen ammattiliitto) neuvottelevat kaupan alan TES:n. Sinun ei tarvitse olla liiton jäsen hyötyäksesi yleissitovasta TES:stä – mutta liiton jäsenenä saat neuvontaa ja tukea, jos sopimusta rikotaan. Tarkempia tietoja eri alojen palkkatasoista löydät Suomen keskipalkka-oppaastamme.
Yhteenveto – mitä ovat työehtosopimukset ja miksi ne merkitsevät sinulle
Mitä ovat työehtosopimukset lyhyesti: ne ovat työnantaja- ja työntekijäliittojen neuvottelemat sopimukset, jotka asettavat koko alaa koskevat vähimmäisehdot palkoille, työajoille ja muille työsuhteen ehdoille. Suomessa noin 90 prosenttia palkansaajista kuuluu jonkin TES:n piiriin, ja Suomi on pohjoismainen erityistapaus vahvan lakisääteisen yleissitovuutensa ansiosta.
Keskeistä on muistaa: TES on henkilökohtaista työsopimusta vahvempi. Jos työsopimuksessa sovitaan TES:n vähimmäisistä huonommista ehdoista, työsopimuksen ehto on mitätön. Paikallinen sopiminen lisääntyy, mutta TES:n minimejä ei voi alittaa. Lisätietoja siitä, mitä palkasta vähennetään lakien ja sopimusten nojalla, löydät erillisestä oppaastamme.
Lähteet
- SAK – Työelämän sopimukset – haettu 7. heinäkuuta 2026
- InfoFinland – Työsopimus ja työsuhteen ehdot – haettu 7. heinäkuuta 2026
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK – Pohjoismainen palkanmuodostus -raportti 2024 – haettu 7. heinäkuuta 2026
- Työpoliittinen yhdistys – Miten palkoista sovitaan? Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa (2021) – haettu 7. heinäkuuta 2026
- Labore – Ruotsin palkanmuodostusmalli – haettu 7. heinäkuuta 2026
- UTAK – Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta – haettu 7. heinäkuuta 2026
- Euroopan parlamentti – Sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka Ruotsissa – haettu 7. heinäkuuta 2026
