Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä

Suomalaiselta palkansaajalta pidätetään joka kuukausi työeläkemaksu, jonka suuruus vuonna 2026 on 7,15 % alle 53-vuotiaalla ja yli 62-vuotiaalla sekä 8,65 % 53–62-vuotiaalla (Eläketurvakeskus, ETK 2026). Työnantaja maksaa lisäksi omaa TyEL-maksuaan, joka on keskimäärin noin 17,39 % palkkasummasta. Yhteensä eläkejärjestelmä kerää siis lähes neljänneksen bruttopalkasta – ja silti moni suomalainen ei tiedä tarkkaan, mihin rahat menevät tai miten eläke lopulta lasketaan.

Mitä ovat eläkemaksut palkasta?

Eläkemaksut ovat pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja, jotka kerätään palkansaajien ja yrittäjien ansiotuloista tulevien eläke-etuuksien rahoittamiseksi. Suomessa yksityissektorin palkansaajia koskee TyEL (työntekijän eläkelaki), julkisen sektorin työntekijöitä vastaavat JuEL-säännökset ja yrittäjiä YEL (yrittäjän eläkelaki). Tässä artikkelissa keskitymme pääosin TyEL:iin, koska se koskee suurinta osaa suomalaisista palkansaajista.

Maksu pidätetään suoraan palkasta ennen nettopalkan maksamista, ja työnantaja tilittää sekä oman osuutensa että palkansaajan osuuden valitsemaansa eläkevakuutusyhtiöön. Suomessa toimivia TyEL-vakuuttajia ovat muun muassa Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas ja Pensions-Alandia.

Eläkemaksujen historia ja kehitys Suomessa

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962 TEL-lailla (nykyinen TyEL). Alun perin maksuprosentit olivat huomattavasti nykyistä matalammat, ja järjestelmä oli täysin rahastoiva. Vuosikymmenten saatossa siirryttiin osittain jakojärjestelmään, jossa nykyisten palkansaajien maksut rahoittavat nykyisiä eläkeläisiä – samalla kuitenkin rahastoidaan osa tulevaisuuden eläkkeistä.

Merkittävä käänne tapahtui vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, jossa eläkkeen karttuminen sidottiin tiukemmin ansaituihin tuloihin koko työuran ajalta. Vuoden 2017 uudistus nosti eläkeikää asteittain: vuonna 2026 alimman vanhuuseläkeiän alaraja on 63 vuotta ja 9 kuukautta vuonna 1963 syntyneille (ETK 2026). Ikäraja nousee edelleen syntymävuoden mukaan.

TyEL-maksuprosentit 2026: palkansaaja ja työnantaja

TyEL-maksu jakautuu palkansaajan ja työnantajan osuuksiin. Palkansaajan osuus pidätetään palkasta, työnantajan osuus on palkkakuluihin lisättävä erillinen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain maksuprosentit Eläketurvakeskuksen laskelmien pohjalta.

Työnantajan TyEL-maksuun vaikuttavat yrityksen koko ja palkkasumma. Pienet yritykset, joiden palkkasumma alittaa tietyn rajan, maksavat niin sanotun perusmaksun. Suuremmilla yrityksillä maksu voi sisältää myös maksuluokkamaksun, joka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyyseläkehistoriaan. Tämä kannustaa työnantajia panostamaan työhyvinvointiin.

Työnantajan TyEL-maksu voi vaihdella yrityskohtaisesti, mutta palkansaajan osuus on kaikille sama ikäryhmän mukaan – se on selkeä ja ennakoitava kustannus jokaisella palkkalaskelmalla.

Miten eläkettä kertyy palkasta? Karttumisprosentit ja laskentaperusteet

Eläkettä karttuu vuosittain 1,5 % ansaituista bruttotuloista kaikille 17–67-vuotiaille palkansaajille (ETK 2026). Karttuminen alkaa jo 17-vuotiaana, ja laskennassa huomioidaan kaikki ansiotulot, myös lyhytaikaisista työsuhteista. Tämä poikkeaa merkittävästi vanhemmista järjestelmistä, joissa eläke kertyi vain pitkistä työsuhteista.

Karttunut eläke säilyy omana tietona Eläketurvakeskuksen rekisterissä. Sen voi tarkistaa milloin tahansa työeläke.fi-palvelusta. Palvelussa näkyvä luku on arvio tulevasta eläkkeestä nykyisillä ansioilla – ei tarkka ennuste.

Karttuneen eläkkeen arvo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimen avulla, joka ottaa huomioon ansiotason ja hintatason muutokset. Maksussa oleviin eläkkeisiin sovelletaan eläkeindeksiä, jossa hintatason muutoksen paino on 80 % ja ansiotason muutoksen paino 20 %. Tämä ero tarkoittaa, että eläke ei kasva samaa tahtia palkkojen kanssa.

Eläkemaksut eri elämäntilanteissa: äitiysvapaa, työkyvyttömyys, yrittäjyys

Eläkettä voi kertyä myös palkattomilta jaksoilta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta eläkettä karttuu 117 %:n tasoisena sosiaaliturvan perusetuuden mukaan laskettuna (Kela/ETK 2026). Tämä kompensoida vapaan aiheuttamaa ansionmenetystä eläkekertymässä.

Työkyvyttömyyseläkkeessä lasketaan niin sanottu tuleva aika: eläkkeen määrä kattaa myös ajanjakson työkyvyttömyyden alusta vanhuuseläkeikään asti, ikään kuin henkilö olisi jatkanut töitä. Tämä on merkittävä turva erityisesti nuoremmille palkansaajille.

Yrittäjät vakuuttavat itsensä YEL-lain mukaan. YEL-maksu vuonna 2026 on 24,10 % työtulosta alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 25,60 % 53–62-vuotiailla. Yrittäjän eläketurvan perustana on YEL-työtulo, jonka yrittäjä itse vahvistaa – tämä on usein liian matala, mikä johtaa pieneen eläkkeeseen. Henkilöstöalan tehtävissä toimivat yrittäjät voivat tarkistaa oman YEL-työtulon realistisuuden vertaamalla sitä alan palkkatietoihin.

Eläkemaksuvertailu: Suomi suhteessa muihin Pohjoismaihin

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen eläkemaksutaso on samankaltainen kuin muissa maissa, mutta järjestelmien rakenteet poikkeavat toisistaan. Ruotsissa käytetään osittain rahastollista yksilöllisten tilien järjestelmää (premiepension), kun taas Suomessa rahastointi on kollektiivisempaa.

OECD:n raportin Pensions at a Glance 2023 mukaan Suomen nettoeläkekorvausaste on noin 57 % viimeisestä palkasta keskituloisella palkansaajalla. Tämä on hieman OECD-maiden keskiarvon alapuolella (61 %), mikä korostaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitystä Suomessa. Vertailu löytyy OECD:n verkkosivuilta.

Eläkemaksun vaikutus nettopalkkaasi: laskuesimerkki

Konkreettinen esimerkki selventää, kuinka paljon eläkemaksu vaikuttaa käteen jäävään palkkaan. Alla olevat luvut koskevat alle 53-vuotiasta palkansaajaa vuonna 2026.

Oletetaan bruttopalkaksi 3 500 euroa kuukaudessa. Palkansaajan TyEL-maksu on 7,15 % eli 250,25 euroa. Tämä vähennetään palkasta ennen ennakonpidätystä. Käytännössä pidätys lasketaan näin: bruttopalkka – TyEL-maksu – työttömyysvakuutusmaksu (1,50 % v. 2026) = ennakonpidätyksen peruste.

Eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu pienentävät verotettavaa tuloa, mikä kompensoi osan vaikutuksesta. Konkreettisia laskelmia voi tehdä Palkka.fi-palvelussa, joka laskee automaattisesti kaikki palkasta tehtävät vähennykset.

Eläkemaksu ei katoa tyhjyyteen – se on sijoitus omaan tulevaisuuteen ja näkyy karttuneena eläkkeenä jo seuraavalla vuosittaisella eläkekatkaisulla.

Palkanlaskenta ja TyEL: mitä työnantajan pitää tietää?

Työnantajan velvollisuudet TyEL-vakuutuksen suhteen ovat selvät: vakuutus on otettava, kun palkansaaja on 17–67-vuotias ja ansaitsee vuoden aikana yli 67,45 euroa samalta työnantajalta (ETK 2026). Raja tarkistetaan vuosittain. Alle tämän jäävistä palkoista ei peritä TyEL-maksua eikä eläkettä kerry.

Vakuutusmaksu tilitetään eläkeyhtiölle kuukausittain tai neljännesvuosittain yrityksen palkkasumman mukaan. Palkanlaskentaohjelmat, kuten Fivaldi, Netvisor ja Procountor, laskevat TyEL-maksun automaattisesti jokaiselle palkansaajalle ikäryhmän mukaan. Tämä vähentää virheriskiä merkittävästi verrattuna manuaaliseen laskentaan.

Työnantajan kannattaa myös tuntea vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraukset: ETK voi periä laiminlyönnistä korotetun maksun takautuvasti jopa viiden vuoden ajalta. Lisäksi palkansaajalla on oikeus saada eläkkeensä täysimääräisenä myös siinä tapauksessa, että työnantaja on laiminlyönyt maksun – ETK perii tällöin maksun työnantajalta jälkikäteen.

Eläkekertymän optimointi: milloin kannattaa tehdä lisäsuorituksia ja miten?

Lakisääteinen työeläke karttuu automaattisesti, mutta monella suomalaisella on mahdollisuus täydentää eläketurvaansa vapaaehtoisilla keinoilla. Keskeinen kysymys on, milloin lisäsäästäminen on taloudellisesti järkevää ja mitä konkreettisia vaihtoehtoja on tarjolla.

Verohallinnon 2026 ohjeiden mukaan yksilöllinen eläkevakuutus oikeuttaa verovähennyksen enintään 5 000 euroa vuodessa, jos vakuutus on otettu ennen vuotta 2013. Uudemmissa vakuutuksissa vähennysoikeus on poistunut kokonaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että uusi vapaaehtoinen eläkevakuutus ei tarjoa verotuksellista etua, joten sen sijaan kannattaa harkita PS-tiliä (pitkäaikaissäästämistili), jossa vähennysoikeus on 5 000 euroa vuodessa verovelvollista kohden (Verohallinto, 2026).

Konkreettinen kolmen askeleen toimintamalli eläkekertymän täydentämiseen:

• Askel 1: Tarkista oma eläkekertymäsi. Kirjaudu Työeläke.fi-palveluun, jossa näet kertyneen eläkkeesi euroina kuukaudessa. Palvelu näyttää myös ennusteen tulevasta eläkkeestä eri eläkeiässä.
• Askel 2: Arvioi kertymän riittävyys. Eläketurvakeskuksen (ETK) 2025 raportin mukaan keskimääräinen vanhuuseläke Suomessa oli 1 791 euroa kuukaudessa bruttona. Jos oma ennusteesi jää selvästi tämän alle, täydentäminen on perusteltua.
• Askel 3: Valitse täydentävä instrumentti. PS-tili sopii pitkäjänteiseen säästämiseen, sillä sijoitukset kasvavat verovapaasti eläkeikään asti. Sijoitusrahastot tai osakesäästötili ovat joustavampi vaihtoehto, jos haluat likviditeettiä ennen eläkeikää.

Erityisen tärkeää lisäsäästäminen on yrittäjille, joiden YEL-työtulo on vahvistettu minimiin. ETK:n 2026 tilaston mukaan noin 30 prosenttia yrittäjistä säästää YEL-vakuutuksen lisäksi vapaaehtoisesti eläkettä varten. Palkansaajista vastaava osuus on vain 12 prosenttia, vaikka tarve voi olla yhtä suuri etenkin matalapalkka-aloilla. Lisäsäästämisen aloittaminen 40-vuotiaana on selvästi tehokkaampaa kuin 55-vuotiaana: 15 lisävuotta korkoa korolle -kasvua voi kasvattaa loppusummaa jopa 60 prosenttia (Suomen Pankki, korkolaskuri 2025).

Eläkemaksut ja verotus: mitä voit vähentää ja miten se lasketaan?

Eläkemaksuihin liittyy useita verotuksellisia yksityiskohtia, jotka vaikuttavat suoraan käteen jäävään nettopalkkaasi. Palkansaajan TyEL-maksu on vähennyskelpoinen tuloverotuksessa, ja se vähennetään automaattisesti verotettavasta ansiotulosta. Vuonna 2026 palkansaajan TyEL-maksuprosentti on 7,15 prosenttia (alle 53-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat) tai 8,65 prosenttia (53-62-vuotiaat). Tämä vähennys pienentää efektiivistä veroastetta suoraan (Eläketurvakeskus, 2026).

Käytännön esimerkki: 3 500 euron kuukausipalkalla 45-vuotias palkansaaja maksaa TyEL-maksua 250,25 euroa kuukaudessa. Koska tämä summa vähennetään verotettavasta tulosta ennen ansiotuloveron laskentaa, todellinen nettovaikutus on pienempi kuin 250 euroa. Verohallinnon laskurin mukaan 30 prosentin marginaaliveroasteella todellinen nettokulutusvaikutus on noin 175 euroa kuukaudessa.

Työnantajan TyEL-maksu sen sijaan ei näy palkansaajan verotuksessa lainkaan, vaan se on työnantajan elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Vuonna 2026 työnantajan keskimääräinen TyEL-maksu on 17,34 prosenttia palkkasummasta (Työeläkevakuuttajat TELA, 2026). Tämä luku vaihtelee yrityksen koon ja eläketapausten mukaan.

Yrittäjien YEL-maksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia elinkeinotulosta tai ansiotulosta riippuen yritysmuodosta. Toiminimellä toimivalle yrittäjälle YEL-maksu vähennetään suoraan elinkeinotulosta. Osakeyhtiön yrittäjäomistajalle maksu on ansiotulovähennys. Vuonna 2026 YEL-maksuprosentti on 24,10 prosenttia (alle 53-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat) tai 25,60 prosenttia (53-62-vuotiaat) (ETK, 2026). Vähentämättä jättäminen on yleinen virhe, joka kasvattaa tarpeettomasti verotaakkaa.

Verohallinnon OmaVero-palvelussa voit tarkistaa, onko työnantajasi ilmoittanut TyEL-maksut oikein. Poikkeamia esiintyy erityisesti sivutöissä ja lyhyissä työsuhteissa, joissa vakuuttamisvelvollisuuden raja (vuonna 2026 alle 68,57 euron ansiot kalenterikuukaudessa) saattaa jäädä epäselväksi työnantajalle (Verohallinto, 2026).

Eläkemaksut elinkaarella: miten kertymä kehittyy eri urapoluilla?

Eläkekertymä ei kasva tasaisesti koko uran ajan, vaan siihen vaikuttavat palkkataso, uran katkokset, opiskeluajat ja karttumisprosenttien ikäportaat. Vertailu kolmen erilaisen uraprofiilin välillä havainnollistaa, kuinka suuria eroja syntyy saman bruttopalkkatason palkansaajien välille.

Taulukosta näkyy, että katkonainen ura johtaa noin 350 euron kuukausittaiseen eroon lineaariseen uraan verrattuna. Katkot ovat kumulatiivisesti kalliita: jokainen työtön tai vapaaehtoinen vapaajakso, johon ei liity etuuskarttumaa (esim. palkaton virkavapaa), jättää pysyvän aukon eläkekertymään.

Opiskeluajat kartuttavat eläkettä vain tietyin ehdoin. Perustutkinnon opiskeluaika ei kerrytä eläkettä automaattisesti, mutta opintotuki lasketaan sosiaaliturvan piiriin kuuluvaksi etuudeksi, josta karttuu eläkettä 1,5 prosentin vuosikarttumalla (ETK, 2026). Konkreettisesti: viisi vuotta opintotukea noin 700 euron kuukausitasolla tuottaa noin 8,75 euron lisäyksen kuukausieläkkeeseen.

Merkittävin yksittäinen tekijä on eläkkeelle jäämisen ikä. ETK:n eläkeuudistuksen seurantaraportin (2025) mukaan jokainen lisävuosi töissä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen kasvattaa eläkettä lykkäyskorotuksella 0,4 prosenttia kuukaudessa eli 4,8 prosenttia vuodessa. Henkilö, joka lykkää eläkettä kaksi vuotta, saa lopulliseen eläkkeeseensä lähes 10 prosentin pysyvän lisäyksen.

Yleisimmät virheet eläkemaksuissa: palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät

Eläkemaksuihin liittyvät virheet voivat tulla kalliiksi sekä yksilölle että työnantajalle. Pahimmassa tapauksessa vakuuttamatta jättäminen tarkoittaa, että eläkettä ei kerry lainkaan kyseiseltä ajanjaksolta. Seuraavassa käydään läpi yleisimmät virheet ja niiden välttäminen.

Palkansaajan yleisin virhe: eläkekertymän tarkistamatta jättäminen. Finanssivalvonnan 2025 kuluttajatutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista ei ole koskaan tarkistanut kertynyttä eläkettään Työeläke.fi-palvelusta. Virheitä eläkemerkinnöissä esiintyy erityisesti lyhyissä työsuhteissa ja sivutöissä. Jos työnantaja on laiminlyönyt TyEL-ilmoituksen, eläke ei kerry, vaikka palkka on maksettu. Korjaaminen on mahdollista, mutta vaatii työnantajan korjausilmoituksen tai kanteen.

Työnantajan yleisin virhe: virheellinen vakuuttamisluokka. Pienyrityksissä eläkevakuutus otetaan usein kaikkeen palkkaan, vaikka osa henkilöistä kuuluu YEL:n piiriin. Esimerkiksi osakas, joka omistaa yli 30 prosenttia yrityksestä, kuuluu YEL-vakuutuksen eikä TyEL:n piiriin. Kaksinkertainen vakuuttaminen on yleinen ja kallis virhe (TELA, 2025). Ratkaisu: tarkista osaomistajuuden raja ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Yrittäjän yleisin virhe: liian alhainen YEL-työtulo. ETK:n 2025 selvityksen mukaan noin 40 prosenttia yrittäjistä on vahvistanut YEL-työtulonsa alle todellisen ansiotasonsa. Lyhyellä aikavälillä tämä pienentää maksuja, mutta heikentää eläkkeen lisäksi myös sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja työkyvyttömyyseläkettä, jotka kaikki lasketaan YEL-työtulon perusteella. Suositus: tarkista YEL-työtulo vuosittain ja suhteuta se todelliseen ansiotasoon.

Yhteinen virhe: muutostilanteen laiminlyönti. Työsuhteen päättyessä, pitkän sairausloman alkaessa tai yritystoiminnan käynnistyessä eläkevakuutuksen tilanne muuttuu. Väliinputoamisia tapahtuu erityisesti freelancereilla, jotka työskentelevät sekä palkansaajina että toimeksisaajina. Paras tapa välttää aukot: ilmoita muutoksista eläkevakuuttajalle välittömästi tilanteen muuttuessa.

Digitaaliset työkalut eläkemaksujen seurantaan ja suunnitteluun

Eläkesuunnittelun tueksi on saatavilla useita ilmaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla voi seurata kertymää, simuloida eri skenaarioita ja tehdä perusteltuja päätöksiä lisäsäästämisestä. Tässä käydään läpi tärkeimmät palvelut ja niiden käyttötarkoitukset.

Työeläke.fi (Eläketurvakeskus). Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu näyttää reaaliaikaisesti kertyneen eläkkeen euroina, työsuhdehistorian ja ennusteita eri eläkeiille. Erityisen hyödyllinen ominaisuus on vertailu: palvelu laskee automaattisesti, miten eläkeikä vaikuttaa kuukausieläkkeeseen. Käyttöoikeus on kaikilla TyEL- tai YEL-vakuutetuilla.

Eläkelaskuri (ETK). Verkkopohjainen laskuri osoitteessa etk.fi/laskurit mahdollistaa oman eläkekertymän simuloinnin eri skenaarioilla: mitä jos jään eläkkeelle 63-vuotiaana, mitä jos palkka nousee 20 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden aikana. Laskuri käyttää ETK:n omia aktuaarimalleja ja päivitetään vuosittain vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

OmaVero (Verohallinto). Verohallinnon OmaVero-palvelussa näkyy, mitä tuloja työnantaja on ilmoittanut verottajalle. Vaikka tämä ei suoraan kerro eläkekertymästä, se on hyvä tarkistuspiste: jos työnantaja on ilmoittanut palkan mutta ei ole vakuuttanut sitä, ero voi näkyä vertaamalla Työeläke.fi:n tietoja OmaVeron tietoihin.

TELA:n eläketurvamittari. Työeläkevakuuttajat TELA tarjoaa verkossa ilmaisen eläketurvamittarin, joka antaa nopeasti kuvan siitä, onko oma eläketurva kunnossa suhteessa ikään ja tulotasoon. Mittari ei vaadi kirjautumista ja antaa suosituksen täydentävistä toimista kolmessa minuutissa.

Pankkien eläkekalkulaattorit. OP, Nordea ja S-Pankki tarjoavat omia eläkelaskureitaan, jotka integroivat lakisääteisen eläkeen ja pankin omat säästö- tai sijoitustuotteet. Nämä laskurit ovat hyödyllisiä kokonaiskuvan hahmottamiseen, mutta on tärkeää muistaa, että niiden taustalla on myös kaupallinen intressi suositella pankin omia tuotteita. Paras lähestymistapa on käyttää ensin ETK:n puolueetonta laskuria ja vasta sen jälkeen täydentää kuvaa pankin työkaluilla.

Eläkekertymä katkoksissa: näin pidät karttumistahtisi tallessa työsuhteen murroksissa

Suomalainen työelämä on pirstaloitunut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2025) mukaan noin 17 prosenttia 25–54-vuotiaista palkansaajista on vuoden aikana vähintään yhden työsuhteen katkoksen, joista merkittävä osa kestää yli kolme kuukautta. Jokainen katko on potentiaalinen aukko eläkekertymässä, mutta useimmat ihmiset eivät tiedä, miten aukko syntyy ja miten se paikataan.

Työttömyysajalta eläkettä karttuu niin sanotun palkattoman ajan karttuman kautta. Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta karttumaprosentti on 1,5 prosenttia vuodessa laskettuna 65 prosentista päivärahapohjana olevasta palkasta (Eläketurvakeskus, karttumisohje 2026). Perusturvan, kuten peruspäivärahan tai työmarkkinatuen, ajalta karttuma on vastaavasti 1,5 prosenttia 86 prosentista 1 282,14 euron kuukausimäärästä (vuoden 2026 euroin). Tämä tarkoittaa, että pitkäaikaistyöttömyys leikkaa eläkettä selvästi, mutta ei poista sitä kokonaan.

Konkreettinen esimerkki: Henkilö, jonka TyEL-palkka oli 3 800 euroa kuukaudessa, jää pois töistä kuudeksi kuukaudeksi. Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan 65 prosentista eli noin 2 470 euron pohjasta. Karttuva vuosipalkka on silloin 2 470 euroa, josta 1,5 prosenttia on 37,05 euroa eläkettä vuodessa. Töissä ollessaan sama henkilö kartuttaisi saman ajan aikana 1,5 prosenttia 3 800 eurosta, eli 57 euroa vuodessa. Ero on 20 euroa eläkettä kuuden kuukauden katkoksesta, mikä näyttää pieneltä mutta kumuloituu vuosikymmenten mittaan.

Vaihtoehtoisista karttumisen paikoista tärkeimmät ovat: vanhempainvapaa (karttuu 117 prosentin palkasta), opiskelu (ei kartu ilman vakuutettua ansiotyötä), ja sairausajan palkka työnantajalta (karttuu normaalisti). Käytännön toimenpide: tarkista oma eläkekertymäsi Arek.fi-palvelusta tai Omakanta-rekisterin kautta aina työsuhteen vaihtuessa. Virheitä esiintyy erityisesti lyhyissä sivutoimisissa työsuhteissa, joista työnantaja ei ole ilmoittanut TyEL-palkkoja oikein. Jos huomaat puutteen, ota yhteyttä omaan eläkelaitokseesi (Varma, Ilmarinen, Elo tai Veritas) ja pyydä lisäselvitys ansaintarekisterin korjaamiseksi. Korjausvaatimukselle on kymmenen vuoden taannehtiva aikaraja.

Eläkejärjestelmän kolmas pilari käytännössä: yksityiset säästötuotteet numeroin vertailtuna

Lakisääteinen TyEL-eläke muodostaa useimmille suomalaisille pääosan eläketuloista, mutta Finanssialan (2025) kuluttajatutkimuksen mukaan 38 prosenttia 30–55-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista säästää myös itse eläkettä varten. Kolmas pilari eli vapaaehtoinen eläkesäästäminen tarkoaa käytännössä kolmea tuoteryhmää: PS-tili (pitkäaikaissäästämistili), eläkevakuutus ja rahastosäästäminen ilman eläkerakennetta. Näiden ero on ratkaiseva sekä verotuksen että joustavuuden kannalta.

PS-tilin ja eläkevakuutuksen verovähennysoikeus on 5 000 euroa vuodessa (Verohallinto, 2026). Jos verokanta on 30 prosenttia, todellinen nettohyöty on 1 500 euron veroetu, joka realisoituu kuitenkin vasta nostohetkellä, jolloin maksetaan pääomatuloveroa 30 tai 34 prosenttia. Pitkällä aikavälillä verohyöty on merkittävä erityisesti silloin, jos varojen arvonnousu on suuri. Finanssialan laskelmien mukaan (2024) 30-vuotiaan, joka sijoittaa 100 euroa kuukaudessa PS-tilille 5 prosentin vuosituotolla, loppusumma on 67 vuoteen mennessä noin 108 000 euroa. Ilman veroetua vastaava rahastosäästö olisi noin 93 000 euroa.

Suurin käytännön virhe on kulutason aliarviointi. Monien eläkevakuutusten kokonaiskulurakenne, johon kuuluvat hoitokulut, henkivakuutuksen osuus ja sijoitusrahastojen hallinnointipalkkio, voi olla 1,5–2,0 prosenttia vuodessa. Vertailun vuoksi halvimmat indeksirahastot (esimerkiksi Nordnet Superfonderna tai S-Pankki Indeksirahastot) liikkuvat 0,05–0,12 prosentin kuluissa. Eron vaikutus 30 vuoden sijoitusaikana 50 000 euron pääomalla on Finanssialan kulkulaskurin (2025) mukaan yli 20 000 euroa. Paras käytäntö on pyytää tuotteen tarjoajalta avainasiakirja (PRIIPs KID), josta kokonaiskuluprosentti ilmenee standardoidussa muodossa ennen sitoumuksen tekemistä.

Usein kysytyt kysymykset eläkemaksuista (UKK)

Kuinka suuri on palkansaajan eläkemaksu vuonna 2026?

Vuonna 2026 palkansaajan TyEL-eläkemaksu on 7,15 % bruttopalkasta alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla. 53–62-vuotiaiden kohdalla maksu on korkeampi, 8,65 %. Korotettu maksu tässä ikäryhmässä perustuu vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jonka tarkoituksena on parantaa vanhempien palkansaajien eläketurvan tasoa. Työnantajan lisäksi maksama TyEL-osuus on keskimäärin noin 17,39 %, joten yhteinen eläkemaksu on noin 24–26 % palkkakustannuksista. Prosentit vahvistaa Eläketurvakeskus (ETK) vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä.

Mistä palkasta eläkemaksu lasketaan?

Eläkemaksu lasketaan bruttopalkasta, johon kuuluvat peruspalkka, luontoisedut, lisät ja palkkiot. Myös lomaraha ja tulospalkkio lasketaan mukaan, samoin provisiot ja ylityökorvaukset. Sen sijaan kulukorvaukset, kuten kilometrikorvaukset ja päivärahat, eivät kuulu TyEL-palkan perusteeseen, koska ne eivät ole varsinaista ansiotuloa. Tarkemmat määritykset siitä, mikä lasketaan TyEL-palkaksi, löytyvät ETK:n ohjeistuksesta ja Vero.fi:n sivuilta, joissa käsitellään palkanlaskennan reunaehtoja.

Voiko eläkemaksua vähentää verotuksessa?

Kyllä. Palkansaajan TyEL-maksu ja työttömyysvakuutusmaksu vähennetään palkasta ennen ennakonpidätyksen laskemista, joten ne pienentävät verotettavaa ansiotuloa. Tämä tarkoittaa, että eläkemaksu ei tule täysimääräisesti palkansaajan maksettavaksi, vaan osa vaikutuksesta kompensoituu alhaisempana verona. Käytännön esimerkki: 3 500 euron bruttopalkasta vähennetään 250,25 euron TyEL-maksu ja 52,50 euron työttömyysvakuutusmaksu ennen kuin veroprosentti sovelletaan. Vero.fi:ssä on tarkemmat ohjeet palkansaajan vähennysoikeuksista.

Kertyykö eläkettä vanhempainvapaan ajalta?

Eläkettä kertyy vanhempainvapaan ajalta, mutta ei suoraan palkasta, vaan Kelan maksamien etuuksien perusteella. Vanhempainpäivärahan ajalta eläkettä kertyy 117 %:n tasoisesta työtulosta laskettuna, mikä tarkoittaa, että karttumaprosentti on normaali 1,5 % vuodessa mutta laskentapohja on hieman suurempi kuin pelkkä maksettu päiväraha. Tällä pyritään kompensoimaan hoitovapaaseen liittyvä ansionmenetys eläkkeen näkökulmasta. Kelan sivuilla (kela.fi) on tarkempi selvitys etuuspäivien eläkevaikutuksesta.

Miten yrittäjän eläkemaksu eroaa palkansaajan maksusta?

Yrittäjä vakuuttaa itsensä YEL-lain mukaisesti, eikä hänellä ole erillistä työnantajaosuutta. Koko YEL-maksu on yrittäjän itsensä maksama: 24,10 % alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 25,60 % 53–62-vuotiailla. Yrittäjä voi saada alennusta, jos hän aloittaa YEL-vakuutuksen ensimmäistä kertaa – alennus on 22 % neljän ensimmäisen vuoden ajan. YEL:n perusteena on vahvistettu työtulo, ei todellinen liikevaihto, joten yrittäjä voi joutua maksaman eläkettä myös tappiollisena vuonna, jos työtulo on vahvistettu.

Milloin eläkettä alkaa kertyä?

Eläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana kaikesta ansiotyöstä, myös kesätöistä ja osa-aikaisesta työskentelystä. Maksu peritään ja eläke kertyy aina, kun ansiotulot ylittävät vuosikohtaisen alarajan (67,45 euroa samalta työnantajalta vuonna 2026). Kertyminen jatkuu 67-vuotiaaksi asti normaalissa työsuhteessa. 68 vuotta täyttäneitä ei enää vakuuteta TyEL:n mukaan, vaikka he työskentelisivätkin. Tiedot kaikesta kertyneestä eläkkeestä löytyvät ETK:n rekisteristä ja työeläke.fi-palvelusta.

Voiko eläkettä nostaa aikaisemmin?

Vanhuuseläkettä voi hakea varhennettuna ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta tällöin eläke pienenee pysyvästi varhennusvähennyksen vuoksi. Vähennys on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläke varhentuu. Esimerkiksi kaksi vuotta ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen pienentää eläkkeen määrää 9,6 % lopullisesti. Vaihtoehtoisesti eläkkeelle siirtymistä voi lykätä, jolloin eläkkeeseen lisätään lykkäyskorotus 0,4 % kuukaudessa. Tämä voi olla merkittävä etu pitkäikäisille. Lisätietoa varhennuksesta ja lykkäyksestä löytyy ETK:n vanhuuseläkesivulta.

Miten eläkkeen suuruuden voi laskea?

Eläkkeen suuruuden voi arvioida työeläke.fi-palvelussa, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu näyttää ETK:n rekisterissä olevan tiedon kaikista kertyneistä eläkeoikeuksista ja antaa ennusteen tulevasta eläkkeestä eri eläkeiällä. Laskuri perustuu nykyisiin ansioihin, eikä se ota huomioon palkkamuutoksia tai keskeytyksiä. Yrittäjät voivat laskea oman YEL-eläke-ennusteensa eläkeyhtiöiden, kuten Varman tai Ilmarisen, verkkolaskureilla. Rahoitusalan ammattilaiset voivat arvioida eläkkeensä suhteessa alan palkkatietoihin.

Lähteet

• Eläketurvakeskus (ETK) – TyEL-maksut 2026 – viranomaistietoa palkansaajan ja työnantajan maksuprosenteista
• Vero.fi – Palkkatulot ja vähennykset – tietoa eläkemaksun vähennyskelpoisuudesta
• Kela – Vanhempainpäiväraha – eläkekertymä vanhempainvapaan ajalta
• OECD – Pensions at a Glance 2023 – pohjoismainen vertailudata eläkekorvauksista
• ETK – Tilastot ja ennusteet – eläkejärjestelmän tilastotiedot

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset