Yhteenveto
✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Kun suomalainen lähtee töihin Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, herää välittömästi kysymys: maksetaanko eläkemaksut ulkomaantyössä pohjoismaat huomioiden Suomeen vai kohdemaahan? Vastaus ratkaisee vuosien eläkekertymän ja vaikuttaa suoraan tulevaan eläketasoon. Eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat -teema koskee kymmeniä tuhansia suomalaisia: Eläketurvakeskuksen...
Sisällysluettelo
- 1 Miten pohjoismainen sosiaaliturvasopimus määrää vakuuttamispaikan?
- 2 Historiallinen tausta: pohjoismainen yhteistyö sosiaaliturvan alalla
- 3 A1-todistus – eläkemaksujen ulkomaantyön pohjoismaat-tilanteen avainasiakirja
- 3.1 Milloin A1-todistus kannattaa hakea?
- 3.2 Mitä tapahtuu ilman A1-todistusta?
- 4 Eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat: maakohtainen vertailu
- 5 Eläkkeen kertyminen pohjoismaissa – miten eri maiden eläkkeet lasketaan yhteen?
- 6 Eläkkeiden verotus pohjoismaisissa tilanteissa
- 7 Etätyö ja hybridityöskentely pohjoismaissa – uusi haaste eläkemaksuille
- 8 Työnantajan velvollisuudet ulkomaantyötilanteessa
- 9 Usein kysytyt kysymykset
- 9.1 Maksetaanko eläkemaksut Suomeen vai Ruotsiin, jos työskentelen Ruotsissa?
- 9.2 Kuinka kauan A1-todistus on voimassa?
- 9.3 Kertyykö suomalainen eläke ulkomailla työskennellessä?
- 9.4 Vaikuttaako etätyö toisesta Pohjoismaasta vakuuttamismaahan?
- 9.5 Miten haen A1-todistuksen?
- 9.6 Onko Norjalla sama A1-todistuskäytäntö kuin EU-mailla?
- 10 Yhteenveto – eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat
- 11 Lähteet
Kun suomalainen lähtee töihin Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, herää välittömästi kysymys: maksetaanko eläkemaksut ulkomaantyössä pohjoismaat huomioiden Suomeen vai kohdemaahan? Vastaus ratkaisee vuosien eläkekertymän ja vaikuttaa suoraan tulevaan eläketasoon. Eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat -teema koskee kymmeniä tuhansia suomalaisia: Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan Suomesta maksettiin eläkettä ulkomaille 36 600 henkilölle vuoden 2025 lopussa, ja ulkomaille maksetun eläkkeen keskimääräinen kokonaiseläke oli 668 euroa kuukaudessa.
Miten pohjoismainen sosiaaliturvasopimus määrää vakuuttamispaikan?
Pohjoismaat ovat pitkään yhteensovittaneet sosiaaliturvasääntöjään, ja EU-jäsenyyden myötä myös EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetus (EY 883/2004) on keskeinen normisto. Pääsääntö on, että työntekijä vakuutetaan siinä maassa, jossa hän fyysisesti työskentelee. Lähetetyillä työntekijöillä on kuitenkin poikkeus: lähettävän maan lainsäädäntö voi jatkua, jos A1-todistus on hankittu ennen lähtöä. Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 2023 korostanut, että sääntöjen yksinkertaistaminen on erityisen tärkeää liikkuvuuden lisäämiseksi.
Historiallinen tausta: pohjoismainen yhteistyö sosiaaliturvan alalla
Pohjoismaat solmivat ensimmäisen yhteispohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen jo vuonna 1955, ja sopimusta on uudistettu useaan kertaan. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, minkä jälkeen EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetus tuli osaksi pohjoismaista oikeustilaa. Vuoden 2004 koordinaatioasetus (EY 883/2004) korvasi aiemman asetuksen ja on edelleen voimassa muutetuin osin. Euroopan komissio seuraa säännöllisesti Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän tilaa maakohtaisissa raporteissaan.
A1-todistus – eläkemaksujen ulkomaantyön pohjoismaat-tilanteen avainasiakirja
A1-todistus on virallinen asiakirja, joka osoittaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sinuun sovelletaan. Kun sinulla on voimassa oleva A1-todistus, työnantajasi ei maksa kohdemaahan eläkevakuutusmaksuja, vaan ne jatkuvat Suomeen normaalisti. Todistuksen myöntää Suomessa Eläketurvakeskus lähetetyille työntekijöille ja Kela asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta.
Milloin A1-todistus kannattaa hakea?
A1-todistus kannattaa hakea ennen ulkomaantyön alkamista. Lähetetyille työntekijöille se myönnetään tyypillisesti enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja hakemuksen voi tehdä ETK:n sähköisessä palvelussa. Jos työ kestää yli kaksi vuotta, voidaan poikkeuksellisesti hakea jatkoa erillisellä sopimuksella, mutta tämä vaatii molempien maiden viranomaisten suostumuksen.
Mitä tapahtuu ilman A1-todistusta?
Ilman A1-todistusta työskentelymaan lainsäädäntö alkaa soveltua heti työsuhteen alkaessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on omat eläkejärjestelmänsä, ja eläkemaksut ohjautuvat näiden maiden järjestelmiin. Suomeen jo karttunut eläke säilyy kuitenkin tallessa, ja se maksetaan aikanaan Suomesta riippumatta siitä, mihin maahan myöhemmin vakuutetaan.
Eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat: maakohtainen vertailu
Pohjoismaiden eläkejärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja maksutasoltaan. Alla oleva taulukko kokoaa keskeisimmät tiedot siitä, mitä ulkomaantyöhön lähtevälle suomalaiselle tarkoittaa se, että eläkemaksut ohjautuvat kohdemaahan. Luvut on kerätty kunkin maan viranomaislähteistä ja ne kuvaavat vuoden 2026 tilannetta käytettävissä olevien tietojen perusteella.
| Maa | Eläkejärjestelmä (pääpiirteet) | Työntekijän eläkemaksu (arvio 2026) | Vakuuttamisvastuu |
|---|---|---|---|
| Suomi | TyEL (yksityinen) / JuEL (julkinen) | Vero.fi: 7,30 % | Työnantaja + työntekijä yhdessä |
| Ruotsi | ATP / inkomstpension | Noin 7 % (arvio; Ruotsin Pensionsmyndigheten) | Pääosin työnantaja |
| Norja | Kansaneläke + ansaintaeläke | Noin 7,9 % (arvio; NAV) | Työnantaja + työntekijä |
| Tanska | Kansaneläke + ATP-lisäeläke | Noin 4–8 % työsopimuksen mukaan | Työnantaja + työntekijä |
Tarkemmat Ruotsin eläkejärjestelmän ajankohtaiset tiedot löytyvät Työeläke.fi-palvelun Ruotsin eläkkeet 2026 -katsauksesta.
Pohjoismaisessa ulkomaantyössä eläkemaksujen kohdemaa ratkeaa usein yhdestä dokumentista: A1-todistuksesta, joka kannattaa hakea ennen kuin matkalaukku on pakattu.
Eläkkeen kertyminen pohjoismaissa – miten eri maiden eläkkeet lasketaan yhteen?
Jos olet työskennellyt useammassa Pohjoismaassa urasi aikana, sinulle karttuu eläkettä jokaisesta maasta erikseen. Jokainen maa maksaa oman osuutensa aikanaan suoraan sinulle, eikä eläkkeitä yleensä yhdistetä. Poikkeuksena on ns. yhteenlaskusäännöt, joilla vakuutusaikoja yhdistellään etuuksien saamisen ehtojen täyttämiseksi – erityisesti, jos vakuutusaika yhdessä maassa on lyhyt.
Ulkomaille lähetettyjen eläkehakemusten tilastoja seuraa säännöllisesti Eläketurvakeskus, ja tiedot päivitetään useita kertoja vuodessa. Kertyneen eläkkeen voi tarkistaa omasta eläkeotteestaan Työeläke.fi-palvelussa.

Eläkkeiden verotus pohjoismaisissa tilanteissa
Eläkkeiden verotus on erillinen kysymys vakuuttamismaasta. Verohallinnon ohjeen mukaan silloin, kun henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio on toisessa Pohjoismaassa ja hänelle maksetaan Suomesta eläkettä, voi Suomi lähdevaltiona verosopimuksen mukaan verottaa eläkettä. Pohjoismailla on omat verosopimussääntönsä, jotka erottavat sosiaalilainsäädäntöön perustuvat eläkkeet, julkisyhteisön palveluksessa ansaitut eläkkeet ja muut eläkkeet.
| Eläketyyppi | Verotuskäytäntö pohjoismaisessa tilanteessa | Lähde |
|---|---|---|
| Sosiaalilainsäädäntöön perustuva eläke (esim. TyEL) | Suomi voi verottaa lähdevaltiona, vaikka asuinvaltio on toinen Pohjoismaa | Verohallinto 2025 |
| Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke | Useimmiten vain maksava valtio verottaa | Verohallinto 2025 |
| Muu eläke (vapaaehtoinen) | Pääsääntöisesti asuinvaltiossa verotettava | Verohallinto 2025 |
Etätyö ja hybridityöskentely pohjoismaissa – uusi haaste eläkemaksuille
Etätyön yleistyminen on tuonut uuden ulottuvuuden eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat -kysymykseen. Jos suomalainen tekee merkittävän osan työstään etänä Ruotsista tai Norjasta käsin, voidaan hänet katsoa työskentelevän siellä – mikä vaikuttaa suoraan vakuuttamismaahan. Käytettävissä olevien tietojen perusteella alle 25 prosentin osuus etätyöstä toisessa maassa ei yleensä siirrä vakuuttamista, mutta tämä raja on EU-asetuksen tulkintakysymys ja voi muuttua.
Pohjoismaiden neuvosto on tunnistanut etätyön ongelma-alueeksi ja suosittelee pohjoismaisten sääntöjen yksinkertaistamista, jotta liikkuvuus ei jää byrokratian jarruksi. Kehitys on kesken, ja ajantasaisin tieto löytyy aina ETK:lta.
Etätyö toisesta Pohjoismaasta voi siirtää eläkevakuuttamisen ilman, että työnantaja tai työntekijä edes huomaa sen – juuri siksi asia kannattaa selvittää ennakoivasti.
Työnantajan velvollisuudet ulkomaantyötilanteessa
Suomalainen työnantaja, joka lähettää työntekijän pohjoismaihin, vastaa A1-todistuksen hakemisesta ja siitä, että eläkevakuutusmaksut maksetaan oikeaan maahan. Verohallinnon mukaan työnantajan TyEL-maksuosuus on vuonna 2026 sopimustyönantajilla noin 17,10 % ja työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,91 %. Jos A1-todistus on voimassa, nämä maksut jatkuvat Suomeen normaalisti myös ulkomaantyön aikana.
Lisätietoa eläkemaksuista ja palkasta löydät artikkelista Mitä palkasta vähennetään?, jossa käydään läpi kaikki palkan pidätykset kattavasti.
Usein kysytyt kysymykset
Maksetaanko eläkemaksut Suomeen vai Ruotsiin, jos työskentelen Ruotsissa?
Se riippuu tilanteestasi. Jos sinut on lähetetty Suomesta Ruotsiin töihin ja sinulla on voimassa oleva A1-todistus, eläkemaksut maksetaan edelleen Suomeen. Jos muutat Ruotsiin pysyvästi ja aloitat työn siellä paikallisesti, eläkemaksut ohjautuvat Ruotsin järjestelmään. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä ETK:een.
Kuinka kauan A1-todistus on voimassa?
A1-todistus myönnetään lähetetyille työntekijöille yleensä enintään kahdeksi vuodeksi. Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten pitkäkestoisessa projektissa, on mahdollista hakea jatkoa, mutta se edellyttää sekä Suomen että kohdemaan viranomaisten hyväksyntää. Hakemus tulee tehdä ennen lähetysajan päättymistä.
Kertyykö suomalainen eläke ulkomailla työskennellessä?
Jos pysyt Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä A1-todistuksen perusteella, suomalainen eläke karttuu normaalisti. Jos siirryt kohdemaan järjestelmään, suomalainen eläkekertymä pysähtyy ulkomaantyön ajalta, mutta aiemmin karttunut eläke säilyy tallessa. Eläkekertymä eri palkkatasoilla -artikkelissa on vertailtu, miten palkkaso vaikuttaa kertymään.
Vaikuttaako etätyö toisesta Pohjoismaasta vakuuttamismaahan?
Kyllä, se voi vaikuttaa. EU:n koordinaatioasetuksen mukaan, jos työntekijä työskentelee merkittävän osan ajastaan (yleisesti yli 25 %) toisessa EU-maassa, vakuuttaminen siirtyy sinne. Etätyön osalta sääntöjä sovelletaan tilannekohtaisesti, ja Pohjoismaat ovat pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjä. Asiasta kannattaa kysyä työnantajalta tai ETK:lta ennakoivasti.
Miten haen A1-todistuksen?
Lähetetyn työntekijän A1-todistuksen hakee työnantaja ETK:n sähköisessä asiointipalvelussa. Yrittäjät voivat hakea todistuksen itse. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen ulkomaantyön alkamista, sillä käsittely voi kestää useita viikkoja. Kela käsittelee asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevat hakemukset.
Onko Norjalla sama A1-todistuskäytäntö kuin EU-mailla?
Norja on ETA-maa, joten EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetus koskee myös Norjaa. Käytännössä A1-todistus toimii samalla tavalla Norjaan lähetetyillä kuin muihin EU/ETA-maihin. Tarkemmat maakohtaiset ohjeet löytyvät ETK:n verkkosivuilta.
Yhteenveto – eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat
Eläkemaksut ulkomaantyö pohjoismaat -kysymys ratkeaa useimmiten A1-todistuksen avulla. Lähetetyillä työntekijöillä eläkemaksut jatkuvat Suomeen, kun taas paikallisesti palkatut ohjautuvat kohdemaan järjestelmään. Tärkeintä on selvittää tilanne ennen työn aloittamista, sillä jälkikäteen tehtävät korjaukset voivat olla monimutkaisia.
- Hanki A1-todistus ennakoivasti ennen pohjoismaiseen ulkomaantyöhön lähtöä.
- Ota selvää, onko kyse lähetetystä työstä vai paikallisesta työsuhteesta – ero on merkittävä eläkemaksujen kannalta.
- Etätyöskentely toisesta Pohjoismaasta voi siirtää vakuuttamisen ilman erillistä päätöstä, jos raja-arvo ylittyy.
- Useammasta Pohjoismaasta kertyneet eläkkeet maksetaan kukin erikseen kyseisestä maasta eläkeiässä.
- Eläkkeen verotus riippuu eläketyypistä ja asuinvaltiosta – tarkista aina Verohallinnon ohjeet.
Lisätietoa Suomen eläkejärjestelmästä saat artikkeleistamme Eläkemaksut ja työeläke 2026 sekä Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026.
Lähteet
- Eläketurvakeskus – Tilasto Suomen eläkkeensaajista — haettu 11. elokuuta 2026
- Eläketurvakeskus – Tilasto ulkomaantyön vakuuttamisesta ja lähetetyistä työntekijöistä — haettu 11. elokuuta 2026
- Verohallinto – Sosiaalivakuutusmaksut 2026 — haettu 11. elokuuta 2026
- Verohallinto – Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa — haettu 11. elokuuta 2026
- Pohjoismaiden neuvosto – Eläkkeiden verotus työskenneltäessä toisessa Pohjoismaassa (Nord 2023:027) — haettu 11. elokuuta 2026
- Työeläke.fi – Ruotsin eläkkeet vuonna 2026 — haettu 11. elokuuta 2026
- Euroopan komissio – Country Report Finland — haettu 11. elokuuta 2026
- KT Kuntatyönantajat – Kevan jäsenyhteisöjen työnantajien eläkemaksu kasvaa hieman 2026 — haettu 11. elokuuta 2026



