Työehtosopimuksen lisät ja korvaukset – täydellinen opas 2026

Työehtosopimuksen lisät ja korvaukset muodostavat merkittävän osan suomalaisen palkansaajan kokonaisansiosta – useilla aloilla lisät voivat nostaa kuukausittaisen ansion jopa 20–45 prosenttia peruspalkasta ylemmäksi. Silti harva tietää tarkalleen, mihin lisiin on oikeutettu ja miten ne lasketaan. Tässä oppaassa käymme läpi kaikki keskeisimmät TES-lisät ja korvaukset sekä niiden laskennan perusteet vuoden 2026 tietojen mukaan.

Mitä ovat TES-lisät ja korvaukset?

Työehtosopimuksen lisät ja korvaukset ovat peruspalkasta erillisiä rahasuorituksia, joita työnantaja on velvollinen maksamaan tiettyjen olosuhteiden tai työskentelyaikojen perusteella. Ne perustuvat joko suoraan lakiin – kuten Työsuojeluhallinnon sivuilla todetaan – tai alan työehtosopimukseen, joka voi sisältää lakimääräistä edullisempia ehtoja työntekijälle. Käytännössä TES on se asiakirja, johon katsotaan aina ensiksi, kun työskentelee epäsäännöllisinä aikoina tai ylittää normaalin työajan.

Lisät ja korvaukset voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: aikasidonnaisia lisät (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityölisät), työaikaan perustuvia korvauksia (ylityökorvaukset ja lisätyökorvaukset), palvelussuhteeseen sidottuja lisiä (palvelusvuosilisät, vaativuuslisät) sekä erityistehtäväkohtaisia lisiä (esimerkiksi vakuutusalan VTS-lisä). Jokainen lisä lasketaan yleensä tuntipalkasta tai kuukausipalkasta prosenttiosuutena.

TES-lisien historia ja kehitys Suomessa

Suomen ensimmäiset alakohtaiset työehtosopimukset solmittiin 1900-luvun alkupuolella, ja palkkalisien järjestelmä alkoi muotoutua erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Keskeinen käänne tapahtui vuonna 1944, kun Rakennusliitto ja muut ammattiliitot solmivat historiallisen tammikuun kihlauksen, jonka myötä TES-järjestelmä vakiintui osaksi suomalaista työelämää. Sunnuntaityölisä ja ylityökorvaukset yleistyivät laajemmin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin myös lakisääteiset minimivaatimukset kirjattiin työaikalakiin. Tänä päivänä lähes jokainen suomalainen palkansaaja kuuluu jonkin työehtosopimuksen piiriin, ja sen lisät ovat osa normaalia palkkarakennetta.

Ylityökorvaukset ja lisätyö – tärkeimmät erot

Ylityökorvauksissa on tärkeää erottaa lisätyö ja varsinainen ylityö toisistaan. Toimihenkilöliitto Erto selventää, että lisätyöstä maksetaan korottamaton palkka, ellei TES:ssä tai työsopimuksessa ole sovittu paremmasta. Ylityöstä sen sijaan maksetaan aina korotettu palkka: vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Sama korotusperiaate koskee viikkoylityötä. On myös tärkeää tietää, että ylityötä voidaan vaihtaa vapaaseen kokonaan tai osittain, mutta vapaan on tällöin sisällettävä korotusprosenttien mukainen lisä – vapaa ei siis ole tunti tunnista, vaan korotettuna.

Ylityötä voidaan vaihtaa vapaaseen kokonaan tai osittain, mutta vapaa on aina annettava ylityöprosenteilla korotettuna – ei tunti tunnista.

Lisätyö ja ylityö käytännössä

Osa-aikainen työntekijä voi tehdä lisätyötä silloin, kun hänen työtuntinsa ylittävät sovitun lyhyemmän ajan mutta eivät vielä ylitä alan säännöllistä täyttä työaikaa. Kokoaikainen työntekijä puolestaan tekee ylityötä heti, kun säännöllinen päivittäinen tai viikoittainen työaika ylittyy. Tämä on seikka, jota työnantajat ja työntekijät sekoittavat usein, ja epäselvyydet voivat johtaa alimaksettuihin korvausiin.

Aikasidonnainen lisät: ilta, yö, lauantai ja sunnuntai

Aikasidonnaisten lisien tarkoitus on kompensoida epäsosiaalisesta työajasta. Tehy kokoaa julkisessa oppaassaan yleisimmät prosentit: iltalisä on noin 15 % tuntipalkasta kello 18–22 tehdystä työstä, yötyökorvaus 30–45 % kello 22–7, lauantaityökorvaus yleisesti noin 20 % (KVTES ja TPTES) sekä sunnuntaityölisä aina 100 %. Aattotyö – jouluaatto, juhannuslauantai ja pitkäperjantain jälkeinen lauantai – korvaa myös täydellä 100 prosentin lisällä useimmissa TES:issä.

Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät aikasidonnaisten lisien tasot eri sopimusten mukaan:

Sunnuntaityö – aina 100 %

Sunnuntaityölisä on yksi selkeimmistä TES-korvauksista: laki velvoittaa maksamaan sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä säännöllisestä työstä aina 100 %:n lisän peruspalkan päälle. Tämä ei ole neuvoteltavissa alaspäin edes työsopimuksessa – se on lakimääräinen vähimmäisehto, jonka TES voi ainoastaan parantaa, ei heikentää.

Palvelusvuosi- ja vaativuuslisät TES:ssä

Monet työehtosopimukset sisältävät automaattisesti nousevia palvelusvuosilisiä, jotka palkitsevat pitkästä työsuhteesta. Lisäksi osassa sopimuksista on ns. vaativuuslisiä, jotka perustuvat tehtävän vaativuuteen tai erityiseen pätevyyteen. Esimerkkinä vakuutusalan VTS-lisä: vakuutusalan työehtosopimuksen (1.2.2025–31.1.2028) mukaan vakuutustutkinnon suorittaneille vaativuusluokittelun piiriin kuuluville maksetaan VTS-lisää 90 euroa kuukaudessa 1.1.2026 alkaen.

Palvelusvuosilisät ovat tyypillisiä esimerkiksi kaupan alalla, rakennusalalla ja kunta-alalla. Ne voivat olla joko prosentuaalisia (esim. 1–3 % peruspalkasta tiettyjen palvelusvuosien jälkeen) tai euromääräisiä. Tarkista oman alasi TES:stä, millainen palvelusvuosirakenne sovelletaan, sillä liittokohtaiset erot ovat huomattavat.

Henkilöstöedustajien lisät ja luottamusmiehen korvaukset

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat oikeutettuja erillisiin kuukausikorvauksiin. Vakuutusalan työehtosopimuksessa henkilöstöedustajien lisiä on korotettu 2,5 % helmikuusta 2025 alkaen, 2,9 % tammikuusta 2026 alkaen ja vielä 2,4 % helmikuusta 2027 alkaen. Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus vaihtelee yrityksen koon mukaan – yli 1 000 henkilön yrityksissä korvaus on arviolta noin 131,97 €/kk. Tämä kompensoi tehtäviin käytettyä aikaa ja vastuuta.

Kunta-alan erityispiirteet: KVTES, SOSTES ja TPTES

Kunta- ja hyvinvointialueiden palkansaajia koskevat omat sopimukset, joista tärkeimmät ovat KVTES (Kunnallinen virka- ja työehtosopimus), SOSTES ja TPTES. SuPer kokoaa näissä sopimuksissa sovellettavat korvaukset selkeästi: lauantaityölisä on 20 % (KVTES klo 6–18, TPTES klo 7–18), ja aattotyökorvaus on 100 % kaikissa mainituissa sopimuksissa. Arkipyhäkorvaukset, lyhytaikaiset poissaolot ja muut erikoistilanteet vaihtelevat sopimuksittain.

Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä perusterveydenhuollossa on vielä omat erityissäännöksensä. KT Kuntatyönantajat täsmentää, että perusterveydenhuollon päivystyskorvauksessa 7 tunnin päivystyksestä maksetaan 1,75-kertainen palkka ja 10 tunnin päivystyksestä 2,5-kertainen palkka. Kliinisestä lisätyöstä maksetaan erillinen korvaus, eikä tavanomaisia ylityökorvauksia lisäksi sovelleta.

Kunta-alan sopimuksissa aattotyökorvaus on 100 % kaikissa kolmessa pääsopimuksessa – KVTES:ssä, SOSTES:ssä ja TPTES:ssä.

Kaupan alan TES-lisät 2026

Kaupan alan työehtosopimus (PAM, 1.2.2025–31.1.2028) on yksi Suomen laajimmin sovellettavista sopimuksista. PAM:n kaupan TES sisältää kattavat määräykset ilta- ja viikonloppulisistä, arkipyhäkorvauksista sekä ennenaikaisesta työsuhteen päättymisestä aiheutuvista korvauksista. Työsuhteen päättyessä ennenaikaisesti ilman perustetta korvaus on lähtökohtaisesti kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden palkka, kumpi on suurempi.

Yleissitovuus ja lähetetyt työntekijät

Suomessa laki ei säädä yleistä vähimmäispalkkaa, mutta yleissitovat TES:it täyttävät tämän aukon. Kun työehtosopimus on yleissitova, sen mukaiset palkat ja lisät koskevat kaikkia alan työnantajia – myös niitä, jotka eivät kuulu liittoon. Rakennusliiton kaikki seitsemän sopimusvyöhykettä ovat yleissitovia, mikä kertoo alan vahvasta sopimuskulttuurista. Myös lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään yleissitovan TES:n mukaiset pakolliset palkan erät, kuten Työsuojeluhallinto vahvistaa. Tämä koskee niin ilta- ja yölisiä kuin ylityökorvauksia.

Lisätietoa TES-järjestelmän eri muodoista löydät artikkelista Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle.

Korvausten laskeminen ja tilastointi

Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksessa kertaluonteiset palkkioerät – kuten tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaukset ja palvelusvuosikorvaukset – erotetaan säännöllisistä lisistä. Kertaluonteisia eriä ei makseta joka palkanmaksujakso, mutta ne kuuluvat olennaisesti kokonaisansion laskentaan. Tämä tilastollinen jaottelu on tärkeä ymmärtää, kun vertaillaan palkkatietoja eri lähteiden välillä: osa tilastoista sisältää nämä kertaluonteiset erät, osa ei.

Jos haluat syventää tietämystäsi palkanlaskennasta yleisesti, kannattaa lukea artikkeli Työehtosopimus ja palkkaus – TES, minimipalkka ja palkkataulukot.

Usein kysytyt kysymykset

Onko sunnuntaityölisä aina 100 %?

Kyllä. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka. Tämä on lakimääräinen vähimmäisehto, josta ei voi poiketa alaspäin edes työsopimuksella. TES:ssä voidaan kuitenkin sopia vielä paremmista ehdoista.

Mikä on ero ylityön ja lisätyön välillä?

Lisätyö on työtä, jota osa-aikainen työntekijä tekee yli sovitun lyhyemmän ajan mutta alle täyden säännöllisen työajan. Lisätyöstä maksetaan korottamaton palkka, ellei TES tai työsopimus toisin sovi. Ylityö on sen sijaan täyden säännöllisen työajan ylittävää työtä, ja siitä maksetaan aina korotettua palkkaa – 50 % ensimmäiset kaksi tuntia, sen jälkeen 100 %.

Voiko ylityön korvata vapaalla?

Kyllä, mutta ainoastaan sopimalla asiasta erikseen työnantajan ja työntekijän kesken. Vapaa on annettava ylityöprosenteilla korotettuna, eli kahden ensimmäisen ylityötunnin vapaaksi saa 1,5 tuntia ja sen jälkeisistä tunneista 2 tuntia vapaata kutakin ylityötuntia kohden. Vapaa ei ole koskaan tunti tunnista.

Saako yötyöstä aina saman korvauksen?

Ei. Yötyökorvauksen taso vaihtelee 30–45 % välillä riippuen siitä, minkä alan TES:tä sovelletaan. Esimerkiksi Tehyn julkaisemien tietojen mukaan hoitoalalla yötyökorvaus on lähellä tätä vaihteluvälin yläpäätä, mutta muilla aloilla se voi jäädä alemmaksi. Tarkista oman alasi sopimuksesta tarkka prosentti.

Mikä on VTS-lisä ja kenelle se maksetaan?

VTS-lisä on vakuutusalalla sovellettava erityislisä, joka maksetaan vakuutustutkinnon suorittaneille, vaativuusluokittelun piiriin kuuluville työntekijöille. Vakuutusalan TES:n (1.2.2025–31.1.2028) mukaan VTS-lisän suuruus on 90 euroa kuukaudessa 1.1.2026 alkaen. Se on esimerkki siitä, miten alakohtaiset lisät voivat poiketa merkittävästi yleisistä kaavamaisista prosenteista.

Mitkä lisät tilastoituvat kokonaispalkkatilastoihin?

Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksessa säännölliset aikasidonnainen lisät – kuten ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät – sisältyvät yleensä palkkatilastoihin. Kertaluonteiset erät, kuten tulospalkkiot, lomarahat ja palvelusvuosikorvaukset, raportoidaan erikseen. Tämä tarkoittaa, että kahden palkansaajan vertailusta voi jäädä piiloon merkittäviä kokonaisansioeroja, jos toinen saa suuria kertaluonteisia eriä.

Yhteenveto: tärkeimmät TES-lisät pähkinänkuoressa

Työehtosopimuksen lisät ja korvaukset ovat monelle palkansaajalle merkittävä osa kokonaisansioita. Keskeistä on muistaa: sunnuntaityölisä on aina 100 %, ylityökorvaukset 50 ja 100 %, ja aikasidonnaisten lisien tarkka taso määräytyy oman alan TES:stä. Vaativuus- ja palvelusvuosilisät voivat kasvattaa palkkaa entisestään pitkässä työsuhteessa. Lisäksi luottamusmiehet ja henkilöstöedustajat ovat oikeutettuja erillisiin korvauksiin, joita myös korotetaan sopimuskauden aikana.

Ylityökorvausten ja muiden TES-lisien ymmärtäminen liittyy kiinteästi myös siihen, miten ylityöt ja korvaukset määräytyvät TES:ssä laajemmin. Oletko epävarma, saatko kaiken mitä sinulle kuuluu? Tarkista aina ensiksi oman alasi voimassa oleva TES – sen saat yleensä ammattiliitostasi tai työnantajaltasi kirjallisena.

Lähteet

• Toimihenkilöliitto Erto – Työaikakorvaukset — haettu 13.7.2026
• Työsuojeluhallinto – Palkkaus ja korvaukset Suomessa — haettu 13.7.2026
• KT Kuntatyönantajat – Lääkäreiden TES: Työaikakorvaukset 2025–2028 — haettu 13.7.2026
• Tehy – Lisät peruspalkan päälle — haettu 13.7.2026
• SuPer – Työaikakorvaukset — haettu 13.7.2026
• Tilastokeskus – Työvoimakustannustutkimus: käsitteet ja määritelmät — haettu 13.7.2026
• Rakennusliitto – Työehtosopimukset — haettu 13.7.2026
• PAM – Kaupan alan työehtosopimus 2025–2028 (PDF) — haettu 13.7.2026
• Valtioneuvosto – Valtion virka- ja työehdot 2025–2028 (PDF) — haettu 13.7.2026