Työehtosopimus ja palkkaus – TES, minimipalkka ja palkkataulukot

Suomessa ei ole lakisääteistä yleistä minimipalkkaa – palkkojen vähimmäistasot määräytyvät työehtosopimusten (TES) kautta. Vuonna 2026 yli 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista työskentelee jollakin tavoin työehtosopimusten piirissä, ja yleissitovien sopimusten minimipalkkataulukot sitovat myös järjestäytymättömiä työnantajia. Tämä tarkoittaa, että TES on käytännössä jokaisen suomalaisen palkansaajan tärkein palkkasuoja.

Miksi Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa?

Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei ole lakiin kirjattua yleistä minimipalkkaa. Peruste tälle on vahva kolmikantainen sopimuskulttuuri: ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat alakohtaisista palkkojen vähimmäistasoista työehtosopimusneuvotteluissa. Malli juontaa juurensa 1940-luvulle, jolloin ensimmäiset valtakunnalliset tulopoliittiset sopimukset syntyvät.

EU:n minimipalkkadirektiivi (2022/2041) ei velvoita jäsenmaita, joissa palkansaajista yli 80 prosenttia on työehtosopimusten piirissä, säätämään lakisääteistä minimipalkkaa. Suomi täyttää tämän kynnyksen reilusti, joten kolmikantamalli säilyy.

Miten TES-palkkataulukko rakentuu?

Lähes jokaisessa TES-sopimuksessa on palkkataulukko, joka jakaa tehtävät vaativuusluokkiin tai palkkaluokkiin. Mitä vaativammasta tehtävästä on kyse, sitä korkeampaan luokkaan työntekijä kuuluu ja sitä korkeampi on hänen minimipalkkansa. Tyypillisesti taulukossa on 3–8 luokkaa.

Palkkaluokkien lisäksi sopimukset sisältävät usein kokemuslisiä tai palvelusvuosilisiä: esimerkiksi teknologiateollisuuden TES:ssä työntekijä saa automaattisesti korotuksen, kun hän saavuttaa tietyn työsuhteen pituuden. Nämä korotukset kirjautuvat erilliseen taulukkoon tai TES:n liitteeseen.

Alla on esimerkki yksinkertaistetusta palkkataulukorakenteesta, joka havainnollistaa, kuinka eri luokat tyypillisesti eroavat toisistaan. Luvut perustuvat kaupan alan TES 2025–2026 -palkkataulukkoon (PAM / Kaupan liitto):

Toimialakohtaiset minimipalkat 2026 – vertailutaulukko

Minimipalkkataso vaihtelee merkittävästi toimialan mukaan. Rakennusalalla korostuvat tuntipalkat, kun taas hoiva-alalla ja kaupassa käytetään kuukausipalkkoja. Alla on kooste keskeisten alojen alimmista TES-minimipalkoista vuodelle 2026. Luvut ovat lähinnä peruspalkkoja ilman lisiä.

Toimialavertailusta näkyy selvästi, että vaikka Suomessa ei ole yhtä yleistä minimipalkkaa, TES-minimipalkkojen kirjo on laaja. Kaupan alan TES-palkat ja niiden rakenne on eritelty tarkemmin omassa oppaassamme. Vastaavasti sähköasentajien palkkatasoa ohjaavat STTA:n ja Sähköalojen ammattiliiton neuvottelemat sopimukset.

Palkkataulukko on minimiraja – työnantaja voi maksaa enemmän, mutta ei koskaan vähemmän.

Yleissitovuus – miksi TES sitoo myös järjestäytymättömiä?

Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova TES) ehtoja. Yleissitovuus määritellään erillisessä lautakunnassa, ja se edellyttää, että sopimus kattaa riittävän suuren osan alan työsuhteista.

Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa, että yksittäinen työnantaja – vaikka hän ei olisi missään työnantajaliitossa – on silti velvollinen maksamaan palkkataulukon mukaisen minimipalkan ja noudattamaan TES:n muita keskeisiä ehtoja, kuten ylityökorvauksia ja lisäkorvauskäytäntöjä. Lisätietoa löydät artikkelista Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle.

Paikallinen sopiminen ja poikkeamat palkkataulukosta

Monet TES-sopimukset sallivat paikallisen sopimisen, jolloin työnantaja ja henkilöstön edustaja (luottamusmies) voivat sopia tietyistä asioista toisin kuin TES:ssä lukee. Paikallinen sopiminen ei kuitenkaan yleensä koske palkkataulukon alarajoja: minimipalkoista ei voi sopia alaspäin edes paikallisesti.

Sen sijaan palkan osia, kuten tulospalkkioiden ehtoja tai lisäkorvauksien laskutapoja, voidaan usein muokata paikallisesti. Esimerkiksi teknologiateollisuuden TES mahdollistaa yritystasoisen palkkausjärjestelmän, jossa yritys ja henkilöstö sopivat omista palkkaryhmistä – kunhan kokonaisansio ei jää alle TES:n taulukon.

Vuoden 2024 hallitusohjelman myötä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajennettiin myös järjestäytymättömille työnantajille tietyissä asioissa. Muutos koskee lähinnä työaikajärjestelyjä, ei palkkataulukon minimirajoja.

Palkankorotukset TES-kierroksella – kuinka korotukset syntyvät?

TES:t neuvotellaan yleensä 1–3 vuoden sopimuskausiksi. Sopimuksen voimassaoloaikana palkkataulukkoon kirjataan yleensä prosentuaaliset korotukset sovituille ajankohdille. Esimerkiksi kaupan alan TES 2024–2026 sisältää kaksi korotuserää: ensimmäinen tuli voimaan 1.2.2025 ja toinen 1.2.2026.

Korotukset voivat olla yleiskorotuksia (kaikki palkkaryhmät nousevat saman prosentin) tai järjestelyeriä (työnantaja ja luottamusmies jakavat erän kohdennetusti yrityksen sisällä). Järjestelyerä antaa enemmän joustavuutta, mutta edellyttää neuvottelua paikallisesti.

Vuoden 2025–2026 TES-kierroksella useimmissa sopimuksissa korotukset olivat yhteensä 3,5–5,5 prosentin tasolla kaksivuotiselle sopimuskaudelle, mikä vastaa karkeasti inflaatiovauhtia ja tuottavuuskehitystä (EK / SAK neuvottelutulos 2025).

TES-kierroksella sovitut korotusprosentit heijastuvat suoraan palkkataulukon lukuihin – ja sitä kautta jokaisen sopimuksen piirissä olevan palkansaajan minimipalkkaan.

Palkkataulukko käytännössä – miten löydät oman minimipalkkasi?

Oman TES:n palkkataulukon löytää useimmiten suoraan ammattiliiton verkkosivuilta tai työnantajaliiton sivuilta. Finlexissä (finlex.fi) julkaistaan myös virallisia tietoja yleissitovista TES-sopimuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä TES-rekisteri listaa kaikki voimassa olevat yleissitovat sopimukset.

Käytännön askeleet minimipalkan tarkistamiseksi:

• Selvitä, mitä TES:ä alallasi sovelletaan (esimerkiksi työsopimuksesta tai ammattiliitolta).
• Hae TES:n palkkataulukko liiton tai työnantajaliiton sivuilta.
• Määritä oma palkkaluokkasi tehtäväkuvauksen perusteella.
• Tarkista lisät: vuorolisä, kokemuslisä, mahdolliset paikalliset erät.
• Vertaa kokonaisansiotasi taulukkoon – palkkasi ei saa alittaa taulukon summaa.

Lisäohjeita oman TES:n löytämiseen tarjoaa artikkeli Mistä löydän oman työehtosopimukseni. Artikkeli Miten TES toimii käytännössä selventää oikeuksia ja velvollisuuksia konkreettisten esimerkkien avulla.

Lisät osana kokonaisansioita – TES-palkkataulukko ei kerro kaikkea

Palkkataulukon peruspalkan päälle tulee usein joukko lisiä, jotka voivat nostaa kokonaisansion selvästi taulukon peruspalkasta. Tavallisimpia lisiä ovat ilta- ja yölisät, viikonloppulisät, vuorotyölisät sekä yli- ja lisätyökorvaukset.

Iltalisan ja yölisän laskeminen voi nostaa kuukausittaisia kokonaisansioita merkittävästi esimerkiksi kaupan tai ravintola-alan vuorotyöntekijöillä. Lisäksi lomaraha – joka on yleensä 50 prosenttia vuosilomapalkan määrästä – on monissa TES:issä erillinen palkkaerä. Siitä kerrotaan tarkemmin oppaassamme lomarahan laskemisesta.

Alla esimerkki kaupan alan vuorotyöntekijän kuukausiansiosta, kun palkkataulukon peruspalkka on 2 015 euroa (palkkaluokka 2):

• Peruspalkka (taulukko): 2 015 €
• Iltalisiä (~20 h/kk à 1,42 €): +28 €
• Yölisiä (~10 h/kk à 2,85 €): +29 €
• Viikonloppulisä (~8 h/kk à 3,56 €): +28 €
• Kokonaisansio noin: 2 100 €/kk

Lisien verotuksesta kerrotaan laajasti artikkelissa Työlisät verotus 2026. Lisien vaikutus kokonaisansioon onkin syytä ottaa huomioon ennen työtarjouksen vertailua.

Palkkaneuvottelu työnantajan kanssa – näin varmistat, ettet jää TES-minimipalkkaan

TES-palkkataulukko määrittää alarajan, ei tavoitepalkan. Suomalaisista palkansaajista noin 60 prosenttia ansaitsee enemmän kuin oman toimialansa TES-minimi (Tilastokeskus, Palkkarakenne 2024). Silti moni jättää neuvottelematta, koska ei tiedä miten edetä. Seuraava vaiheistus on todettu toimivaksi.

Vaihe 1: Selvitä markkina-arvo ennen neuvottelua. Hae vertailudata vähintään kahdesta lähteestä. Palkka.fi-palvelu (työ- ja elinkeinoministeriö) tarjoaa toimiala- ja ammattikohtaisia mediaanilukuja. Ammattiliittosi palkkatutkimus, esimerkiksi Tekniikan akateemiset TEK tai Tradenomiliitto, antaa koulutustasokohtaista dataa. Kirjaa ylös mediaani ja yläkvartaali omalla kokemusvuositasollasi.

Vaihe 2: Laske kokonaisansio, ei vain peruspalkka. TES:n lisät, tulospalkkiot ja luontaisedut muuttavat vertailun. Jos työnantaja tarjoaa lounasetu 8,80 euroa/päivä ja liikuntaetu 20 euroa/kk, se vastaa noin 2 600 euron vuotuista lisää veroedun kanssa (Verohallinnon luontaisetuarvot 2025). Sisällytä nämä laskelmaan.

Vaihe 3: Esitä konkreettinen luku, älä pyydä ”reilua korotusta”. Tutkimukset osoittavat, että ankkuroiminen tarkalla luvulla tuottaa paremman lopputuloksen kuin pyöreät summat (Galinsky & Mussweiler, Journal of Personality and Social Psychology 2001, 81:4). Pyydä 5,5 prosentin korotusta, älä ”noin 5-6 prosenttia”.

Vaihe 4: Vedoa suoritukseen, ei elinkustannuksiin. Työnantajaa ei kiinnosta vuokrankorotuksesi. Sen sijaan listaa kolme mitattavaa saavutusta viimeiseltä 12 kuukaudelta: kasvuprosentti, säästö tai asiakaspalaute.

Vaihe 5: Pyydä vastaus kirjallisena. Jos korotus evätään, pyydä perustelut kirjallisesti ja sovi tarkistuspiste 6 kuukauden päähän. Tämä dokumentoi tilanteen ja pitää asian aktiivisena. Ammattiliiton lakimies voi tarvittaessa tarkistaa, ylittääkö palkka aidosti TES-minimin kaikki osat mukaan lukien.

Yleisimmät työnantajan virheet palkkataulukossa – ja miten tunnistaa alipalkkaus

Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluvalvonnan vuoden 2024 vuosiraportissa todettiin, että palkanmaksurikkomukset olivat neljänneksi yleisin havaittu rikkomustyyppi. Osa virheistä on tahallisia, osa syntyy väärinymmärryksistä. Tässä yleisimmät tilanteet ja tunnistusvinkit.

Virhe 1: Väärä palkkaluokka tai kokemusvuosiportaiden laskeminen väärin. Moni TES laskee kokemusvuodet alan työkokemuksesta, ei vain kyseisen työnantajan palvelussuhteesta. Esimerkiksi kaupan alan TES (Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, 2024-2026) laskee alan työkokemuksen yhteen riippumatta työnantajasta. Jos työnantaja aloittaa sinut aina portaan nollasta, se voi olla virhe.

Virhe 2: Lisien maksamatta jättäminen tai niiden sisällyttäminen peruspalkkaan ilman sopimusta. TES:n mukaiset ilta-, yö- ja viikonloppulisät ovat pakollisia, ellei paikallisesti ole nimenomaisesti sovittu toisin. ”Kaikki sisältyy palkkaasi” ei ole laillinen peruste jättää lisiä maksamatta, ellei summasta ole kirjallista paikallista sopimusta.

Virhe 3: Väärän TES:n soveltaminen. Työnantajan pääasiallinen toimiala ratkaisee sovellettavan TES:n, ei yksittäisen tehtävän sisältö. Esimerkiksi kiinteistöyhtiön IT-henkilöön sovelletaan kiinteistöpalvelualan TES:ää, ei teknologiateollisuuden TES:ää, jos työnantaja kuuluu KiTeen.

Jos alipalkkaus todetaan, työnantajalla on velvollisuus maksaa erotus taannehtivasti. Vanhenemisaika on viisi vuotta palkkasaatavalle (työsopimuslaki 2:10 ja 13:9). Ota tilanne dokumentoitua heti: säilytä kaikki palkkalaskelmat ja työvuorolistat.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä on Suomen minimipalkka 2026?

Suomessa ei ole yhtä lakisääteistä minimipalkkaa. Palkkojen vähimmäistasot määräytyvät toimialakohtaisten työehtosopimusten (TES) palkkataulukoiden mukaan. Alin löytyvä palkkataso vuonna 2026 on noin 1 900–1 950 euroa kuukaudessa täysipäiväisessä työssä esimerkiksi kaupan alalla tai ravintola-alalla. Rakennusalalla ja kuljetuksessa käytetään tuntipalkkoja, joiden alaraja on noin 13–15 euroa tunnilta. Tarkat luvut löydät oman alasi TES:n palkkataulukosta. EU:n minimipalkkadirektiivi ei velvoita Suomea säätämään lakiminimipalkaa, koska TES-kattavuus ylittää 80 prosentin kynnyksen.

Voiko työnantaja maksaa alle TES-minimipalkan?

Ei voi, jos TES on yleissitova tai työnantaja kuuluu TES:n solmineeseen työnantajaliittoon. Yleissitovan TES:n minimipalkat sitovat kaikkia alan työnantajia järjestäytymisestä riippumatta. Jos työsopimuksessa on sovittu pienemmästä palkasta kuin TES edellyttää, työsopimuksen kohta on mitätön ja TES:n mukainen palkka on maksettava. Alle minimipalkan maksaminen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen palkanmaksurikoksena (rikoslaki 47 luku 2 §) sekä työnantajan velvollisuuteen maksaa takaisinmaksamattomat palkat takautuvasti jopa viideltä vuodelta.

Miten palkkaluokka määräytyy?

Palkkaluokan määrittää yleensä tehtävän vaativuus, ei henkilön ominaisuudet. Jokainen TES sisältää tehtäväkuvaukset tai kriteerit, joiden mukaan palkkaluokka valitaan. Työnantaja arvioi, mihin luokkaan tehtävä kuuluu, ja kirjaa sen työsopimukseen tai erilliseen sopimukseen. Jos pidät palkkaluokkaasi vääränä, sinulla on oikeus pyytää luottamusmiestä tai ammattiliittoa arvioimaan tilannetta. Monessa TES:ssä on myös kokemuslisiä, jotka kasvavat automaattisesti palvelusvuosien karttuessa ilman erillistä neuvottelua.

Mitä eroa on yleiskorotuksella ja järjestelyerällä?

Yleiskorotus nostaa kaikkien palkkataulukon luokkien euroja saman prosenttiluvun verran samanaikaisesti. Korotus tulee automaattisesti kaikille sopimuksen piirissä oleville. Järjestelyerä sen sijaan on summa, jonka työnantaja ja luottamusmies jakavat yrityksen sisällä yhdessä sopimallaan tavalla. Järjestelyerä mahdollistaa kohdentamisen sinne, missä palkat ovat eniten jäljessä tai missä on rekrytointi- tai sitouttamistarve. Molemmat korotukset kirjataan TES-kierroksen sopimustekstiin prosentteina tai senttimäärissä.

Onko TES:n minimipalkkaan lisättävä lomaraha?

Lomaraha ei sisälly palkkataulukon kuukausipalkkaan – se on erillinen korvaus. Suurimmassa osassa TES-sopimuksia lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta ja maksetaan yleensä ennen loman alkua tai kahdessa erässä. Lomarahan oikeus ja suuruus vaihtelevat TES:ttäin. Yksityissektorilla lomaraha perustuu lähes aina TES:ään, kunnallisella sektorilla KVTES:ään. Tarkemman laskelman voit tehdä oppaamme lomarahan laskeminen -sivulla.

Miten EU:n minimipalkkadirektiivi vaikuttaa Suomeen?

EU:n minimipalkkadirektiivi (2022/2041/EU) astui voimaan syksyllä 2022 ja jäsenmaat saivat kaksi vuotta aikaa panna se täytäntöön. Direktiivi ei velvoita Suomea säätämään lakisääteistä minimipalkkaa, koska suomalaisten palkansaajien TES-kattavuus ylittää selvästi 80 prosentin rajan. Direktiivi sen sijaan velvoittaa Suomea edistämään työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden säilymistä ja raportoimaan siitä komissiolle. Suomi täytti direktiivin vaatimukset pääosin voimassa olevalla lainsäädännöllä ja kolmikantamallilla. Tältä osin Suomi eroaa merkittävästi monista muista EU-maista, kuten Saksasta tai Ranskasta, joissa lakiminimipalkka on keskeinen palkkasuojamekanismi.

Pitääkö minun liittyä ammattiliittoon saadakseni TES-suojan?

Et tarvitse ammattiliiton jäsenyyttä saadaksesi yleissitovan TES:n mukaisen minimipalkkaturvan. Yleissitovuus takaa TES:n minimiehtojen soveltamisen automaattisesti kaikille alan palkansaajille. Ammattiliiton jäsenyys tuo kuitenkin lisäetuja: oikeusapu, lakimiehen tuki palkkariitoihin, työttömyyskassa ja neuvotteluvoima oman palkkaluokan korottamiseksi. Suomessa ammattiliittojen jäsenyysaste on noin 57–60 prosenttia palkansaajista (SAK/STTK/Akava 2025), mikä on kansainvälisesti korkea, mutta laskenut viime vuosina.

Mistä löydän voimassa olevan TES:ni palkkataulukon?

Palkkataulukot löytyvät yleensä kolmesta paikasta: oman ammattiliittosi verkkosivuilta (useimmiten kirjautuneena jäsensivuille tai avoimena pdf-tiedostona), työnantajaliittosi sivuilta tai Finlexin TES-rekisteristä osoitteessa finlex.fi. Työnantajasi on myös lain mukaan velvollinen toimittamaan sinulle tieto sovellettavasta TES:stä ja palkkaluokastasi. Alakohtainen hakuopas auttaa löytämään oikean sopimuksen: Mistä löydän oman TES:ni.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mistä löydän oman työehtosopimukseni – toimialakohtainen hakuopas
• Miten työehtosopimus toimii käytännössä – oikeudet ja velvollisuudet
• Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle

Lähteet

• Työsopimuslaki 55/2001 – Finlex – Suomen virallinen säädöstietopankki, yleissitovuuden oikeudellinen perusta (2 luku 7 §).
• Tilastokeskus – Ansiotasoindeksi 2024–2025 – Palkansaajien mediaanitulot ja ansioiden kehitys.
• EU minimipalkkadirektiivi 2022/2041/EU – EUR-Lex – Direktiivin virallinen teksti ja soveltamisala jäsenmaille.
• TEM yleissitovuusrekisteri – Finlex – Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä lista voimassa olevista yleissitovista TES-sopimuksista.
• OECD – Collective Bargaining Coverage – Kansainvälinen vertailudata TES-kattavuudesta eri OECD-maissa.

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset