Työehtosopimus palkkataulukko minimipalkka – opas 2026

Suomessa ei ole lakiin kirjattua yleistä minimipalkkaa – sen sijaan työehtosopimus palkkataulukko minimipalkka -kokonaisuus muodostaa käytännön perustan lähes jokaisen palkansaajan palkan määräytymiselle. Työsuojeluhallinnon mukaan palkan vähimmäistasot, osatekijät ja laskutavat perustuvat eri alojen neuvottelemiin työehtosopimuksiin – ei euromääräiseen lakipykälään. Tämä artikkeli selittää, miten järjestelmä toimii, mitä palkkataulukot sisältävät ja mitä tapahtuu, jos sovellettavaa sopimusta ei ole.

Miksi Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa?

Wikipedian Vähimmäispalkka-artikkelin mukaan Suomi, Ruotsi ja Tanska kuuluvat EU:n harvoihin maihin, joissa ei ole yleistä vähimmäispalkkalainsäädäntöä. Järjestelmä on historiallisesti rakentunut vahvan kolmikantayhteistyön varaan: työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet alakohtaisista vähimmäispalkoista jo vuosikymmeniä ennen kuin useimmissa muissa maissa säädettiin lakisääteisiä minimipalkkoja.

Malli on pysynyt elossa, koska suomalainen ay-liike on perinteisesti kattanut suuren osan palkansaajista ja koska yleissitovuuden mekanismi ulottaa sopimusehdot myös järjestäytymättömiin työnantajiin. Käytännön tuloksena useimmilla aloilla on toimiva minimipalkkataso – se vain löytyy TES:n palkkataulukosta, ei laista.

Työehtosopimuksen historia ja kehitys Suomessa

Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on kehittynyt yli sadan vuoden aikana. Ensimmäiset alakohtaiset sopimukset solmittiin 1900-luvun alussa, ja varsinainen TES-lainsäädäntö sai muotonsa vuoden 1946 lailla työehtosopimuksista. Yleissitovuuden käsite vakiintui 1970-luvulla, ja se kirjattiin nykyiseen muotoonsa vuoden 2001 työsopimuslakiin. Selry-liiton mukaan voimassa olevat sopimukset antavat palkansaajalle paremmat ehdot kuin laki yksin tarjoaisi.

Miten TES-palkkataulukko määrittää minimipalkkatason?

Jokainen alakohtainen työehtosopimus sisältää palkkataulukon, jossa vähimmäispalkat on jaettu tyypillisesti palkkaryhmiin tai vaativuustasoihin. Palkkaryhmä määräytyy tehtävän vaativuuden, koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Taulukot kattavat sekä kuukausipalkan että tuntipalkan muodossa maksetut vähimmäistasot.

Palkkaryhmät ja vaativuustasot

Teknologiateollisuuden palkkarakenneopas kuvaa tyypillistä mallia: suorituspalkka hinnoitellaan TES:n mukaan, ja alakohtainen sopimus määrää palkan vähimmäistasot erikseen kullekin palkkaryhmälle. Työnantajalla on mahdollisuus sopia paikallisesti TES:n ylittävistä palkoista, mutta ei alittavista. Tämä takaa sen, että TES toimii aina ehdottomana alarajana.

Kokemusvuodet ja palkkakehitys taulukossa

Useissa sopimuksissa palkkataulukko sisältää myös kokemusvuosiportaat: palkka nousee automaattisesti tiettyjen palvelusvuosirajojen kohdalla. Lisäksi sopimuksissa sovitaan yleiskorotuksista, jotka nostavat koko taulukkoa sopimuskauden aikana. Nämä yleiskorotukset ovat keskeinen neuvottelupiste liittojen välillä, ja niistä tiedotetaan aina sopimuksen uusiutuessa.

Yleissitovuus – kuinka TES sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia

Työehtosopimus palkkataulukko minimipalkka -ketjun tärkein mekanismi on yleissitovuus. Työsuojeluhallinnon verkkosivujen mukaan yleissitova TES velvoittaa kaikkia alan työnantajia sopimuksen minimiehtoihin riippumatta siitä, ovatko he työnantajajärjestön jäseniä vai eivät. Yleissitovuuden toteaa vahvistamislautakunta, joka arvioi, edustaako sopimus riittävää osaa alan työnantajista ja palkansaajista.

Lähetetyille työntekijöille – eli ulkomaisen työnantajan Suomeen lähettämille henkilöille – maksetaan niin ikään vähintään yleissitovan TES:n mukaiset pakolliset palkan erät. Jos alalla ei ole yleissitovaa sopimusta, lähetetylle on silti maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Tämä koskee tilanteita, joissa suomalainen yritys käyttää esimerkiksi ulkomaisen alihankkijan henkilöstöä.

Yleissitovuus tekee TES-palkkataulukosta käytännössä toimialansa minimipalkan – vaikka lakiin ei ole kirjattu yhtäkään euromäärää.

Mitä tapahtuu, jos alalla ei ole yleissitovaa TES:ää?

Kaikilla aloilla ei ole yleissitovaa tai edes mitään omaa työehtosopimusta. Tällöin palkan vähimmäistaso määräytyy työsopimuslain 2 luvun 10 §:n ns. kohtuullisuusvaatimuksen kautta: työnantajan on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Tehyn vähimmäispalkkaohjeistuksen mukaan kohtuullista palkkaa arvioitaessa verrataan lähinnä vastaavan alan tai tehtäväkuvan yleistä palkkatasoa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilman TES:ää tai yleissitovaa sopimusta palkansaajan suoja on heikompi: ei ole selkeää taulukkoa, johon vedota. Toimihenkilöliitto Erton mukaan näissä tilanteissa palkansaaja voi pyytää liiton työsuhdeneuvonnalta vähimmäispalkkasuosituksen.

Esimerkkejä TES-palkkataulukoiden alarajoista eri aloilla

Alla olevat luvut havainnollistavat, miten palkkataulukkojen vähimmäistasot vaihtelevat aloittain. Luvut perustuvat käytettävissä oleviin TES-tietoihin ja viranomaislähteiden esittämiin esimerkkeihin vuosilta 2025–2026.

Palkkataulukon korotukset ja sopimusneuvottelut

Työehtosopimus palkkataulukko minimipalkka ei ole pysyvä: sopimukset ovat määräaikaisia, ja kun sopimuskausi päättyy, osapuolet neuvottelevat uusista ehdoista. Keskeinen neuvottelupiste on yleiskorotus, joka nostaa koko palkkataulukkoa prosentuaalisesti tai eurokorotuksena. Vuosina 2025–2026 useilla aloilla korotukset ovat olleet elinkustannusten nousun mukaisia.

Palkkapöytäkirjojen solmiminen voi tapahtua liittotasolla (liittosopimus) tai valtakunnallisena tulopoliittisena ratkaisuna, jos osapuolet pääsevät laajempaan sopimukseen. Molemmissa tapauksissa sovitut korotusprosentit päivittyvät suoraan voimassa olevaan palkkataulukkoon. Tämä tekee sopimusneuvottelujen lopputuloksesta suoraan konkreettisen eurosumman muutoksen jokaisen palkansaajan lompakkoon. Lisätietoa palkkatasosta eri sektoreilla löydät Suomen keskilpalkka 2026 -oppaastamme.

Miten tarkistan oman alani palkkataulukon?

Oman alan palkkataulukon löytää useista lähteistä:

• Oman ammattiliiton verkkosivuilta tai jäsenpalvelusta
• Palkkaus.fi-palvelusta, joka kokoaa tietoa eri alojen palkkatasoista
• Finlex.fi-sivustolta (lainsäädäntö ja sopimustekstit)
• Työnantajajärjestön sivuilta (esim. EK, KT Kuntatyönantajat, Teknologiateollisuus)
• Tyosuojelu.fi:stä, jos kyseessä on lähetetty työntekijä tai epäselvä tilanne

Jos työnantaja kieltäytyy näyttämästä sovellettavaa TES:ää tai sen palkkataulukkoa, se on jo itsessään merkki mahdollisesta epäsäännönmukaisuudesta. Palkansaajalla on aina oikeus tietää, mitä sopimusta työsuhteessa sovelletaan.

Vertailu: TES-minimipalkka vs. lakisääteinen minimipalkka muualla Euroopassa

Euroopan unionissa on käynnissä laajempi keskustelu riittävistä minimipalkoista. EU:n minimipalkkadirektiivin (2022/2041) tavoitteena on vahvistaa minimipalkkajärjestelmiä – myös niissä maissa, joissa minimipalkka perustuu TES:iin. Direktiivi ei pakota Suomea, Ruotsia tai Tanskaa säätämään lakisääteistä minimipalkkaa, mutta se edellyttää, että TES-kattavuus pysyy riittävällä tasolla.

Suomalainen malli siirtää minimipalkkaneuvottelut liittojen käsiin – se voi tuottaa ketterämpiä alakohtaisia ratkaisuja, mutta edellyttää toimivaa järjestäytymistä sekä työnantaja- että palkansaajapuolella.

TES, palkkataulukko ja nettopalkka – yhteys käteen jäävään rahaan

TES-palkkataulukko määrittää bruttominimin, mutta palkansaajan käteen jäävä summa riippuu verotuksesta, eläkemaksusta ja muista lakisääteisistä vähennyksistä. Yleissitovan TES:n mukainen minimipalkka on aina bruttopalkkaa ennen pidätyksiä. Lisätietoa siitä, kuinka paljon palkasta lopulta jää käteen, löydät nettopalkan laskemista käsittelevästä oppaastamme.

Yleissitovuus ja sen suhde työnantajan velvollisuuksiin

Työnantajan on tunnettava sovellettava TES ja sen palkkataulukko. Jos työnantaja maksaa tahattomasti TES:n alle, on kyseessä silti sopimusrikkomus. Palkkaepäselvyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla, mutta viime kädessä asiasta voidaan kannella työsuojeluviranomaiselle tai viedä asia käräjäoikeuteen. Kannattaa myös tutustua yleissitovuuden käsitettä syvällisemmin käsittelevään artikkeliimme: Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Suomessa lakisääteinen minimipalkka?

Ei. InfoFinlandin mukaan Suomen laki ei määrää vähimmäispalkkaa euromääräisenä. Sen sijaan työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet vähimmäispalkoista eri alojen TES-palkkataulukoissa. Useimmilla aloilla on voimassa yleissitova TES, jota jokaisen alan työnantajan on noudatettava.

Mistä löydän oman alani palkkataulukon?

Palkkataulukko löytyy helpoiten oman ammattiliiton verkkosivuilta tai jäsenpalvelusta. Myös työnantajajärjestöjen sivuilla on usein ajantasaiset taulukot. Voit myös kysyä suoraan työnantajaltasi, mitä TES:ää sovelletaan – tämä on palkansaajan oikeus.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja maksaa TES:n palkkataulukkoa vähemmän?

Se on sopimusrikkomus. Palkansaajalla on oikeus vaatia palkan korjausta takautuvasti viiden vuoden ajalta (saatavan vanhenemisaika). Ensin kannattaa ottaa yhteyttä omaan liittoon tai työsuojeluviranomaiseen. Tilanne voidaan viedä myös käräjäoikeuteen, jos työnantaja kieltäytyy korjauksesta.

Voiko työsopimuksella sopia TES:n palkkataulukon alittavasta palkasta?

Ei. TES:n palkkataulukko on ehdoton alaraja – työsopimukseen kirjattu alhaisempi palkka on lain vastainen ja mitätön siltä osin kuin se alittaa TES:n tason. Työsopimuksella voi sen sijaan sopia korkeammasta palkasta kuin TES edellyttää.

Mitä tarkoittaa yleissitova TES?

Yleissitova TES tarkoittaa, että sopimus sitoo kaikkia alan työnantajia – myös niitä, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön. Yleissitovuuden vahvistaa erillinen lautakunta. Tämä on keskeinen ero normaalisitovaan sopimukseen, joka velvoittaa vain järjestäytyneitä työnantajia.

Onko palkkataulukko sama kuin minimipalkka?

Käytännössä kyllä – TES:n palkkataulukon alin palkkaryhmä on alan tosiasiallinen minimipalkka. Virallisesti Suomessa ei ole euromääräistä lakisääteistä minimipalkkaa, mutta yleissitovan TES:n palkkataulukko täyttää saman tehtävän alakohtaisesti.

Yhteenveto: TES-palkkataulukko on Suomen minimipalkkasuoja

Työehtosopimus palkkataulukko minimipalkka -kokonaisuus muodostaa Suomen palkkasuojajärjestelmän ytimen. Vaikka euromääräistä lakisääteistä minimipalkkaa ei ole, yleissitovien TES:ien palkkataulukot toimivat käytännössä samalla tavalla – ja kattavat useimmat alat. Palkansaajan tärkein työkalu on tuntea oman alansa TES ja sen palkkataulukko, sillä se on ainoa tapa varmistua siitä, että saa lain ja sopimuksen mukaisen palkan.

Jos haluat vertailla oman alasi palkkatasoa laajemmin tai selvittää, millainen palkka on hyvä eri elämäntilanteissa, tutustu myös mikä on hyvä palkka Suomessa 2026 -oppaaseemme.

Lähteet

• Vähimmäispalkka – Tehy — haettu 10.7.2026
• Palkkaus Suomessa – Tyosuojelu.fi (Työsuojeluhallinto) — haettu 10.7.2026
• Mikä on oikea palkkataso? – Palkkaus.fi — haettu 10.7.2026
• Palkka ja työaika – InfoFinland — haettu 10.7.2026
• Vähimmäispalkka – Wikipedia — haettu 10.7.2026
• Palkkarakenneopas 2023 – Teknologiateollisuuden työehtosopimus — haettu 10.7.2026
• Palkka ja muut työehdot – työehtosopimukset – Selry — haettu 10.7.2026
• Palkka – Toimihenkilöliitto Erto — haettu 10.7.2026