Yhteenveto
✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Kuka on oikeutettu lomarahaan? Tämä kysymys askarruttaa vuosittain satoja tuhansia suomalaisia palkansaajia kesäloman lähestyessä. Toisin kuin moni luulee, lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus – sen saaminen riippuu aina sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta, työsopimuksesta tai vakiintuneesta käytännöstä. Tässä...
Sisällysluettelo
- 1 Miksi lomaraha ei ole kaikkien oikeus?
- 2 Kuka on oikeutettu lomarahaan yksityisellä sektorilla?
- 2.1 Osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät
- 2.2 Vakiintunut käytäntö työnantajaa sitovana perusteena
- 3 Kuka on oikeutettu lomarahaan julkisella sektorilla?
- 3.1 Milloin oikeus lomarahaan julkisella sektorilla lakkaa?
- 4 Lomarahan ja lomapalkan ero – tärkeä peruserottelu
- 5 Lomarahan suuruus eri aloilla – vertailu
- 6 Milloin lomaraha maksetaan?
- 7 Voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi?
- 8 Kuka on oikeutettu lomarahaan – yhteenveto ja tarkistuslista
- 9 Usein kysytyt kysymykset lomarahasta
- 9.1 Onko lomaraha lakisääteinen oikeus Suomessa?
- 9.2 Saako osa-aikainen lomarahaa?
- 9.3 Miten lomaraha lasketaan yksityisellä sektorilla?
- 9.4 Milloin lomaraha maksetaan kunnassa?
- 9.5 Voidaanko lomaraha jättää maksamatta?
- 9.6 Onko lomaraha verotettavaa tuloa?
- 10 Lähteet
Kuka on oikeutettu lomarahaan? Tämä kysymys askarruttaa vuosittain satoja tuhansia suomalaisia palkansaajia kesäloman lähestyessä. Toisin kuin moni luulee, lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus – sen saaminen riippuu aina sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta, työsopimuksesta tai vakiintuneesta käytännöstä. Tässä oppaassa käymme läpi tarkasti, kenelle lomaraha kuuluu, millä ehdoilla ja miten oikeus käytännössä syntyy.
Miksi lomaraha ei ole kaikkien oikeus?
Vuosilomalaki (162/2005) takaa palkansaajalle oikeuden palkalliseen vuosilomaan ja lomakorvaukseen, mutta laki ei sisällä lainkaan säännöksiä lomarahasta. Työsuojeluhallinnon mukaan lomaraha eli lomaltapaluuraha on kokonaan työehtosopimuksiin perustuva lisä, joka yleensä vastaa 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ilman asianmukaista sopimusta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa lainkaan.
Lomarahan historia ulottuu 1900-luvun puoliväliin, jolloin ammattiliitot alkoivat neuvotella palkansaajille ylimääräistä lomaan liittyvää korvausta. Alkujaan käsite tunnettiin nimellä lomaltapaluuraha, koska sen maksaminen edellytti töihin paluuta loman jälkeen. Vuosikymmenten myötä käytäntö vakiintui osaksi useimpia suomalaisia työehtosopimuksia, mutta lainsäädäntöön se ei koskaan päätynyt.
Kuka on oikeutettu lomarahaan yksityisellä sektorilla?
Yksityisellä sektorilla kuka on oikeutettu lomarahaan määräytyy ennen kaikkea sen mukaan, kuuluuko yritys yleissitovan työehtosopimuksen piiriin. YTK Työelämäpalveluiden mukaan lomarahan maksaminen voi perustua kolmeen eri perusteeseen:
- Yleissitova tai normaalisitova työehtosopimus, jossa lomarahasta on nimenomaisesti sovittu
- Yksittäinen työsopimus, johon lomaraha on kirjattu ehdoksi
- Työpaikalla noudatettu vakiintunut käytäntö, joka on muodostunut työnantajaa sitovaksi
Jos toimialalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta eikä lomarahan maksaminen ole vakiintunutta, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa. Tämä tilanne koskee erityisesti pieniä yrityksiä, jotka eivät kuulu minkään työnantajaliiton piiriin ja joiden toimialalla ei ole yleissitovaa sopimusta.
Osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät
Kuka on oikeutettu lomarahaan osa-aikatyössä tai määräaikaisessa työsuhteessa? Vastaus on periaatteessa sama: oikeus syntyy, jos sovellettava sopimus sen mahdollistaa. Myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla on oikeus lomarahaan, mikäli se kuuluu heidän sopimuksiinsa tai alan työehtosopimukseen. Oikeus ei siis automaattisesti katoa työsuhteen muodosta johtuen – ratkaiseva tekijä on aina sopimuksen sisältö. Lisätietoja osa-aikatyön ja määräaikaisen työsuhteen erityispiirteistä löydät artikkelista Lomaraha osa-aikatyö ja määräaikainen työsuhde 2026.
Vakiintunut käytäntö työnantajaa sitovana perusteena
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää vakiintuneeseen käytäntöön. Jos työnantaja on vuosia peräkkäin maksanut lomarahaa ilman nimenomaista sopimuspakkoa, tämä käytäntö voi muodostua työnantajaa sitovaksi. Käytännön yksiselitteinen lopettaminen edellyttää tällöin asiasta tiedottamista ja riittävää siirtymäaikaa – pelkkä yksipuolinen päätös ei välttämättä riitä.
Kuka on oikeutettu lomarahaan julkisella sektorilla?
Julkisella sektorilla – kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla – lomarahaoikeus on käytännössä kattava ja tarkoin säännelty. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n YTES 2025–2028 -sopimuksen mukaan lomarahan suuruus on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden:
| Lomataulukko | Lomarahan suuruus per täysi kuukausi | Maksuajankohta |
|---|---|---|
| Taulukko 1 | 6 % heinäkuun kuukausipalkasta | Elokuun palkanmaksu (ellei muuta sovittu) |
| Taulukko 2 (KVTES) | 5 % heinäkuun kuukausipalkasta | Elokuun palkanmaksu (ellei muuta sovittu) |
| Taulukko 3 (AVAINTA) | 4 % heinäkuun kuukausipalkasta | Elokuun palkanmaksu (ellei muuta sovittu) |
Lomaraha lasketaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Valtiolla lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
Milloin oikeus lomarahaan julkisella sektorilla lakkaa?
KT:n sopimuksen mukaan lomarahaa ei makseta siltä lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten luvattomasti poissa työstä ilman pätevää syytä. Tämä on merkittävä rajoitus, josta on hyvä olla tietoinen erityisesti työtaistelutilanteissa.
Lomaraha ei ole lakiin kirjattu oikeus – se on neuvottelujen tulos, jonka arvo palkansaajalle on käytännössä merkittävä osa vuosituloista.
Lomarahan ja lomapalkan ero – tärkeä peruserottelu
Monet sekoittavat lomarahan ja lomapalkan toisiinsa. Lomapalkka on lakisääteinen ja tarkoittaa palkkaa, jota maksetaan loma-ajalta normaalisti. Lomaraha sen sijaan on erillinen, sopimukseen perustuva lisä normaalin lomapalkan päälle. Käytännössä palkansaajalle maksetaan siis kesäloman yhteydessä sekä lomapalkka että – jos sopimus sen mahdollistaa – lomaraha.
Työsuojeluhallinnon mukaan prosenttiperusteinen lomapalkka on 9 % palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ja 11,5 % palkasta, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Lomaraha lasketaan erikseen näiden päälle. Lomarahan ja lomakorvauksen eroja on käsitelty tarkemmin artikkelissa Lomaraha vai lomakorvaus – ero, oikeudet ja milloin kumpikin maksetaan.
| Käsite | Perusta | Kenelle? |
|---|---|---|
| Lomapalkka | Vuosilomalaki (lakisääteinen) | Kaikille palkansaajille |
| Lomakorvaus | Vuosilomalaki (lakisääteinen) | Lyhyissä työsuhteissa / loman sijaan |
| Lomaraha | TES, työsopimus tai vakiintunut käytäntö | Vain sopimuksen piirissä oleville |
Lomarahan suuruus eri aloilla – vertailu
Lomarahan suuruus vaihtelee toimialakohtaisesti. Yksityisellä sektorilla yleisin käytäntö on Suomi.fi:n mukaan 50 prosenttia vuosilomapalkasta, mutta alakohtaisia eroja on. Esimerkiksi kaupan alalla, rakennusalalla ja teollisuudessa sovelletaan omia työehtosopimuksiaan, joissa lomarahan taso ja maksuajankohta voivat poiketa toisistaan. Lomarahan laskemisesta tarkemmin löydät artikkelista Lomaraha laskeminen 2026: kaava, taulukot ja esimerkit.
Milloin lomaraha maksetaan?
Suomi.fi:n mukaan lomaraha maksetaan valtiolla sekä joillain yksityisen sektorin aloilla heinäkuun ja hyvinvointialueilla sekä kunta-alalla elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei muuta ole sovittu. Työ- tai virkaehtosopimuksesta riippuen työnantaja voi maksaa lomarahan joko ennen loman alkua tai loman jälkeen. Usein lomaraha maksetaan kahdessa erässä: puolet ennen lomaa ja puolet lomalta paluun jälkeen. Maksuajankohdasta saa varmimman tiedon oman alan luottamusmieheltä tai sovellettavasta työehtosopimuksesta. Kattava katsaus maksuajankohtiin on saatavilla artikkelissa Lomaraha milloin maksetaan – täydellinen opas 2026.
Voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi?
Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ei ole pääsäännön mukaan mahdollista. Tehyn työelämäoppaan mukaan lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi vain taloudellisissa ongelmatilanteissa, jolloin säästötoimenpiteet ovat vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille. Lisäksi vaihtamisesta on sovittava 30. huhtikuuta mennessä, jos kyse on 31. maaliskuuta päättyneestä lomanmääräytymisvuodesta.
Tehyn sopimuksessa ei ole lainkaan määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, mikä tarkoittaa, että Tehy-sopimuksen piirissä olevat eivät voi tähän ryhtyä. Tässä korostuu jälleen toimialakohtaisen sopimuksen keskeinen merkitys.
Lomarahaan ei ole oikeutta ilman eri sopimusta – sen maksaminen perustuu aina joko TES:iin, työsopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön.
Kuka on oikeutettu lomarahaan – yhteenveto ja tarkistuslista
Ennen kesälomaa kannattaa tarkistaa seuraavat asiat sen selvittämiseksi, kuuluuko lomaraha omiin oikeuksiin:
- Onko toimialalla yleissitova tai normaalisitova työehtosopimus, jossa lomarahasta on sovittu?
- Onko työsopimukseen kirjattu lomarahaa koskeva ehto?
- Onko työnantaja aiempina vuosina vakiintuneesti maksanut lomarahaa?
- Jos mikään edellä mainituista ei koske sinua, työnantajalla ei lain mukaan ole velvollisuutta maksaa lomarahaa.
Epäselvissä tilanteissa oman alan ammattiliitto tai luottamusmies on paras neuvonantaja. Ymmärtämällä palkkarakennettasi kokonaisuutena – mukaan lukien erilaiset lisät – voit suunnitella taloutesi paremmin. Lisätietoa kokonaispalkan muodostumisesta löydät oppaasta Kuinka paljon palkasta jää käteen?.
Usein kysytyt kysymykset lomarahasta
Onko lomaraha lakisääteinen oikeus Suomessa?
Ei. Minilex toteaa selkeästi, että lomaraha ei ole lakiin perustuva oikeus toisin kuin vuosilomakorvaus. Lomaraha perustuu aina työ- tai virkaehtosopimukseen, työsopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön.
Saako osa-aikainen lomarahaa?
Osa-aikainen voi saada lomarahaa, jos sovellettava työehtosopimus tai työsopimus sen mahdollistaa. Työsuhteen muoto – osa-aikainen tai kokoaikainen – ei automaattisesti poista oikeutta lomarahaan, vaan ratkaisevaa on sopimuksen sisältö.
Miten lomaraha lasketaan yksityisellä sektorilla?
Yksityisellä sektorilla lomaraha on yleisimmin 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Tämä tarkoittaa, että jos vuosilomapalkkasi on esimerkiksi 3 000 euroa, lomarahasi olisi arviolta 1 500 euroa – kunhan sovellettava sopimus sen mahdollistaa.
Milloin lomaraha maksetaan kunnassa?
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sopimusten mukaan lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Lomaraha lasketaan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.
Voidaanko lomaraha jättää maksamatta?
Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa lomaraha sopimuksen perusteella, se ei voi yksipuolisesti jättää sitä maksamatta ilman laillista perustetta. Poikkeuksia ovat muun muassa luvaton poissaolo välittömästi ennen lomaa tai sen jälkeen, jolloin KT:n sopimusten mukaan lomaraha voidaan jättää maksamatta.
Onko lomaraha verotettavaa tuloa?
Kyllä, lomaraha on veronalaista ansiotuloa ja se verotetaan normaalin palkan tapaan. Se sisällytetään ennakonpidätyksen alaiseen bruttopalkkaan. Palkkojen verotuksesta löydät lisätietoa artikkeleistamme sivulla Mitä palkasta vähennetään?.
Lähteet
- Vuosilomapalkka ja lomaraha – Suomi.fi — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomapalkka ja lomakorvaus – Työsuojeluhallinto (tyosuojelu.fi) — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomaraha, YTES 2025–2028 – Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomaraha – Tehy työelämäopas — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomaltapaluuraha ja lomaraha – Minilex — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomaraha – YTK Työelämäpalvelut — haettu 7. heinäkuuta 2026
- Lomaraha ja lomapalkka – Ammattiliitto Pro — haettu 7. heinäkuuta 2026
