Työlisät verotus 2026: näin lisät verotetaan palkansaajalla

Työlisät verotus on aihe, joka koskettaa lähes jokaista suomalaista palkansaajaa, joka saa peruspalkkaansa päälle ilta-, yö-, viikonloppu- tai muita työlisiä. Keskeinen periaate on selkeä: työlisät ovat ansiotuloa ja ne verotetaan progressiivisen verotaulukon mukaan samalla marginaaliveroprosentilla kuin muukin ansiotulo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lisian määrä vaikuttaa suoraan siihen, paljonko veroa maksat kuukauden lopussa – ja siksi työlisien verotuksen ymmärtäminen on tärkeää oman talouden hallinnassa.

Mitä tarkoittaa työlisät verotus – perusperiaatteet

Työlisät ovat työnantajan maksamia korvauksia epätavallisista tai haastavista työoloista – esimerkiksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhäpäivinä tehdystä työstä. Suomen tuloverolain mukaan kaikki palkansaajalle maksetut korvaukset, jotka perustuvat työsuhteeseen, ovat veronalaista ansiotuloa. Työlisät eivät ole poikkeus: ne lasketaan mukaan bruttopalkkaasi ja niistä peritään ennakonpidätys samoin kuin peruspalkasta.

Työlisien verotuksessa sovelletaan progressiivista veroasteikkoa. Tämä tarkoittaa, että mitä enemmän ansaitset kuukaudessa yhteensä (peruspalkka ja lisät yhteenlaskettuna), sitä korkeammalla veroprosentilla ylimenevä osa verotetaan. Verottaja ei tee eroa peruspalkan ja lisän välillä – kummatkin menevät samaan tulonlaskennan pohjaan.

Työlisien verotuksen historia ja kehitys Suomessa

Suomen tuloverojärjestelmä on kehittynyt vuosikymmenten aikana progressiivisesta massiivisesta veroasteikosta kohti nykyistä, maltillisempaa rakennetta. 1990-luvun laman jälkeen Suomi uudisti verojärjestelmäänsä merkittävästi, ja palkansaajien ansiotulojen verotusta kevennettiin useaan otteeseen 2000- ja 2010-luvuilla. Työlisien kohtelu verotuksessa on pysynyt pääpiirteissään samana: ne ovat aina olleet ansiotuloa ja veronalaisia. Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun Verohallinnon ohjeistus ulkomaantyöskentelyn ja pohjoismaisessa yhteistyössä ansaittujen lisätulojen verotuksesta tarkentui. Vuoteen 2026 mennessä hyvätuloisen marginaalivero on laskenut Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälisen vertailun mukaan 58,2 prosentista 52,3 prosenttiin – merkittävä alennus, joka heijastuu myös suurten työlisien verorasitukseen.

Miten ennakonpidätys lasketaan työlisistä

Käytännössä työnantaja perii työlisistä ennakonpidätyksen samalla veroprosentilla kuin peruspalkasta, ellei verokorttiin ole merkitty erityistä sivutulojen pidätysprosenttia. Palkansaajan verokortti määrittää pidätyksen, ja se perustuu ennustettuihin vuosituloihin – lisät mukaan lukien.

Jos työlisät nostavat ansiotulosi odotettua korkeammaksi, saatat maksaa vuoden aikana liian vähän veroa, mikä johtaa verojäämään tilikauden päättyessä. Kannattaa siksi tarkistaa verokorttisi pidätysprosentti vuoden alussa tai aina, kun työlisiesi määrä muuttuu olennaisesti. Palkasta tehtävät vähennykset – kuten työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut – pienentävät verotettavaa tuloa ennen ennakonpidätyksen laskentaa.

Työlisät verotus: taulukko eri lisätyyppien mukaan

Seuraava taulukko havainnollistaa yleisimpien työlisätyyppien verotuskohtelun Suomessa. Kaikki lisät ovat veronalaista ansiotuloa – ainoana poikkeuksena jotkut verovapaaksi säädetyt korvaukset, kuten tietyt matkakustannuskorvaukset, jotka eivät ole varsinaisia työlisiä.

Marginaalivero ja työlisät – mitä jää käteen?

Marginaaliveroprosentti kertoo, kuinka suuri osa seuraavasta ansaitusta eurosta menee veroihin. Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälisen palkkavertiailun mukaan suomalaisen keskituloisen palkansaajan marginaalivero on arviolta 49 %. Tämä tarkoittaa, että 100 euron työlisästä nettoon jää käteen noin 51 euroa.

Korkeammilla tuloilla marginaalivero nousee. Vuoden 2026 tietojen mukaan 52,3 prosenttiin päästään 165 000 euron vuositulotasolla. Tämä koskee harvalukuisia palkansaajia, mutta periaate on sama: jokainen lisäansaittu euro verotetaan marginaaliveroprosentin mukaan, eikä sillä ole merkitystä, onko kyse peruspalkasta vai yölisästä.

Työlisä ei ole verovapaa bonus – se on ansiotuloa siinä missä peruspalkkakin, ja marginaalivero pätee euroihin, jotka nostavat tulotasoa.

Laskuesimerkki: iltalisian vaikutus veroihin

Oletetaan, että palkansaajan bruttopalkka on 3 200 euroa kuukaudessa ja hän ansaitsee helmikuussa 350 euron iltalisiä. Yhteensä bruttotulo on 3 550 euroa. Jos marginaalivero on 40 % (tyypillinen matalamman tulotason palkansaajalle), iltalisiä kohti maksetaan veroa noin 140 euroa ja nettoon jää 210 euroa. Tarkka summa riippuu kunnallisveroprosentista, vähennyksistä ja verokorttiin merkitystä pidätysprosentista.

Kunnallisveron vaikutus työlisien verotuksessa

Ansiotulon verotus koostuu valtion progressiivisesta tuloverosta sekä kunnallisverosta, joka vaihtelee kunnittain. Vuonna 2026 kunnallisvero on useimmissa kunnissa 20–23 prosentin välillä. Tämä merkitsee, että palkansaajan kokonaisverorasitus työlisistä vaihtelee asuinkunnan mukaan. Esimerkiksi helsinkiläinen ja rovaniemeläinen samalla tulotasolla maksavat eri määrän veroa samoista työlisistä.

Työlisät verotus pohjoismaisessa kontekstissa

Pohjoismaissa liikkuvilla palkansaajilla työlisien verotukseen vaikuttaa myös se, missä maassa työ fyysisesti tehdään. Pohjoismaisen neuvoston selvityksen mukaan palkkatulo – työlisät mukaan lukien – verotetaan ensisijaisesti työnantajan kotivaltiossa, jos työ suoritetaan toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismainen verosopimus (1983, päivitetty 1997) estää kaksinkertaisen verotuksen.

Jos esimerkiksi suomalainen palkansaaja tekee yötyötä Ruotsissa ruotsalaisen työnantajan palveluksessa, yölisä verotetaan Ruotsissa, ei Suomessa. Tilanne mutkistuu, jos työ tehdään osin etänä asuinvaltiossa – tällöin tulonjako maiden välillä ratkaistaan työskentelypäivien perusteella. Norden.org:n ohjeistus suosittelee selvittämään verokohtelun ennakollisin päätöksin ennen kuin rajat ylittävä työ alkaa.

Työlisätulojen vähennykset – näin pienennetään verorasitusta

Vaikka työlisät ovat täysimääräisesti veronalaista ansiotuloa, palkansaajalla on käytössään useita vähennyksiä, jotka pienentävät verotettavaa tuloa ja siten myös työlisistä perittävää veroa.

• Työtulovähennys: Käytettävissä olevien tietojen perusteella enimmäismäärä on 5 052 euroa vuodessa alle 37 691 euron tulotasolla. Vähennys pienenee tulojen kasvaessa.
• Ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa: Pienentää kunnallisverotuksen perusteena olevaa tuloa ja hyödyttää erityisesti pienituloisimpia.
• Tulonhankkimisvähennys: Automaattinen 750 euron vähennys ansiotuloista – kattaa mm. ammattiliiton jäsenmaksut, jos ne ylittävät 750 euroa.
• Matkakustannusvähennys: Jos asuu kaukana töistä, matkakulut oman auton käytöstä tai joukkoliikenteestä voi vähentää verotuksessa.

Näiden vähennysten yhteisvaikutus voi olla merkittävä, erityisesti pienemmillä tulotasoilla. Lisätietoja palkasta tehtävistä vähennyksistä löytyy artikkelista nettopalkan laskemisesta.

Työlisät verotus: vertailutaulukko tulotasoittain

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten 200 euron kuukausittainen työlisä vaikuttaa nettopalkkaasi eri tulotasoilla. Luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2026 marginaaliveroarvioon sekä Verohallinnon julkaisemiin veroasteikkoihin. Kunnallisveron osuudeksi on arvioitu 21,5 %, mikä vastaa suunnilleen koko maan keskiarvoa.

Työlisät ulkomaantyössä ja Suomen verotus

Ulkomailla työskentelevien suomalaisten työlisien verotuksessa on omat sääntönsä. Verohallinnon syventävien ohjeiden mukaan, jos suomalainen palkansaaja työskentelee ulkomailla alle kuusi kuukautta suomalaisen työnantajan palveluksessa, palkka – työlisät mukaan lukien – verotetaan Suomessa.

Jos ulkomaantyöskentely kestää yli kuusi kuukautta, sovelletaan kuuden kuukauden sääntöä (nk. kuuden kuukauden vapautus), jonka nojalla palkkatulo voi olla vapautettu Suomen verosta, vaikka henkilö olisi Suomessa yleisesti verovelvollinen. Työlisät seuraavat peruspalkan kohtaloa tässäkin – niitä ei erotella erikseen. Kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi Suomella on Verohallinnon mukaan verosopimukset yli 70 valtion kanssa.

Työlisät seuraavat peruspalkkaa verotuksessa myös kansainvälisissä tilanteissa – niitä ei vapauteta erikseen, vaikka muut palkanosat olisivatkin verovapaita.

Usein kysytyt kysymykset työlisien verotuksesta

Verotetaanko iltalisiä eri tavalla kuin peruspalkkaa?

Ei. Iltalisät ovat ansiotuloa siinä missä peruspalkkakin, ja niistä peritään ennakonpidätys samalla veroprosentilla. Verottajalle ei ole merkitystä, minkä nimikkeellä osa palkasta maksetaan – kaikki työsuhteesta saatu korvaus verotetaan ansiotulona.

Voinko saada työlisistä jonkin verovapautuksen?

Varsinaisia työlisiä – kuten ilta-, yö- tai viikonloppulisiä – ei voi saada verovapaaksi. Sen sijaan tietyt kustannuskorvaukset, kuten kilometrikorvaukset tai päivärahat, ovat verovapaita tiettyyn enimmäismäärään asti. Nämä eivät kuitenkaan ole työlisiä vaan kustannusten korvauksia.

Mitä tapahtuu, jos työlisät nostavat vuosituloni odotettua korkeammaksi?

Jos työlisät nostavat ansiotulosi selvästi yli verokorttiin arvioidun tulotason, saatat maksaa liian vähän ennakonpidätystä vuoden aikana. Tämä johtaa verojäämään, jonka maksat jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Ratkaisu on pyytää uusi verokortti tai korottaa pidätysprosenttia etukäteen.

Miten työlisät näkyvät palkkalaskelmassa?

Työnantajan on eriteltävä palkkalaskelmassa erikseen peruspalkka ja eri työlisälajit. Ennakonpidätys lasketaan kuitenkin kokonaisbruttopalkan perusteella. Palkkalaskelma on tärkeä asiakirja: se näyttää, mistä eristä bruttopalkka koostuu ja kuinka paljon veroa on pidätetty.

Vaikuttaako työlisä eläkekertymään?

Kyllä. Työlisät ovat osa ansiotuloa, josta karttuu eläkettä. Eläkevakuutusmaksu peritään koko bruttopalkasta lisät mukaan lukien, ja vastaavasti eläke karttuu kaikesta vakuutetusta ansiotulosta. Tämä on yksi konkreettinen tapa, jolla työlisät kerryttävät pitkän aikavälin taloudellista turvaa.

Miten työlisät otetaan huomioon veronpalautuksessa tai jäännösverossa?

Verotuksen valmistuttua Verohallinto laskee todellisen veron koko vuoden ansiotuloista – mukaan lukien kaikki työlisät. Jos ennakonpidätyksiä on pidätetty liikaa, saat veronpalautuksen. Jos liian vähän, maksat jäännösveroa. Työlisiä ei käsitellä erikseen tässä laskelmassa, vaan ne sisältyvät kokonaisansiotuloihin.

Yhteenveto – työlisät verotus pähkinänkuoressa

Työlisien verotus noudattaa Suomessa samaa logiikkaa kuin muukin ansiotulojen verotus: progressiivinen asteikko, ennakonpidätys ja vuosittainen verotoimitus. Keskeisimmät muistettavat asiat:

• Kaikki työlisät – ilta-, yö-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset – ovat veronalaista ansiotuloa.
• Marginaalivero vaihtelee tulotason mukaan; käytettävissä olevien tietojen perusteella keskituloisen marginaalivero on noin 49 %.
• Työtulovähennys (enintään noin 5 052 €) pienentää ansiotuloista maksettavaa veroa erityisesti pienempituloisilla.
• Pohjoismaissa työskentelevien verotukseen vaikuttaa Pohjoismainen verosopimus, joka estää kaksinkertaisen verotuksen.
• Verokortin tarkistaminen on viisasta aina, kun työlisien määrä muuttuu merkittävästi.

Tarkempaa tietoa työlisistä yleisesti löydät artikkelista työlisät – mitä ovat ja kenelle maksetaan, ja laajempi katsaus palkanlisiin on saatavilla palkanlisien kokonaisoppaasta.

Lähteet

• Pohjoismainen neuvosto: Palkkatulon verotus toisessa Pohjoismaassa (NORD 2023:027) – haettu July 6, 2026
• Veronmaksajain Keskusliitto: Kansainvälinen palkkaverovertailu (Verotietoa 95) – haettu July 6, 2026
• Verohallinto: Ulkomailla työskentelyn verotus – syventävät ohjeet – haettu July 6, 2026
• Verohallinto: Verosopimukset – yli 70 valtion sopimukset – haettu July 6, 2026
• Norden.org Info-Norden: Verotus Suomessa – haettu July 6, 2026
• InfoFinland: Verotus Suomessa – työ ja yrittäjyys – haettu July 6, 2026