Miten työehtosopimus toimii käytännössä – oikeudet ja velvollisuudet

Noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työehtosopimuksen piirissä – silti harva tietää, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia se käytännössä tuo mukanaan. Kun työnantaja jättää maksamatta lomarahan tai tarjoaa liian lyhyttä irtisanomisaikaa, vastaus löytyy lähes aina juuri siitä sopimuksesta, jonka nimi kulkee lyhenteellä TES. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten TES toimii arjessa, mitä se sisältää ja mitä tehdä, kun ehtoja rikotaan.

Mikä on työehtosopimus ja miksi se syntyy

Työehtosopimus on työnantajajärjestön ja palkansaajajärjestön välinen sopimus, joka kattaa jonkin tietyn alan tai ammattiryhmän työsuhteen vähimmäisehdot. Suomessa TES-järjestelmän oikeudellinen perusta on Työehtosopimuslaki 436/1946 – yksi Euroopan vanhimmista alan säädöksistä.

Sopimuksen tarkoitus on tasapainottaa neuvotteluvoimaa: yksittäinen työntekijä on heikommassa asemassa kuin työnantaja, mutta ammattiliitto pystyy neuvottelemaan tasavertaisena osapuolena. TES kirjaa tulokset sitovaksi normistoksi, jota sovelletaan automaattisesti kaikkiin alan työsuhteisiin – joko suoraan tai yleissitovuuden kautta.

TES:n historia lyhyesti – miksi järjestelmä on niin vahva

Suomalainen TES-järjestelmä juontaa juurensa 1940-luvulle. Tammikuun kihlaus 1940 oli läpimurto, jossa työnantajat tunnustivat ammattiliittojen oikeuden neuvotella. Vuoden 1946 Työehtosopimuslaki institutionalisoi käytännön, ja 1970-luvun tulopoliittiset kokonaisratkaisut (ns. TUPO) laajensivat sopimuskulttuurin lähes kaikille aloille.

Tulopolitiikka hajosi 2000-luvulla kohti alakohtaisia neuvotteluja, mutta TES-kattavuus pysyi korkeana. Suomi on edelleen yksi harvoista EU-maista, joissa yli 85 prosenttia palkansaajista on sopimuksen piirissä – EU:n keskiarvo on noin 56 prosenttia (Eurofound 2023).

Normaalisitova ja yleissitova sopimus – keskeinen ero

Kaikki TES:t eivät sido kaikkia. Juridisesti sopimukset jakautuvat kahteen luokkaan, ja se vaikuttaa suoraan siihen, koskeeko TES sinun työnantajaasi.

Yleissitovuuslautakunta arvioi edustavuuden kahdesti vuodessa. Jos työnantajasi ei kuulu liittoon eikä TES ole yleissitova, kyseinen sopimus ei velvoita häntä – mutta työsopimuksesi ehdot ja Työsopimuslain minimisäännökset silti pätevät. Lisätietoa yleissitovuudesta löydät artikkelista Mitä ovat työehtosopimukset – täydellinen opas TES:iin 2026.

Edullisemmuusperiaate – mitä tapahtuu, kun TES ja työsopimus ovat ristiriidassa

Tärkein käytännön sääntö on edullisemmuusperiaate: jos työsopimuksen ehto on TES:ää heikompi, se on automaattisesti mitätön. Tämä perustuu Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 7 pykälään.

Käytännön tilanteita on kolme tyyppiä. Ensinnäkin: jos työsopimus lupaa 2 000 euron kuukausipalkkaa, mutta TES:n minimi on 2 300 euroa, työnantajan on maksettava 2 300 euroa – työsopimuksella ei voi poiketa alaspäin. Toiseksi: jos työsopimuksessa sovitaan TES:ää lyhyemmästä irtisanomisajasta, TES:n irtisanomisaika pätee. Kolmanneksi: työsopimuksessa voi aina sopia TES:ää paremmista ehdoista – korkeammasta palkasta tai pidemmästä sairausajan palkasta – ja ne pätevät.

Työsopimus on katto ylöspäin avoin, mutta TES on lattia, jonka alle ei pääse.

Palkat käytännössä – vähimmäispalkat ja taulukot

Suomessa ei ole yleistä lakisääteistä minimipalkkaa, toisin kuin esimerkiksi Saksassa tai Britanniassa. Sen sijaan alakohtaiset TES:t määräävät vähimmäispalkat – yleensä palkkaluokkiin tai tehtäväryhmiin jaoteltuina taulukkoina.

Kaupan alan TES sisältää esimerkiksi erilliset taulukot myyjille, kassatyöntekijöille ja esimiehille. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden TES nojaa vaativuusluokkiin (A–G), joissa palkka nousee tehtävän vaativuuden mukaan. Paikallisesti sovittu erä voi antaa työnantajalle joustonvaraa, mutta taulukkopalkan alittaminen ei ole sallittua.

TES-neuvotteluissa sovitaan myös palkantarkistuksista. Vuosien 2023–2024 kierroksella korotukset olivat poikkeuksellisen suuria korkean inflaation takia: teknologiateollisuuden TES sisälsi noin 8–9 prosentin korotuksen kahdelle vuodelle ja kaupan ala vastaavansuuruisen korotuksen. Lisätietoa lisistä ja korotuksista tarjoaa artikkeli Työlisät – mitä ovat, miten lasketaan ja kenelle maksetaan?

Työaika TES:n mukaan – liukuma, jaksotyö ja joustot

Työaikalaki (872/2019) asettaa enimmäisrajat: säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Monessa TES:ssä nämä ovat kuitenkin alempia – esimerkiksi toimihenkilöillä 37,5 tuntia viikossa tai 7,5 tuntia päivässä.

TES voi sallia tai velvoittaa seuraavia järjestelyjä: liukuvan työajan, jaksotyön (esim. 3 viikon tasoittumisjaksot terveydenhuollossa), joustotyöajan sekä etätyön kirjaukset. Etätyöstä ei Suomessa ole yleistä lakia, joten TES tai työsopimus on ainoa dokumentti, joka sääntelee sitä. Useampi TES lisäsi etätyökirjauksia vuosina 2023–2025.

Ylityö ja lisätyö – miten korvaukset määräytyvät

Ylityöstä maksetaan Työaikalain (872/2019) 37 §:n mukaan 50 prosentin korotus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta vuorokaudessa ja 100 prosentin korotus sen jälkeen. Viikkoylityössä korotukset ovat vastaavat. TES voi parantaa näitä lukuja tai sallia, että ylityökorvaukset annetaan vapaa-aikana rahapalkka-korotuksen sijaan.

Lisätyö (osa-aikatyöntekijän lisätunnit sovitun työajan yläpuolella mutta alle normiajan) ei automaattisesti oikeuta korotukseen, ellei TES tai työsopimus niin määrää. Ilta- ja yölisistä säädetään TES:ssä, ei laissa. Lue tarkemmin iltalisan ja yölisän laskemisesta.

Vuosiloma ja lomaraha TES:ssä

Vuosilomalaki (162/2005) takaa minimissään 2,5 lomapäivää kuukaudessa täydessä lomanmääräytymisvuodessa, eli 30 arkipäivää. Monet TES:t lisäävät tähän ylimääräisiä vapaapäiviä – ns. pekkaspäiviä tai ikälisiä – sekä pidemmän loman työsuhteen keston mukaan.

Lomaraha ei perustu lakiin. Se on täysin TES-sidonnainen etu, jota laki ei velvoita maksamaan. Suurimmalla osalla aloista lomaraha on kuitenkin kirjattu TES:ään, ja se on tyypillisesti 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Valtion ja kunnan alalla lomaraha on yleinen käytäntö. Jos alasi TES:ssä ei lomarahaa mainita, sitä ei ole pakko maksaa. Lisätietoa on artikkelissa Kuka on oikeutettu lomarahaan – täydellinen opas 2026.

Sairausajan palkka ja muut TES-edut

Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 pykälä turvaa sairausajan palkan yhdeksältä päivältä. Useimmat TES:t pidentävät tämän 4–12 viikkoon. Esimerkiksi rakennusalan TES takaa sairausajan palkan 28 kalenteripäivältä, ja teknologiateollisuuden toimihenkilöillä aika voi olla jopa 12 viikkoa.

Muita tyypillisiä TES-etuja ovat matkakorvaukset ja päivärahat, irtisanomisaikojen pidennykset lain minimitasolta, luottamusmiesten toimintaedellytykset, koulutusmahdollisuudet sekä työrauhavelvoite, joka kieltää lakon TES:n voimassaoloaikana sopimuksen kohteena olevista asioista (Työehtosopimuslaki 436/1946, 8–9 §).

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt – kuka neuvottelee ja kenen puolesta

TES syntyy aina järjestöneuvottelujen tuloksena. Suomessa palkansaajakeskusjärjestöjä on kolme: SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, ~830 000 jäsentä, noin 20 liittoa), STTK (Toimihenkilökeskusjärjestö, ~470 000 jäsentä, noin 16 liittoa) ja Akava (korkeakoulutettujen järjestö, ~600 000 jäsentä, noin 35 liittoa). Luvut perustuvat järjestöjen omiin jäsentilastoihin vuosilta 2023–2024.

Työnantajapuolella suurin toimija yksityisellä sektorilla on EK (Elinkeinoelämän keskusliitto), johon kuuluu yli 16 000 jäsenyritystä ja jonka piirissä työskentelee yli 950 000 henkilöä (EK 2024). Kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajia edustaa KT (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat) ja valtion työnantajapuolta Valtion työmarkkinalaitos (VTML).

Paikallinen sopiminen – mitä se tarkoittaa käytännössä

Paikallinen sopiminen tarkoittaa, että yritys ja henkilöstö sopivat joistain asioista yritystasolla – poiketen TES:n yleisistä ehdoista, mutta vain jos TES sen nimenomaisesti sallii. Tyypillisiä paikallisesti sovittavia asioita ovat työajan tasoittumisjaksot, lomarahakorvaukset vapaa-ajalla, lisä- ja ylityön korvaustavat sekä paikallinen palkkaeräjako.

Vuoden 2025 alusta voimaan tullut lakimuutos (HE 67/2023 vp) laajensi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia: myös järjestäytymättömät yritykset voivat nyt sopia paikallisesti tietyistä yleissitovan TES:n asioista luottamusvaltuutetun – ei enää pelkästään luottamusmiehen – välityksellä. Muutos herätti kritiikkiä SAK:ssa ja STTK:ssa, jotka katsoivat sen heikentävän ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluasemaa.

Paikallinen sopiminen on sallittua vain niissä asioissa ja niillä ehdoilla, joista TES itse antaa luvan poiketa – muuten se on lainvastaista.

Neuvotteluprosessi – miten TES syntyy

TES-neuvotteluprosessi etenee tyypillisesti seuraavasti: voimassaoleva sopimus päättyy tai lähenee irtisanomisaikaansa, minkä jälkeen liitot aloittavat neuvottelut. Osapuolet käyvät läpi palkkatavoitteet, työaikajärjestelyt, uudet tarpeet ja muut muutettavat kohdat. Sopimus syntyy kun molemmat hyväksyvät lopputuloksen.

Valmis sopimus rekisteröidään Työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). Jos sopimuksen edustavuus täyttää edustavuuskynnyksen (~50 % alan palkansaajista), yleissitovuuslautakunta vahvistaa yleissitovuuden ja sopimus julkaistaan Finlexissä.

TES-vertailu alan mukaan – konkreettisia eroja

Taulukko on suuntaa-antava. Tarkat luvut löytyvät kunkin alan voimassaolevasta TES:stä Finlexistä tai liiton sivuilta. Esimerkiksi opetusalan OVTES-sopimus poikkeaa merkittävästi teollisuuden sopimusehdoista; lisätietoa opettajien palkkatasosta ja ehdoista löydät artikkelista Opettajan palkka 2026.

Mitä tehdä, jos TES:ää rikotaan

TES-rikkomus voi tarkoittaa alimaksettua palkkaa, liian lyhyttä irtisanomisaikaa, puuttuvaa lomarahaa tai lainvastaisia työaikajärjestelyjä. Toimintapolku etenee portaittain.

Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen, joka tuntee alan TES:n ja voi selvittää, onko rikkomus tapahtunut. Jos luottamusmiestä ei ole tai asia ei ratkea, otetaan yhteys omaan ammattiliittoon. Liitto voi neuvoa, olla yhteydessä työnantajaan tai viedä asian eteenpäin.

Vakavammissa tapauksissa voidaan tehdä kantelu aluehallintovirastolle (AVI), joka valvoo työsuojelua ja voi ryhtyä toimenpiteisiin alipalkkauksen tai muiden rikkomusten johdosta. Viime kädessä asia voidaan viedä käräjäoikeuteen tai työtuomioistuimeen, joka on TES-riitoihin erikoistunut erityistuomioistuin.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi ja TES-järjestelmän tulevaisuus

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi 2023/970/EU velvoittaa jäsenvaltiot implementoimaan palkkaraportointivaatimukset viimeistään kesäkuussa 2026. Suomi valmistelee implementointia, joka koskettaa myös TES-järjestelmää: työnantajien on raportoitava sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja direktiivi edellyttää avoimuutta palkkakriteerien osalta.

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat tuoneet TES-neuvotteluihin uusia teemoja: kestävä kehitys, etätyö, tekoälyn käyttö työssä sekä osaamisen kehittäminen ovat nousseet sopimusneuvottelujen asialistoille 2024–2026. TES-järjestelmä on siis elävä kokonaisuus, joka mukautuu yhteiskunnan muutoksiin.

Lisät ja korvaukset TES:ssä – mitä tyypillinen sopimus sisältää

Palkan ja loman ohella TES kattaa laajan joukon lisäkorvauksia. Ilta- ja yölisät, viikonloppu- ja pyhälisät sekä varallaolokortaukset ovat TES-sidonnaisia, eivät lakimääräisiä. Verotuksesta ja lisien ilmoittamisesta löydät tarkempaa tietoa artikkelista Työlisät verotus 2026: näin lisät verotetaan palkansaajalla.

Matkakorvaukset ja päivärahat noudattavat usein Verohallinnon vahvistamia verovapaita enimmäismääriä, mutta TES voi kirjata myös niiden minimitasot. Irtisanomisajat vaihtelevat TES:stä toiseen: lain minimi on 14 päivää alle vuoden työsuhteissa, mutta monet sopimukset pidentävät tämän kuukauteen tai pidempään jo ensimmäisestä vuodesta.

Mistä löydät oman alasi TES:n

Oman TES:n löytäminen on helppoa, kun tietää mistä katsoa. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa sovellettava TES työsopimuksessa tai pyydettäessä. Yleissitovien sopimusten ajantasainen luettelo on osoitteessa finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/.

Ammattiliitot julkaisevat jäsenilleen TES:n kokonaisuudessaan sekä käytännön oppaina. SAK:n sivuilla (sak.fi) on hakutyökalu, jolla voit löytää oman alasi sopimuksen. Akavan liittojen (akava.fi) kautta pääset korkeakoulutettujen alojen sopimuksiin.

Usein kysytyt kysymykset TES:stä

Mistä tiedän, mitä TES:ä minuun sovelletaan?

Työnantajan on lain mukaan ilmoitettava sovellettava TES joko työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä työsuhteen keskeisistä ehdoista (Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku 4 §). Jos asiaa ei ole mainittu, kysy työnantajalta kirjallisesti. Yleissitovien TES:ien lista löytyy Finlexistä, josta voit tarkistaa, onko alallasi yleissitova sopimus. SAK:n verkkosivuilla on myös hakutyökalu, jolla voi selvittää oman alan sopimuksen. Jos epäilyt jää, ota yhteyttä alan ammattiliittoon tai luottamusmieheen – he osaavat kertoa tarkalleen, mikä TES koskee sinua ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

Onko TES:n noudattaminen pakollista, vaikka en kuulu liittoon?

Jos alallasi on yleissitova TES, työnantajasi on noudatettava sitä riippumatta siitä, kuulutko itse ammattiliittoon tai kuuluuko työnantaja työnantajajärjestöön. Yleissitova TES koskee kaikkia alan työnantajia ja kaikkia alan palkansaajia. Jos TES on ainoastaan normaalisitova eikä yleissitova, se velvoittaa vain liittoon kuuluvia osapuolia. Omaa liiton jäsenyyttä ei siis aina tarvita TES:n suojan saamiseksi – ratkaiseva tekijä on se, onko sopimus vahvistettu yleissitovaksi. Kannattaa silti harkita liittoon liittymistä, koska liiton kautta saa neuvontaa ja oikeusapua mahdollisissa riitatilanteissa.

Voiko työnantaja maksaa vähemmän kuin TES määrää?

Ei voi. Työnantaja ei saa maksaa TES:n mukaisia vähimmäispalkkoja pienempää palkkaa – ei työsopimuksella, ei suullisella sopimuksella eikä millään muullakaan tavalla. Tämä perustuu edullisemmuusperiaatteeseen (Työsopimuslaki 55/2001, 2:7 §) ja on ehdoton sääntö: alipalkkaus on lainvastaista. Jos epäilet, että sinulle maksetaan liian vähän, laske oman TES:si vähimmäispalkka ja vertaa saamaasi palkkaan. Alipalkkauksen voit ilmoittaa aluehallintovirastolle (AVI) tai ottaa yhteyttä liittoon oikeusavun saamiseksi. Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää jopa takautuvasti viidelle vuodelle.

Onko lomaraha lakisääteinen etu?

Lomaraha ei perustu mihinkään lakiin, vaan pelkästään TES:ään. Vuosilomalaki (162/2005) ei velvoita työnantajaa maksamaan lomarahaa. Jos alasi TES sisältää lomarahakirjauksen – ja useimmat tekevät – lomaraha on pakollinen. Jos TES:ssä ei lomarahasta mainita, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sitä. Tyypillinen lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta, mutta prosentti voi vaihdella alan mukaan. Tarkista tilanne omasta TES:stäsi tai liitoltasi. Lisätietoa lomarahasta ja laskutavasta löytyy artikkelista Lomaraha laskeminen 2026.

Mitä tarkoittaa paikallinen sopiminen ja voiko se heikentää oikeuksiani?

Paikallinen sopiminen tarkoittaa, että yritys ja henkilöstö (luottamusmies tai luottamusvaltuutettu) sopivat joistain työsuhteen ehdoista yritystasolla. Paikallinen sopiminen on mahdollista vain, jos TES itse nimenomaisesti sen sallii, ja vain niissä asioissa, joissa salliminen on kirjattu. Paikallinen sopimus voi parhaimmillaan parantaa ehtoja molemmille osapuolille, mutta se voi myös merkitä esimerkiksi erilaisia ylityökorvauksia tai joustoja. Tärkeintä muistaa: paikallisella sopimuksella ei voi alittaa TES:n pakottavia minimikohtia eikä missään tapauksessa lakimääräisiä minimejä. Vuodesta 2025 lähtien myös järjestäytymättömät yritykset voivat sopia paikallisesti tietyistä asioista yleissitovan TES:n puitteissa.

Mitä teen, jos työnantajani rikkoo TES:ää?

Toimintapolku on selkeä. Ota ensin yhteyttä työpaikan luottamusmieheen, joka tuntee alan TES:n ja voi neuvotella työnantajan kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole tai asia ei ratkea, ota yhteyttä omaan ammattiliittoon – liitto tarjoaa neuvontaa ja oikeusapua jäsenilleen maksutta. Vakavissa tapauksissa (alipalkkaus, laittomia irtisanomisia, toistuvat rikkomukset) voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle (AVI), joka valvoo työsuojelua ja voi määrätä työnantajalle velvoitteita. Viime kädessä asia voidaan viedä työtuomioistuimeen, joka on TES-riitoihin erikoistunut erityistuomioistuin. Pidä kirjanpito kaikesta: palkkalaskelmat, työtunnit ja kirjeenvaihto ovat keskeistä todistusaineistoa.

Kuinka kauan TES on voimassa ja mitä tapahtuu sen päättyessä?

TES:t ovat määräaikaisia, tyypillisesti 1–2 vuoden mittaisia. Voimassaoloaika on kirjattu sopimukseen. Kun sopimus päättyy, alkavat uudet neuvottelut. Jos uutta sopimusta ei saada aikaan ennen vanhan päättymistä, sovelletaan jälkivaikutuksen periaatetta: vanhan sopimuksen ehdot jäävät voimaan, kunnes uusi sopimus allekirjoitetaan tai jokin osapuoli tekee muutoksen. Tämä tarkoittaa, että TES-suoja ei katoa automaattisesti sopimuksen päättyessä – neuvottelujen aikana alan palkansaajat ovat edelleen suojattuja. Työtaistelutoimenpiteet (lakko) ovat kuitenkin sallittuja vasta, kun sopimus on irtisanottu ja sen voimassaoloaika päättynyt.

Voidaanko työsopimuksessa sopia TES:ää paremmista ehdoista?

Kyllä, ja se on erittäin yleistä. TES määrää minimit, ei kattoja. Työnantaja ja työntekijä voivat aina sopia paremmista ehdoista kuin TES edellyttää: korkeammasta palkasta, pidemmästä sairausajan palkasta, lyhyemmästä työajasta tai muista eduista. Nämä yksilölliset parannukset kirjataan työsopimukseen, ja ne ovat sitovia. Edullisemmuusperiaate suojaa aina parempaa ehtoa: jos työsopimus lupaa parempaa kuin TES, työsopimus pätee. Jos työsopimus lupaa heikompaa kuin TES, TES pätee. Käytännössä monilla asiantuntija- ja johtamistehtävillä palkat ovat selvästi TES:n taulukkopalkkoja korkeampia, vaikka TES muuten soveltuu taustalla.

Lähteet

• Finlex – Työehtosopimuslaki 436/1946
• Finlex – Työsopimuslaki 55/2001
• Finlex – Työaikalaki 872/2019
• Finlex – Vuosilomalaki 162/2005
• Finlex – Yleissitovien TES:ien luettelo (päivittyy kahdesti vuodessa)
• EUR-Lex – Direktiivi 2023/970/EU palkka-avoimuudesta
• SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, jäsentilastot 2023–2024
• Akava – Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö
• EK – Elinkeinoelämän keskusliitto, jäsentilastot 2024
• Tilastokeskus – Palkat ja työvoimakustannukset, Työvoimatutkimus 2023

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset