Paljonko eläkettä kertyy eri palkkatasoilla? – Vertailu 2026

Suomessa eläke kertyy suoraan ansioista: jokainen tienattu euro vaikuttaa lopulliseen eläkkeeseen. Tyoelake.fi:n mukaan vuodesta 2026 alkaen eläkettä kertyy 1,5 % vuositulosta 17–69-vuotiaana. Tämä yksinkertainen luku tarkoittaa käytännössä, että 2 000 euron kuukausipalkalla kartuttaa vuodessa 360 euron eläkekertymän, kun taas 5 000 euron palkalla sama luku on jo 900 euroa. Palkkatasojen välinen ero kasvaa vuosi vuodelta, ja kymmenien työvuosien jälkeen erot voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa.

Miten eläkekertymä lasketaan palkasta?

Perusperiaate on selkeä. Kevan ja Tyoelake.fi:n mukaan eläkettä karttuu 1,5 % vuosittaisista bruttoansioista. Kertymä lasketaan kaikista vuoden aikana ansaituista tuloista, joista on maksettu TyEL-vakuutusmaksu. Vuoden lopullinen eläkekertymä lisätään kertymään, jota tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Palkkakerroin on keskeinen mekanismi, joka varmistaa, että nuorena ansaittu eläkekertymä ei menetä arvoaan eläkkeelle jäämiseen mennessä. Elon mukaan palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutos vaikuttaa 80 % ja kuluttajahintaindeksi 20 %. Vuonna 2026 palkkakerroin nosti eläkkeen perusteena olevia ansioita noin 2,3 %.

Eläkekertymä eri palkkatasoilla – konkreettiset luvut

Alla oleva taulukko havainnollistaa, kuinka paljon eläkettä kertyy yhden työvuoden aikana eri palkkatasoilla. Luvut perustuvat karttumaprosenttiin 1,5 % vuositulosta, kuten Tyoelake.fi ilmoittaa.

Taulukosta nähdään, että palkkatason kaksinkertaistuminen tuottaa suoraan kaksinkertaisen eläkekertymän euromääräisesti. Suhteellisesti – eli kuinka suuri osa palkasta siirtyy eläkkeeksi – kertymäprosentti pysyy samana kaikilla palkkatasoilla. Ero syntyy, kun tarkastellaan korvausastetta suhteessa eläkettä edeltävään elintasoon.

Korvausaste eri tulotasoilla – miksi korkeapalkkaisilla on erilainen tilanne?

ETK:n mukaan OECD:n Pensions at a Glance 2025 -raportti asettaa Suomen keskituloisen palkansaajan bruttokorvausasteeksi 57,8 %. Tämä tarkoittaa, että keskituloinen jää eläkkeelle noin 58 prosentin tasoisella korvauksella viimeisestä palkastaan.

Korkeapalkkaisilla tilanne on monimutkaisempi. Vaikka euromääräinen kertymä on suurempi, eläke ei välttämättä kata yhtä suurta osuutta aiemmasta tulotasosta. Tämä johtuu osittain siitä, että kulutustottumukset ja elintaso kasvavat palkan mukana, mutta myös siitä, että eläkejärjestelmässä ei ole varsinaista kattoa kertymälle – eläkettä siis kertyy tasaisesti riippumatta tuloista.

Suomessa eläkettä kertyy jokaisesta ansaitusta eurosta tasapuolisesti – 1,5 prosenttia vuositulosta palkasta riippumatta.

Palkkakertoimen ja työeläkeindeksin merkitys kertymälle

Eläkejärjestelmässä on kaksi keskeistä indeksimekanismia, jotka vaikuttavat siihen, kuinka palkkatason muutos heijastuu eläkkeisiin.

Palkkakerroin tarkistaa eläkkeen perusteena olevia ansioita silloin, kun eläke alkaa. Elon mukaan palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutos vaikuttaa 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksi 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että nuorena ansaitut tulot päivitetään melko hyvin nykypalkkojen tasolle eläkettä laskettaessa.

Työeläkeindeksi taas tarkistaa jo maksussa olevia eläkkeitä vuosittain. ETK:n mukaan siinä palkkojen osuus on vain 20 % ja hintatason muutos 80 %. Tämä suojaa eläkkeensaajan ostovoimaa inflaatiota vastaan, mutta palkkatason nousu ei siirry täysimääräisesti maksussa oleviin eläkkeisiin.

Käytännön ero on merkittävä: palkkakerroin seuraa palkkakehitystä varsin hyvin, joten nuorena ansaittu eläkekertymä säilyttää arvonsa. Sen sijaan jo eläkkeellä oleva henkilö hyötyy palkkojen noususta vain 20-prosenttisesti. Jos palkat nousevat 4 prosenttia ja inflaatio on 2 prosenttia, maksussa oleva eläke nousee noin 2,4 prosenttia – ei 4 prosenttia.

Näin palkkatason muutos vaikuttaa eläkejärjestelmän kokonaiskestävyyteen

Palkkatason ja eläkejärjestelmän välinen yhteys on kaksisuuntainen. Korkeat palkat tuottavat suurempia eläkekertymä yksilöille, mutta ne myös kasvattavat koko järjestelmän maksupohjan. VATT:n tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön hitaampi reaalipalkkojen kasvu johtaisi siihen, että eläkemeno suhteessa palkkasummaan olisi 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi vuonna 2050.

Käytännössä palkkojen reaalikasvulla on voimakas vaikutus sekä yksittäisen eläkkeensaajan tuleviin tuloihin että koko järjestelmän rahoituspohjaan. Kun palkat nousevat, maksupohja kasvaa ja tulevien eläkkeiden rahoittaminen helpottuu suhteessa. Vastaavasti hitaan palkkakasvun tilanteessa järjestelmä kohtaa kasvavia rahoituspaineita.

Eläkekertymän historia: miten palkkasidonnaisuus kehittyi?

Suomen työeläkejärjestelmä rakentui palkkaansidotuksi jo 1960-luvun alussa, kun TyEL-järjestelmän edeltäjä TEL otettiin käyttöön vuonna 1962. Alkuvuosina karttumaprosentit ja laskentasäännöt olivat erilaisia eri ammattiryhmille. Järjestelmää uudistettiin merkittävästi vuosien varrella, ja vuoden 2005 uudistus yhtenäisti karttumisperiaatteita selvästi.

Vuoden 2017 uudistus toi lisää muutoksia. ETLA:n raportin mukaan uudistuksen arvioitiin nostavan 15–74-vuotiaiden työllisyysastetta pitkällä aikavälillä noin kaksi prosenttiyksikköä, mikä vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Uudistuksessa poistettiin myös väliaikainen korkeampi karttumaprosentti (1,7 %) 53–62-vuotiaille, jonka siirtymäaika päättyi vuonna 2025.

Nykyiset säännöt ovat selkeät: Kevan mukaan eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa kaikilta palkansaajilta, riippumatta iästä tai alasta, tasapuolisesti koko 17–69 ikävuoden väliseltä ajalta.

Osa-aikatyö ja sivutulot: miten ne vaikuttavat kertymään?

Eläkekertymä ei edellytä kokoaikaista työtä. Kertymä lasketaan kaikista ansioista, joista maksetaan TyEL-maksu. Osa-aikatyöntekijä, joka ansaitsee 1 500 euroa kuukaudessa, kartuttaa eläkettä samalla 1,5 prosentin periaatteella kuin kokoaikainen. Vuositasolla kertymä on 270 euroa – pienempi kuin kokoaikaisella, mutta aivan todellinen.

Sivutulot täydentävät päätoimen eläkekertymää. Jos palkansaaja ansaitsee päätyöstä 3 000 euroa kuukaudessa ja sivutöistä lisäksi 500 euroa, eläkettä kertyy yhteensä 3 500 euron kuukausiansioista. Vuositasolla kertymä on 630 euroa – eikä sivutyöstä tarvitse erikseen ilmoittaa eläkelaitokselle, koska työnantaja hoitaa TyEL-ilmoitukset. Lisätietoa löytyy artikkelista eläkemaksuista osa-aikatyössä ja sivutöissä.

Työssä jatkaminen: lykkäyskorotuksen vaikutus eri palkkatasoilla

Yksi tehokkaimista keinoista kasvattaa eläkettä on jatkaa työtä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Varman ja Tyoelake.fi:n mukaan lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle siirtymistä siirretään.

Lisäksi työssä jatkaessa kertyy edelleen uutta eläkettä ansioista. Yhdessä nämä kaksi tekijää – lykkäyskorotus ja jatkuva kertymä – kasvattavat eläkettä kahdelta suunnalta samanaikaisesti. Vuoden lykkäys tuo 4,8 prosentin lykkäyskorotuksen karttuneelle eläkkeelle.

Konkreettinen esimerkki: jos kertynyt eläke on 2 000 euroa kuukaudessa ja henkilö jatkaa työtä kaksi vuotta alimman eläkeiän jälkeen, lykkäyskorotus on 0,4 % × 24 kk = 9,6 %. Tämä tarkoittaa noin 192 euron pysyvää lisäystä kuukausieläkkeeseen – puhumattakaan kahden lisävuoden tuomasta kertymästä. Kannattavuus riippuu olennaisesti siitä, kuinka kauan eläkettä ehtii nauttia.

Vertailu: Suomen eläkejärjestelmä pohjoismaista perspektiiviä vasten

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen malli erottuu selkeästi ansiosidonnaisella karttumaperiaatteellaan. Ruotsissa eläke kertyy niin sanottuun notional accounts -malliin, jossa jokainen maksu kirjataan henkilökohtaiselle tilille. Norjassa järjestelmä on samankaltainen, ja eläkkeensaaja saa hyödyn suoraan maksamistaan maksuista.

ETK:n OECD-vertailun mukaan Suomen bruttokorvausaste on 57,8 prosenttia keskituloisella palkansaajalla – ja ETK ennakoi tämän laskevan noin 51,5 prosenttiin vuoteen 2062 mennessä eläkkeelle jäävillä. Tämä kehitys johtuu eläkejärjestelmän parametreista ja demografisista muutoksista.

Kaikissa Pohjoismaissa yhteistä on ansiosidonnaisuuden vahva rooli: mitä enemmän ansaitsee, sitä enemmän eläkettä kertyy. Järjestelmät eroavat kuitenkin indeksoinnin, kattosääntöjen ja täydentävän eläketurvan osalta. Suomessa ei ole TyEL-kertymälle euromääräistä kattoa, mikä tarkoittaa, että myös korkeatuloiset kartuttavat eläkettä kaikista ansioistaan.

ETK:n OECD-vertailun mukaan Suomen bruttokorvausaste on 57,8 % – mutta pitkän aikavälin laskelmat ennakoivat sen laskevan noin 51,5 prosenttiin vuoteen 2062 mennessä.

Eläkkeen verotus eri palkkatasoilla

Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkaa, mikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon käteen jää eläkkeellä eri tulotasoilla. Veronmaksajien laskelmien mukaan noin 40 000 euron vuosittaisella eläketasolla käteen jää noin 900 euroa vähemmän kuin alle 65-vuotiaalla palkansaajalla vastaavalla bruttotasolla. Ero syntyy verovähennysrakenteiden eroista.

Matalimmilla tulotasoilla tilanne voi olla päinvastainen: eläkkeensaajalla voi jäädä käteen enemmän kuin samantasoisella palkansaajalla, koska eläkkeensaajille on omia verovähennyksiä. Jokaisen kannattaa laskea oma tilanteensa henkilökohtaisesti, sillä verotus riippuu monesta tekijästä.

Lisätietoa TyEL-maksujen rakenteesta löytyy artikkelista eläkemaksut palkasta Suomessa 2026, ja TyEL-maksun laskemisesta on oma oppaamme.

Miten suuri palkka tuottaa merkittävimmän eron eläkkeessä?

Palkkaeron vaikutus eläkkeeseen kertautuu vuosien myötä. Tarkastellaan kahta henkilöä, joilla on 35 vuoden työura: toinen ansaitsee 2 500 euroa ja toinen 5 000 euroa kuukaudessa koko uransa ajan.

Matalamman palkan henkilölle kertyy 35 vuodessa: 30 000 € × 1,5 % × 35 = 15 750 euroa vuodessa eli 1 312 euroa kuukaudessa. Korkeamman palkan henkilölle kertyy: 60 000 € × 1,5 % × 35 = 31 500 euroa vuodessa eli 2 625 euroa kuukaudessa. Ero on 1 313 euroa kuukaudessa ennen indeksitarkistuksia.

Kun mukaan lasketaan palkkakertoimella tarkistetut aiempien vuosien ansiot, todelliset eläkkeet nousevat jonkin verran näistä laskennallisista luvuista. Henkilökohtainen arvio kannattaa tarkistaa omalta työeläkeotteelta, jota tarkastellaan Tyoelake.fi:n palvelussa.

Palkkahistoria ja sen vaikutus eläkkeeseen

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa eläkettä kertyy koko työuralta – ei pelkästään viimeisinä työvuosina. Tämä on tasapuolinen järjestely, joka huomioi myös ne, joiden palkka on kasvanut hitaasti tai joiden ura on ollut epälineaarinen.

Eläkeotteella näkyvä kertymä esitetään aina otteen antamishetken tasossa. Tyoelake.fi:n mukaan jokaisen vuoden eläkekertymä on tarkistettu palkkakertoimella, jotta se vastaa nykyistä palkkatasoa. Näin 1990-luvun ansioita ei verrata nimellisarvoissaan tämänpäiväisiin tuloihin.

Palkkahistorian merkitystä havainnollistaa se, että esimerkiksi 10 vuoden ura matalalla palkalla ennen siirtymistä paremmin palkattuun tehtävään kasvattaa eläkekertymää kummastakin jaksosta erikseen. Suuri palkkakorotus myöhemmällä uralla ei kumoa aiempia ansioita – vaan täydentää niitä.

Yrittäjän YEL vs. palkansaajan TyEL: palkkatason vaikutuksen ero

Palkansaajan ja yrittäjän eläkejärjestelmät toimivat eri logiikalla. Palkansaajalla TyEL-kertymä perustuu todellisiin bruttopalkkoihin. Yrittäjällä YEL-kertymä perustuu vahvistettuun YEL-työtuloon, jonka yrittäjä itse asettaa tiettyjen rajojen puitteissa.

Käytännössä yrittäjä, joka asettaa YEL-työtulonsa matalaksi säästääkseen maksuissa, saa vastaavasti matalamman eläkekertymän. Palkansaajalla kertymä on automaattinen: työnantaja hoitaa TyEL-maksut koko palkan perusteella. Yksityiskohtaisempi vertailu löytyy artikkelista yrittäjän YEL vs. palkansaajan TyEL.

Miten pitkä vs. lyhyt työura vaikuttaa – palkkataso muuttujana

Eläkekertymään vaikuttavat molemmat muuttujat: sekä palkkataso että työvuosien määrä. Pitkä ura matalalla palkalla voi tuottaa suuremman eläkkeen kuin lyhyt ura korkealla palkalla. Tarkastellaan esimerkkiä:

Henkilö A ansaitsee 3 000 euroa kuukaudessa 40 vuotta. Eläkekertymä: 36 000 € × 1,5 % × 40 = 21 600 euroa vuodessa eli 1 800 euroa kuukaudessa. Henkilö B ansaitsee 5 000 euroa kuukaudessa mutta 20 vuotta. Kertymä: 60 000 € × 1,5 % × 20 = 18 000 euroa vuodessa eli 1 500 euroa kuukaudessa. Pitkä ura voittaa lyhyen, vaikka kuukausipalkka olisi kolmanneksen matalampi.

Tämä korostaa, että eläkesuunnittelussa sekä palkkataso että työvuosien määrä ovat ratkaisevia. Lisätietoa eläkemaksuprosentin historiallisesta kehityksestä löytyy artikkelista eläkemaksuprosentti muutos historia.

Eläkekertymän rajoitukset ja mitä tämä artikkeli ei kata

Tässä artikkelissa käsitellään TyEL-eläkekertymää palkkatason näkökulmasta. Käsittelyn ulkopuolelle jäävät muun muassa Kela-eläke (kansaneläke ja takuueläke), työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke sekä julkisen sektorin KVTES-eläkejärjestelyt. Lisäksi laskuesimerkit eivät huomioi mahdollisia ansiotason muutoksia uran aikana, uran katkoksia tai lapsivapaajaksojen kertymäsääntöjä.

Henkilökohtaisessa eläkesuunnittelussa kannattaa hyödyntää omaa työeläkeotetta sekä tarvittaessa eläkelaitoksen neuvontapalveluita, jotka osaavat ottaa huomioon yksilölliset tekijät.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Paljonko eläkettä kertyy 3 000 euron kuukausipalkasta?

Eläkettä kertyy 1,5 % vuosiansiosta, eli 3 000 euron kuukausipalkasta kertyy 36 000 euron vuosituloista 540 euroa vuodessa. Kymmenen työvuoden jälkeen kertymä olisi 5 400 euroa vuodessa eli 450 euroa kuukaudessa, ja 30 vuoden jälkeen 16 200 euroa vuodessa eli 1 350 euroa kuukaudessa. Nämä luvut ovat laskennallisia eivätkä sisällä indeksikorotuksia, jotka todellisuudessa nostavat eläkkeen alkumäärää. Tarkin arvio saadaan omalta työeläkeotteelta, jonka voi tarkistaa Tyoelake.fi-palvelussa. Luvut perustuvat Tyoelake.fi:n ja Kevan virallisiin ohjeisiin vuodelta 2026.

Onko eläkekertymällä maksimia tai kattoa?

Suomen TyEL-järjestelmässä ei ole euromääräistä kattoa eläkekertymälle. Eläkettä kertyy 1,5 % kaikista ansioista riippumatta siitä, onko palkka 2 000 tai 20 000 euroa kuukaudessa. Käytännössä korkean palkan eläkekertymä on siis absoluuttisesti suuri. Suhteellinen korvausaste – kuinka suuri osa palkasta siirtyy eläkkeeksi – on kuitenkin sama kaikilla palkkatasoilla, kun tarkastellaan pelkkää TyEL-kertymää. OECD:n Pensions at a Glance 2025 -raportin mukaan Suomen bruttokorvausaste on keskimäärin 57,8 prosenttia, ja tämä luku kuvaa nimenomaan keskituloisia. Korkeapalkkaisilla korvausaste voi jäädä matalammaksi, jos aiempi elintaso on ollut selvästi korkeampi kuin eläke.

Miten palkkakerroin eroaa työeläkeindeksistä?

Nämä kaksi indeksiä palvelevat eri tarkoitusta. Palkkakerroin tarkistaa eläkkeen perusteena olevia ansioita silloin, kun eläke alkaa – se siis varmistaa, että aiemmin ansaittu kertymä päivitetään nykypalkkojen tasolle eläkettä laskettaessa. Palkkakertoimessa palkkojen paino on 80 % ja hintojen 20 %, joten se seuraa palkkakehitystä hyvin. Työeläkeindeksi puolestaan tarkistaa jo maksussa olevia eläkkeitä vuosittain, mutta siinä hintatason painotus on 80 % ja palkkojen vain 20 %. Maksussa oleva eläke siis suojataan inflaatiota vastaan, mutta ei seuraa palkkakehitystä täysimääräisesti. ETK selittää molemmat indeksit yksityiskohtaisesti verkkosivuillaan.

Kannattaako eläkkeelle siirtymistä lykätä korkeamman eläkkeen saamiseksi?

Lykkääminen voi olla kannattavaa, mutta se riippuu useasta tekijästä. Varman ja Tyoelake.fi:n mukaan lykkäyskorotus on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle siirtymistä viivästyttää alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Vuoden lykkäys tuo 4,8 prosentin pysyvän korotuksen karttuneeseen eläkkeeseen. Lisäksi työssä jatkaminen kartuttaa uutta eläkettä ansioista. Kannattavuuslaskelma riippuu siitä, kuinka kauan eläkettä ehtii nauttia. Terveydentila, eliniänodote ja henkilökohtainen taloudellinen tilanne ovat keskeisiä muuttujia. Moni eläkelaitoksen laskuri auttaa hahmottamaan oman tilanteen konkreettisesti.

Miten uran katkokset vaikuttavat eläkekertymään?

Uran katkokset pienentävät eläkekertymää, koska kertymä lasketaan vain niiltä vuosilta, joilta on TyEL-alaisia ansioita. Vanhempainvapaa, sairausloma, opiskelu tai työttömyys vähentävät kertymää niiden kuukausien osalta. Kuitenkin osasta näistä jaksoista karttuu eläkettä etuuksien kautta: äitiys- ja vanhempainraha kartuttaa eläkettä, samoin sairausvakuutuksen päiväraha ja ansiosidonnainen työttömyyskorvaus. Laskennallinen kertymä näissä tilanteissa on yleensä pienempi kuin täysipalkkaisen työn vastaava kertymä, joten pitkät katkokset näkyvät lopullisessa eläkkeessä. Tarkemmin uran katkoksista ja osa-aikatyöstä kerrotaan artikkelissa eläkemaksut osa-aikatyössä ja sivutyössä 2026.

Kuinka suuri eläke on suhteessa palkkaan Suomessa?

OECD:n Pensions at a Glance 2025 -raportin mukaan Suomessa keskituloisen palkansaajan bruttokorvausaste on 57,8 prosenttia, eli eläke on hieman yli puolet viimeisestä palkasta. ETK:n pitkän aikavälin laskelma ennakoi tämän laskevan noin 51,5 prosenttiin vuoteen 2062 mennessä eläkkeelle jääville. Korvausaste vaihtelee henkilökohtaisen tilanteen, palkkahistorian ja lykkäysvalinnanoihin perustuen merkittävästi. Tyoelakelehti.fi:n artikkeli vuodelta 2025 muistuttaa, että eläke voi olla puolet palkasta tai enemmänkin, jos on kartuttanut pitkän ja hyväpalkkaisen uran. Verotus pienentää lopullista käteen jäävää osuutta molemmissa tilanteissa, joten bruttokorvausaste ei kerro koko totuutta.

Mikä on työnantajan rooli eläkekertymässä?

Työnantaja maksaa TyEL-vakuutusmaksun, josta osa on työnantajan ja osa palkansaajan osuus. Palkansaajan oma TyEL-maksu vähennetään suoraan palkasta, mutta eläkettä karttuu koko bruttopalkasta ennen tätä vähennystä. Työnantaja tilittää maksut valitsemaansa työeläkelaitokseen, kuten Ilmariseen, Varmaan, Eloon, Veritakseen tai LähiTapiolaan. Työnantajan osuus eläkemaksuista on merkittävästi suurempi kuin palkansaajan osuus. Lisätietoa työnantajan maksuosuudesta löytyy artikkelista työnantajan eläkemaksuosuus 2026. Palkansaajan ei tarvitse itse tehdä mitään – kertymä syntyy automaattisesti, kun työnantaja hoitaa vakuuttamisen.

Miten palkkatason nousu vaikuttaa tuleviin eläkkeisiin kokonaisuutena?

Palkkatason nousu vaikuttaa eläkejärjestelmään monella tasolla. Yksilöllä korkeampi palkka kasvattaa kertymää suoraan. Järjestelmätasolla palkkasumman kasvu vahvistaa eläkemaksupohjan ja helpottaa tulevien eläkkeiden rahoittamista. VATT:n tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön hitaampi reaalipalkkojen kasvu nostaa eläkemenon suhdetta palkkasummaan 3,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2050 mennessä. Tämä kuvaa, kuinka merkittävä rooli palkkakasvulla on koko eläkejärjestelmän kestävyydessä. Siksi talouskasvua, tuottavuuskehitystä ja työllisyyttä edistävät toimet ovat myös eläkepolitiikkaa laajemmassa mielessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä
• Eläkemaksuprosentti Suomessa – Miten maksu on muuttunut?
• Eläkemaksut osa-aikatyössä ja sivutöissä – Kertyykö eläke?
• Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026 – Täydellinen opas TyEL-maksuista
• Eläkemaksut ulkomailla työskentelevällä – TyEL vai kohdemaan järjestelmä?
• TyEL-maksu: Miten eläkemaksu lasketaan palkasta 2026
• Työnantajan eläkemaksuosuus 2026 – paljonko työnantaja maksaa?
• Yrittäjän YEL vs palkansaajan TyEL – Eläkemaksujen vertailu 2026

Lähteet

• Tyoelake.fi – Työeläkkeen määrä (Virallinen tietosivusto, päivitetty 2026)
• ETK – Eläkkeiden suhde palkkoihin, OECD Pensions at a Glance 2025
• ETK – Työeläkkeiden indeksit
• Elo – Työeläkeindeksi ja palkkakerroin 2026
• Keva – Eläkkeen määrä ja kertyminen
• Varma – Eläkkeen määrä
• Tyoelake.fi – Työssä jatkaminen kannattaa
• Tyoelake.fi – Työeläkeote
• VATT – Tutkimusraportti eläkemenoista ja palkkakehityksestä
• ETLA – Raportti 2015: Työeläkeuudistus 2017 -vaikutusarvio
• Veronmaksajat – Eläkkeen ja palkan verotuksen erot
• TELA – Työeläkeindeksi

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset