Yhteenveto
✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Työehtosopimus, työaika ja ylityökorvaukset muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa suoraan jokaisen palkansaajan kukkaronpohjan paksuuteen. Tiedätkö, paljonko ylityötunnista kuuluisi saada? Lakisääteinen vähimmäiskorotus on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100 % siitä eteenpäin – mutta moni ei tiedä, miten...
Sisällysluettelo
- 1 Mitä tarkoittaa ylityö ja miten se määritellään?
- 2 Ylityökorvausten historia ja lainsäädännön kehitys Suomessa
- 3 Työehtosopimus, työaika ja ylityökorvaukset – miten TES vaikuttaa?
- 3.1 Esimerkkejä eri alojen ylityökorvaustasoista
- 4 Säännöllinen työaika ja sen ylittäminen
- 4.1 Jaksotyö – erityissäännöt korvauksissakin
- 5 Ylityökorvaukseen suostumus ja kieltäytyminen
- 6 Miten ylityökorvaus lasketaan käytännössä?
- 7 Ylityökorvaus vapaana – milloin se on mahdollista?
- 8 Ylityön enimmäismäärät ja rajoitukset
- 9 Usein kysytyt kysymykset
- 9.1 Voiko ylityökorvauksen saada tunti-tunnista vapaana?
- 9.2 Onko ylityöhön pakko suostua?
- 9.3 Miten sunnuntaityö korvataan?
- 9.4 Paljonko ylityötä saa teettää vuodessa?
- 9.5 Miten ylityö lasketaan jaksotyössä?
- 9.6 Voiko työnantaja ja työntekijä sopia pienemmistä ylityökorvauksista?
- 10 Yhteenveto – ylityökorvausten avainpisteet
- 11 Lähteet
Työehtosopimus, työaika ja ylityökorvaukset muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa suoraan jokaisen palkansaajan kukkaronpohjan paksuuteen. Tiedätkö, paljonko ylityötunnista kuuluisi saada? Lakisääteinen vähimmäiskorotus on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100 % siitä eteenpäin – mutta moni ei tiedä, miten juuri oma työehtosopimus tähän vaikuttaa.
Mitä tarkoittaa ylityö ja miten se määritellään?
Ylityö on säännöllisen työajan ylittävää työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja aina työntekijän suostumuksella. Finlexin julkaisema työaikalaki 872/2019 erottaa selvästi kaksi käsitettä: lisätyön ja ylityön. Lisätyö on työsopimuksessa sovitun osa-aikaisen työajan ja säännöllisen täyden työajan välinen alue, kun taas ylityö alkaa vasta, kun säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaika ylittyy.
Keskeinen ero käytännön kannalta on korvauksen taso. Lisätyöstä maksetaan pääsääntöisesti korottamaton palkka tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista, kun taas ylityöstä on aina maksettava korotettua palkkaa – tunti-tunnista-periaatetta ei voida soveltaa.
Ylityökorvausten historia ja lainsäädännön kehitys Suomessa
Suomen ylityökorvausjärjestelmän perusta luotiin 1900-luvun alkupuolella, kun työväenliike alkoi vaatia rajoja työpäivän pituudelle. Nykyinen järjestelmä perustuu vuonna 2019 uudistettuun työaikalakiin (872/2019), joka korvasi vuoden 1996 vanhan lain. Uudistuksessa selkeytettiin muun muassa joustotyöaikaa ja jaksotyön korvaussäännöksiä, mutta perusrakenne – 50 ja 100 prosentin portaat – säilytettiin. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa lain toimeenpanosta ja tulkinnasta.
Työehtosopimus, työaika ja ylityökorvaukset – miten TES vaikuttaa?
Työaikalaki asettaa vain vähimmäistason. Käytännössä se, paljonko ylityöstä maksetaan, määräytyy usein alan omasta yleissitovasta työehtosopimuksesta. TES voi parantaa lakimääräisiä vähimmäisehtoja, mutta ei koskaan heikentää niitä.
Esimerkiksi Tehyn opastuksen mukaan kunta-alan KVTES- ja SOTE-sopimuksissa vuosittainen ylityön enimmäismäärä on rajattu 114 tuntiin 45 minuuttiin (KVTES ja TPTES) tai 115 tuntiin (SOSTES). Monissa sopimuksissa on myös mahdollisuus muuntaa ylityökorvaus korotetuksi vapaaksi – mutta korotus on silti laskettava mukaan, ei anneta tunti tunnista.
Esimerkkejä eri alojen ylityökorvaustasoista
| Ala / Sopimus | 1.–2. ylityötunti | 3. tunnista alkaen | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Yleinen (laki 872/2019) | +50 % | +100 % | Lakimääräinen vähimmäistaso |
| Kunta-ala (KVTES) | +50 % | +100 % | Vuosikatto 114 h 45 min |
| Sosiaali- ja terveysala (SOSTES) | +50 % | +100 % | Vuosikatto 115 h |
| Palveluala (PAM) | Vaihtelee TES-kohtaisesti | Vaihtelee TES-kohtaisesti | Alakohtaiset ehdot |
| Teollisuus (Teollisuusliitto) | +50 % | +100 % | Sopimuksessa tarkennettu |
Taulukko perustuu Finlexin lakitekstiin sekä Tehyn ja SuPerin julkaisemiin opastuksiin (2025–2026).
Säännöllinen työaika ja sen ylittäminen
Useimmissa työehtosopimuksissa säännöllinen työaika on SuPerin mukaan 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kahdeksantuntinen päivätyö lasketaan siis jo hieman alle tämän rajan, joten monet kokopäivätyöntekijät tekevät lisätyötä jo ennen kuin varsinainen ylityöraja ylittyy.
Tärkein rajoitus on enimmäistyöaika: työ- ja elinkeinoministeriön sivuston mukaan työntekijän kokonaistyöaika ylityöt mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. Tätä rajaa ei voi ylittää edes työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.
Jaksotyö – erityissäännöt korvauksissakin
Jaksotyössä – jota käytetään erityisesti terveydenhuollossa, kaupan alalla ja hotelli- ja ravintola-alalla – ylityön raja lasketaan eri tavalla. Kolmen viikon työskentelyjaksossa YTK Työelämäpalveluiden oppaan mukaan ensimmäiset 18 ylityötuntia korvataan 50 %:n korotuksella ja sen ylittäviltä tunneilta 100 %:n korotuksella. Jaksotyön korvausrajoja koskeva tulkintakäytäntö on erityisen tärkeää tuntea, jos työskentelee vuorotyössä.
Ylityökorvaus ei ole työnantajan armolahjana myönnettävä etu – se on lakisääteinen oikeus, johon ei tarvita työnantajan hyvää tahtoa, vain työtuntien laskeminen.
Ylityökorvaukseen suostumus ja kieltäytyminen
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä koskee ylityöhön suostumista. Teollisuusliiton oppaan mukaan ylityön tekeminen edellyttää aina sekä työnantajan aloitetta että työntekijän suostumusta joka kerta erikseen. Etukäteissuostumus ei riitä – työnantaja ei voi työsopimukseen kirjata, että työntekijä on jo suostunut ylitöihin.
PAMin työtietopankin mukaan ylitöihin kieltäytyminen ei voi johtaa työsuhteen päättämiseen tai muuhun sanktioihin, jos kieltäytymiselle on pätevä syy. Pätevänä syynä pidetään muun muassa lasten hoitoa, omaa sairautta tai muuta henkilökohtaista estettä. Käytännössä kynnys kieltäytymiseen on kuitenkin alityöllistettyä korkeampi.
Miten ylityökorvaus lasketaan käytännössä?
Laskenta alkaa tuntipalkan selvittämisestä. Jos palkka on kuukausipalkka, se muutetaan tuntipalkaksi jakamalla kuukausipalkka alan sopimuksen mukaisella tuntimäärällä tai lain osoittamalla jakajalla. Tämän jälkeen korotusprosentti lisätään tuntipalkan päälle.
| Tilanne | Esimerkki (tuntipalkka 15 €) | Korvaus/tunti | Peruste |
|---|---|---|---|
| Vuorokautinen ylityö, 1.–2. tunti | 15 € × 1,50 | 22,50 € | +50 % korotus |
| Vuorokautinen ylityö, 3. tunti alkaen | 15 € × 2,00 | 30,00 € | +100 % korotus |
| Viikoittainen ylityö, 1.–5. tunti | 15 € × 1,50 | 22,50 € | +50 % korotus |
| Viikoittainen ylityö, 6. tunti alkaen | 15 € × 2,00 | 30,00 € | +100 % korotus |
| Sunnuntaityö (säännöllinen) | 15 € × 2,00 | 30,00 € | +100 % korotus |
Laskentaesimerkit perustuvat Finlexin lakitekstiin ja Toimihenkilöliitto Erton tietopankkiin (päivitetty 2026). Huomaa, että sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:n korotus myös silloin, kun se on säännöllisen työajan sisällä – ei vain ylityönä.
Ylityökorvaus vapaana – milloin se on mahdollista?
Yhä useampi haluaa ylityökorvauksen rahana vapaana rahallisen korvauksen sijaan. Tämä on mahdollista, jos siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä ja alan työehtosopimus sen sallii. Vapaasta on kuitenkin huomioitava, että se on annettava korotettuna: 50 %:n korotusta vastaava tunti-ja-puoli vapaa-aikaa tai 100 %:n korotusta vastaava kaksi tuntia vapaata per ylityötunti.
Tämä on tärkeä ero TES-ehtojen ja yleisen käsityksen välillä: monet luulevat, että ylityö korvataan tunti tunnista vapaana, mutta näin ei lain mukaan voi toimia. Korotus on aina laskettava myös vapaan pituuteen.
Vapaa-aikakorvauksen kohdalla laki on selvä: korotus on laskettava sisään vapaan pituuteen, ei jättää sitä pois sopimalla tunti-tunnista.
Ylityön enimmäismäärät ja rajoitukset
Ylitöitä ei voi teettää rajattomasti. Työaikalain 872/2019 mukaan ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana tai 250 tuntia kalenterivuodessa. Tämän lisäksi alan työehtosopimus voi asettaa tiukemmat rajat – esimerkiksi kunta-alan KVTES rajaa vuosittaisen enimmäisylityömäärän 114 tuntiin 45 minuuttiin Tehyn oppaan mukaan.
Rajoituksilla on käytännön merkitys erityisesti aloilla, joilla työvoimapula johtaa paineisiin teettää runsaasti ylitöitä. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla nämä enimmäismäärät ovat usein esillä, koska henkilöstövaje voi houkutella ylittämään lakisääteiset rajat. Enimmäismäärien ylittäminen on työnantajalle lainvastaista ja voi johtaa sanktioihin. Ymmärtäminen, kuinka palkkasi muodostuu ylitöiden vaikutuksella, on olennainen osa omaa palkanlaskentaa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko ylityökorvauksen saada tunti-tunnista vapaana?
Ei. Tehyn mukaan työehtosopimuksen mukaista ylityötä ei voi koskaan korvata tunti tunnista -periaatteella. Vapaa-aikakorvauksen on oltava korotettu: 50 %:n korotustasolla yksi ylityötunti vastaa puolitoista tuntia vapaata, ja 100 %:n korotustasolla kaksi tuntia vapaata.
Onko ylityöhön pakko suostua?
Ei. Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta joka kerta erikseen. Teollisuusliiton oppaan mukaan työnantaja ei voi pakottaa ylitöihin eikä työsopimukseen voi kirjata etukäteissuostumusta. Kieltäytyminen pätevällä syyllä ei voi johtaa sanktioihin.
Miten sunnuntaityö korvataan?
Säännöllisen työajan sisällä tehdystä sunnuntaityöstä maksetaan aina 100 %:n korotettu palkka. Tämä koskee myös muita pyhäpäiviä. Jos sunnuntaityö on lisäksi ylityötä, molemmat korvaukset lasketaan yhteen alakohtaisen TES:n mukaan.
Paljonko ylityötä saa teettää vuodessa?
Lain mukaan enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa tai 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Alan TES saattaa asettaa vielä tiukemmat rajat, kuten KVTES:n 114 tuntia 45 minuuttia. Kokonaistyöaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasausjaksolla.
Miten ylityö lasketaan jaksotyössä?
Jaksotyössä ylityön raja lasketaan jaksokohtaisesti. Kolmen viikon jaksossa ensimmäiset 18 ylityötuntia korvataan 50 %:n korotuksella ja sen ylittävät tunnit 100 %:n korotuksella. Tämä poikkeaa normaalista vuorokautisesta laskentamallista, joten jaksotyötä tekevien on syytä tuntea oman TES:nsä tarkemmat ehdot.
Voiko työnantaja ja työntekijä sopia pienemmistä ylityökorvauksista?
Ei. Lakisääteiset vähimmäiskorvaukset ovat ehdottomia – niistä ei voi sopia alaspäin edes yksilöllisellä sopimuksella. TES voi kuitenkin parantaa ehtoja, ja työnantaja voi vapaaehtoisesti tarjota parempia korvauksia. Joitakin menettelytapoja (kuten korvauksen muoto) voidaan sopia, mutta korotusten tasoa ei voida alentaa.
Yhteenveto – ylityökorvausten avainpisteet
Työehtosopimus, työaika ja ylityökorvaukset muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa laki asettaa lattian ja TES voi nostaa tasoa. Tärkeintä on muistaa: ylityökorvauksesta ei voi tinkiä, suostumus on aina pyydettävä erikseen, ja enimmäismäärät ovat sitovia. Oman alan sopimuksen tunteminen on paras tapa varmistaa, että saat kaiken mihin olet oikeutettu.
- Vuorokautinen ylityö: +50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, +100 % siitä eteenpäin
- Viikoittainen ylityö: +50 % viideltä ensimmäiseltä tunnilta, +100 % siitä eteenpäin
- Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista – korotus on aina pakollinen
- Suostumus on pyydettävä joka kerta erikseen
- Enimmäismäärä: 250 h/vuosi tai 138 h neljässä kuukaudessa
- Oman alan TES voi asettaa paremmat ehdot
Lähteet
- Finlex – Työaikalaki 872/2019 — haettu 12.7.2026
- Työ- ja elinkeinoministeriö – Työaika — haettu 12.7.2026
- Tehy – Miten lisä- ja ylityö korvataan? — haettu 12.7.2026
- SuPer – Lisä- ja ylityö — haettu 12.7.2026
- Toimihenkilöliitto Erto – Työaikakorvaukset — haettu 12.7.2026
- Teollisuusliitto – Työaika — haettu 12.7.2026
- PAM – Ylityökorvaus ja ylityö — haettu 12.7.2026
- YTK Työelämäpalvelut – Ylityö — haettu 12.7.2026
