Työnantaja rikkoo työehtosopimusta – mitä tehdä ja miten hakea hyvitystä

Joka vuosi tuhannet suomalaiset työntekijät kohtaavat tilanteen, jossa työnantaja ei noudata työehtosopimuksen määräyksiä. Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietojen mukaan työriidat ja palkkasaatavakiistat ovat lisääntyneet noin 12 prosenttia vuodesta 2022. Kyse voi olla maksamattomista ylitöistä, alipalkasta, laiminlyödyistä tauoista tai kokonaan sivuutetuista TES-määräyksistä. Tieto omista oikeuksista on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Mitä tarkoittaa, kun työnantaja rikkoo TES:ää?

Työehtosopimus (TES) on työntekijäliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus, joka määrittää alan minimipalkat, työajat, lisät ja muut työsuhteen ehdot. Kun työnantaja ei noudata näitä ehtoja, kyseessä on sopimusrikkomus. Rikkomukset voivat olla tahallisia tai vahingossa tapahtuvia, mutta molemmilla on juridinen vastuu.

Yleisimmät rikkomusten muodot ovat: maksamaton tai alipaikattu ylityö, minimipalkan alittaminen, lomalisän tai lomakorvauksen laiminlyönti, väärin lasketut vuorolisät sekä liian lyhyet tauot tai lepojaksot. Myös irtisanomissuojaan ja varoitusmenettelyyn liittyvät laiminlyönnit lasketaan rikkomuksiksi.

Taustaa: miten TES-rikkomukset tunnistetaan?

Suomessa ensimmäiset alakohtaiset työehtosopimukset solmittiin jo 1940-luvulla, ja niiden sitovuutta on vahvistettu lakimuutoksilla vuosikymmenten mittaan. Nykyinen työsopimuslaki (55/2001) velvoittaa työnantajan noudattamaan alansa yleissitovaa tai normaalisitovaa TES:ää. Rikkomuksesta seuraa yhteiskunnallinen ja oikeudellinen vastuu.

Tunnistaminen alkaa vertaamalla omaa palkkakuittia tai työvuorolistaa TES:n vaatimuksiin. Oman TES:n löytää helpoiten ammattiliiton verkkosivuilta tai suoraan Finlexin sopimustietokannasta. Lisäksi työnantajan on lain mukaan pidettävä TES saatavilla työpaikalla. Jos et tiedä, minkä alan TES:n alla työskentelet, lue hakuopas: Mistä löydän oman työehtosopimukseni.

Yleisimpiä merkkejä rikkomuksesta ovat palkkalaskelma, jossa ylityöt on merkitty peruspalkalla, tai vuosilomapäivien määrä, joka ei vastaa TES:n takaamaa minimumia. Myös yötyölisän tai viikonloppulisän puuttuminen palkkalaskelmasta voi olla selvä merkki laiminlyönnistä.

Askel askeleelta: mitä tehdä rikkomuksen havaittuasi

Toimintajärjestys on tärkeä. Liian nopea oikeustielle siirtyminen voi heikentää mahdollisuuksia sovinnolliseen ratkaisuun, mutta liiallinen odottelu voi vaarantaa saatavien vanhenemisen.

• Vaihe 1 – Dokumentoi kaikki: Kerää palkkalaskelmat, työvuorolistat, viestit ja muu todistusaineisto talteen. Kirjaa ylös päivämäärät ja tapahtumat mahdollisimman tarkasti.
• Vaihe 2 – Ota asia esille työnantajan kanssa: Monesti kyse on laskuvirheestä tai väärinkäsityksestä. Lähetä kirjallinen viesti, jossa viittaat TES:n tiettyyn kohtaan ja pyydät oikaisua.
• Vaihe 3 – Ota yhteyttä luottamusmieheen: Jos työpaikallasi on luottamusmies, hän on ensisijainen tuki TES-riitatilanteissa. Luottamusmies tuntee alan sopimukset ja voi neuvotella työnantajan kanssa puolestasi.
• Vaihe 4 – Ammattiliitto apuun: Liittoon kuuluvana saat oikeusapua ja asiantuntijaneuvontaa maksutta. Liitto voi tehdä työnantajalle selvityspyynnön tai uhata kanteella.
• Vaihe 5 – Ilmoitus työsuojeluviranomaiselle: Aluehallintovirasto valvoo TES-velvollisuuksien noudattamista. Ilmoitus tehdään tyosuojelu.fi-sivuston kautta.
• Vaihe 6 – Työtuomioistuin tai käräjäoikeus: Viimeisenä keinona asia viedään tuomioistuimeen. Liittokanteen voi nostaa ammattiliitto yksinään tai yhdessä työntekijän kanssa.

”Kirjallinen todistusaineisto on kaiken lähtökohta: ilman dokumentteja on vaikea osoittaa, mitä on sovittu ja mitä on jätetty maksamatta.”

Ammattiliiton ja työsuojeluviranomaisen rooli

Suomessa ammattiliitoilla on merkittävä rooli TES-riitojen ratkaisemisessa. Suurimmat palkansaajakeskusjärjestöt ovat SAK, Akava ja STTK, ja niiden jäsenliitoilla on lakimiehet ja asiantuntijat, jotka hoitavat tapauksia jäsenten puolesta. Liittoon kuulumattomat voivat kääntyä suoraan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen puoleen.

Aluehallintoviraston työsuojeluvalvonta teki vuonna 2024 noin 12 000 tarkastusta eri työpaikoille. Valvoja voi antaa työnantajalle toimintaohjeen, kehotuksen tai jopa sakon. Vakavimmissa tapauksissa asia siirretään syyttäjälle. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti matalan tulotason aloille, kuten ravintola-, siivous- ja rakennusalalle.

Lisäksi Suomessa toimii Tasavertaisen kohtelun lautakunta, jonka kautta voidaan puuttua syrjintäperusteisiin rikkomuksiin. Jos työnantaja rikkoo TES:ää systemaattisesti tiettyä ryhmää kohtaan, voidaan rinnalla tutkia myös yhdenvertaisuuslain loukkauksia.

Hyvitykset ja korvaukset: mitä voit saada?

TES-rikkomuksesta voidaan vaatia kolmea eri tyyppiä korvausta: takaisinsaatavat saatavat (rästiin jäänyt palkka tai lisät), hyvitys sopimusrikkomuksesta sekä vahingonkorvaus todellisesta vahingosta.

Palkkarästien vanhenemisaika on viisi vuotta. Tämä tarkoittaa, että viiden vuoden sisällä tapahtuneista rikkomuksista voi yhä vaatia korvausta, vaikka työsuhde olisi jo päättynyt. Ota kuitenkin huomioon, että joissain TES:ssä on lyhyempiä reklamaatioaikoja, joten tarkista oma sopimuksesi.

Hyvityssakko on erillinen korvaus, jonka ammattiliitto voi vaatia työnantajalta liittoon kuuluvan jäsenen puolesta. Sakko ei edellytä todistettavaa taloudellista vahinkoa, vaan se seuraa pelkästä sopimusrikkomuksesta. Vuoden 2025 tasossa maksimihyvitys on 37 400 euroa per rikkomus, ja summa tarkistetaan säännöllisesti. Lisätietoa TES-palkkarakenteesta löydät artikkelista TES, minimipalkka ja palkkataulukot.

”Viiden vuoden vanhenemisaika tarkoittaa, että myös jo päättyneen työsuhteen aikana tapahtuneista rikkomuksista voi hakea korvausta.”

Tyypillisiä TES-rikkomusten tilanteita ja esimerkkejä

Käytännön esimerkkejä auttavat hahmottamaan, milloin raja ylittyy ja miten tilanne tulisi hoitaa.

Ravintola-alalla palkkariitoja syntyy usein ilta- ja viikonloppulisistä. Rakennusalalla ylityö- ja vastuulisäkiistat ovat yleisimpiä. Kaupan alalla reklamaatiot liittyvät tyypillisesti jouluajan tai pyhäpäivien korvauksiin. Tyypilliset lisät ja korvaukset selitetään tarkemmin artikkelissa Työehtosopimuksen lisät ja korvaukset.

Miten toimia ilman ammattiliiton jäsenyyttä?

Noin 41 prosenttia suomalaisista palkansaajista ei kuulu ammattiliittoon (Tilastokeskus 2025). Tässä tilanteessa toimintavaihtoehdot ovat rajallisemmat, mutta eivät olemattomat.

Ensisijainen vaihtoehto on ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä, ja viranomainen voi käynnistää tarkastuksen. Tarkastuksessa havaittuihin puutteisiin työnantaja joutuu vastaamaan riippumatta siitä, onko ilmoittaja liiton jäsen.

Toinen reitti on palkata yksityinen työlakimies. Tämä on kalliimpaa, mutta onnistuneessa tapauksessa oikeudenkäyntikulut voidaan määrätä hävinneen osapuolen maksettaviksi. Oikeusaputoimistot tarjoavat maksutonta tai tulosidonnaista apua pienituloisille.

Myös kuluttajaneuvontaa ja oikeusaputoimistoja voi käyttää neuvontalähteenä. Työsuhteen yleisistä ehdoista ja suojasta saat lisätietoa artikkelista Työ ilman työehtosopimusta.

Työtuomioistuimen prosessi ja aikataulu

Työtuomioistuin käsittelee riitoja, jotka koskevat TES:n tulkintaa tai noudattamatta jättämistä. Kanteen voi nostaa ammattiliitto tai työnantajaliitto. Yksittäinen työntekijä ei voi suoraan haastaa työnantajaa työtuomioistuimeen, mutta käräjäoikeus on vaihtoehto palkkarästejä koskevissa asioissa.

Prosessin kesto vaihtelee tapauksen monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaisissa palkkarästiasioissa käräjäoikeus voi antaa tuomion muutamassa kuukaudessa. Tulkintariitoja työtuomioistuimessa käsitellään usein 6–18 kuukautta. Sovinto on aina mahdollinen missä vaiheessa prosessia tahansa.

Oikeudenkäyntikuluriski on todellinen: hävinnyt osapuoli voi joutua maksamaan voittaneen osapuolen kulut. Ammattiliiton kautta menevissä kanteissa liitto yleensä kantaa kuluriskin jäsenensä puolesta, mikä tekee liiton jäsenyydestä erityisen arvokkaita riitatilanteessa. Lisää TES-käytäntöjen toiminnasta: Miten TES toimii käytännössä.

Yleisimmät virheet TES-rikkomukseen reagoitaessa ja miten välttää ne

Moni työntekijä menettää oikeutensa hyvitykseen pelkästään prosessivirheiden vuoksi. Yleisin virhe on odottaa liian kauan: työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukainen kanneaika on kaksi vuotta siitä, kun rikkomus tapahtui. Vuonna 2024 Suomen työtuomioistuimeen saapuneista kanteista noin 15 prosenttia hylättiin vanhentuneena (Työtuomioistuin, vuosikertomus 2024). Kirjaa siis rikkomuksen päivämäärä heti muistiin.

Toinen yleinen virhe on suullisten todisteiden varaan jääminen. Työnantaja voi kiistää suulliset lupaukset, joten kaikki yhteydenotot kannattaa tehdä kirjallisesti. Lähetä sähköposti, jossa tiivistät sovitun asian, vaikka keskustelu olisi käyty kasvotusten. Näin viesti toimii todisteena myöhemmin.

Kolmas kompastuskivi on valita väärä neuvontakanava. Työsuojeluviranomaisella on toimivalta puuttua työturvallisuus- ja työaikarikkomuksiin, mutta palkkasaatavissa se voi ainoastaan neuvoa, ei pakottaa. Palkkaepäselvyyksiin oikea reitti on ammattiliitto tai tarvittaessa käräjäoikeus. Reitin sekoittaminen viivästyttää asian ratkaisua kuukausilla.

Neljäs virhe on jättää todistusaineisto keräämättä systemaattisesti. Kokoa yhteen kansioon työvuorolistat, palkkalaskelmat, työsopimus, sähköpostit ja mahdolliset chat-viestit. Suomessa todistustaakka palkka- tai TES-rikkomuksessa on pääsääntöisesti työnantajalla, mutta käytännössä selkeä dokumentaatio nopeuttaa ratkaisua merkittävästi.

Viides virhe on pelätä työnantajan kostoa niin paljon, että jätetään asia kokonaan ilmoittamatta. Yhdenvertaisuuslain 8 § ja työsopimuslain 7 luvun 2 § kieltävät irtisanomisen tai muun vastatoimenpiteen sen vuoksi, että työntekijä on vedonnut oikeuksiinsa. Jos epäilet kostotoimia, ilmoita asiasta välittömästi ammattiliitolle tai aluehallintovirastoon, jolloin ajankohta on dokumentoitu ennen mahdollisia muutoksia työsuhteessasi.

Kuudes virhe on hyväksyä työnantajan ensimmäinen tarjous ilman vertailua. Sopiminen on usein järkevää, mutta ennen suostumista selvitä ammattiliitolta tai lakimieheltä, vastaako tarjottu summa todellisia saatavia. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n vuonna 2023 julkistaman selvityksen mukaan sovittu korvaus jää keskimäärin 30 prosenttia alle lasketun korvauksen silloin, kun työntekijällä ei ole asiantuntija-apua neuvotteluissa.

Tosielämän esimerkki: ravintola-alan TES-rikkomus ja sen ratkaisu

Seuraava tapaus kuvaa konkreettisesti, miten TES-rikkomusprosessi etenee käytännössä. Nimet on muutettu, mutta tapauksen kulku perustuu Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n alalla yleisesti raportoituihin tilanteisiin sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM:n neuvontapalvelun julkaisemiin esimerkkeihin.

Helsinkiläisessä ravintolassa työskentelevä tarjoilija Miia huomasi maaliskuussa 2025, että hänen palkkalaskelmansa ei sisältänyt sunnuntailisää neljältä viikonlopulta. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan TES:n mukaan sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentin korotus peruspalkasta. Miian tapauksessa puuttuva summa oli yhteensä 412 euroa.

Miia toimi näin: hän tulosti työvuorolistat ja palkkalaskelmat neljältä kuukaudelta, laski puuttuvan lisän itse TES:n palkkataulukon avulla ja lähetti työnantajalle sähköpostin, jossa eritteli jokaisen sunnuntain erikseen. Viestiin hän pyysi kirjallista vastausta 14 päivän kuluessa.

Työnantaja vastasi seitsemän päivän kuluttua ja kiisti rikkomuksen vedoten kirjausvirheeseen. Miia otti yhteyttä PAM:in työsuhdeneuvontaan, joka vahvisti laskelman oikeaksi ja lähetti työnantajalle muistutuskirjeen liiton letterheadilla. Kahden viikon sisällä työnantaja maksoi puuttuvan 412 euroa sekä viivästyskoron, joka korkolain 4 §:n mukaan oli tuolloin 10,5 prosenttia vuodessa.

Tapaus ratkesi ilman oikeudenkäyntiä 38 päivässä ensimmäisestä yhteydenotosta. Keskeisiä onnistumistekijöitä olivat kirjallinen dokumentaatio alusta alkaen, täsmällinen euromääräinen erittely ja ammattiliiton varhainen mukaantulo. Jos Miia olisi odottanut yli kaksi kuukautta ennen reagointia tai jättänyt asian suulliseksi, neuvotteluasema olisi heikentynyt selvästi.

Tapaus havainnollistaa myös sen, että työnantajan ensireaktio on usein kiistäminen. Tilanne muuttuu nopeasti, kun vaatimus esitetään kirjallisesti ja siihen liitetään ammatillinen tuki. PAM:in vuoden 2024 toimintakertomuksen mukaan noin 70 prosenttia liiton neuvontaan tulleista palkkariita-asioista ratkesi ilman tuomioistuinkäsittelyä, ja keskimääräinen ratkaisuaika oli 45 päivää.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voiko työnantajalle ilmoittaa nimettömänä TES-rikkomuksesta?

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. Tällöin viranomaiset voivat käynnistää tarkastuksen ilman, että ilmoittajan henkilöllisyys paljastuu työnantajalle. Nimettömän ilmoituksen heikkous on se, että tarkastaja ei välttämättä pysty pyytämään lisätietoja tai todistusaineistoa suoraan ilmoittajalta. Kirjallinen, henkilökohtainen ilmoitus antaa viranomaiselle paremmat edellytykset tutkia asia perusteellisesti. Nimettömäkin ilmoitus johtaa kuitenkin usein tarkastukseen, jos se sisältää riittävästi yksilöiviä tietoja rikkomuksesta.

Kuinka kauan saatavilla on vanhenemisaika?

Palkkarästien yleinen vanhenemisaika on viisi vuotta tapahtumasta. Tämä koskee sekä maksamattomia palkkoja että muita rahasuorituksia kuten lomalisää tai ylityökorvauksia. Joissain TES:ssä on lyhyempiä reklamaatioaikoja, esimerkiksi vaatimus tehdä huomautus tietyn ajan sisällä palkanmaksuajankohdasta. Siksi on tärkeää tarkistaa oman alan TES:n reklamaatioehto. Vanhentumisajan umpeutumisen jälkeen saatavaa ei enää pysty perimään oikeusteitse, joten viivyttely voi maksaa todella paljon.

Mitä jos työnantaja sanoo, ettei TES koske meitä?

Yleissitova TES sitoo kaikkia alan työnantajia, myös järjestäytymättömiä. Jos alalla on yleissitova sopimus, työnantaja ei voi sivuuttaa sitä sillä perusteella, ettei kuulu työnantajaliittoon. Normaalisitova TES sitoo vain liiton jäseniä. Selvitä ensin, onko alasi TES yleissitova vai normaalisitova. Tiedon löydät Finlexistä tai oman ammattiliittosi sivuilta. Jos työnantaja kieltäytyy noudattamasta yleissitovaa TES:ää, tee välittömästi ilmoitus aluehallintoviraston työsuojeluun.

Voiko työnantaja kostaa ilmoituksesta?

Kostotoimet ovat lailla kiellettyjä. Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa tai muutoin heikentää työntekijän asemaa sen takia, että tämä on reklamoinut TES-rikkomuksesta tai tehnyt ilmoituksen viranomaiselle. Jos työnantaja silti toimii kostomielessä, se on erillinen rikkomus, josta voi seurata korvausvelvollisuus. Tässä tilanteessa luottamusmies tai ammattiliitto kannattaa aktivoida välittömästi, ja kaikki tapahtumat tulee dokumentoida tarkasti.

Mitä tapahtuu, jos yritys menee konkurssiin kesken riidan?

Konkurssitilanteessa palkkasaatavat ovat etuoikeutettuja konkurssimassassa. Tämä tarkoittaa, että ne maksetaan ennen monia muita velkoja. Lisäksi palkkaturvajärjestelmä turvaa osan saatavista, jos työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen kautta voi hakea korvausta enintään 19 000 euron edestä per henkilö. Hakemus tehdään TE-toimiston kautta, ja se on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tai konkurssin alkamisesta.

Onko kaikilla oikeus TES-suojaan?

Käytännössä kaikki palkkatyötä tekevät ovat jonkin TES:n tai lainsäädännön suojassa. Myös osa-aikaiset, määräaikaiset ja vuokratyöntekijät kuuluvat alansa TES:n piiriin samoin ehdoin kuin vakituiset kokoaikaiset. Itsensätyöllistäjät ja yrittäjät eivät sen sijaan kuulu TES-suojan piiriin, koska he eivät ole työsuhteessa. Jos työn tekemisen muoto on epäselvä (esim. freelancer tai toimeksiantosopimus), juridinen arviointi on tarpeen.

Mitä ylityökorvauksen laiminlyönnistä seuraa?

Ylityökorvauksen maksamatta jättäminen on yksi yleisimmistä TES-rikkomuksista. Työnantaja voi joutua maksamaan rästiin jääneet korvaukset viivästyskorkoineen, ja lisäksi ammattiliitto voi vaatia hyvityssakkoa. Toistuva rikkomus voi johtaa suurempaan hyvityssummaan. Suositeltavaa on pitää omaa kirjaa kaikista ylityötunneista ja vertailla niitä palkkalaskelmaan kuukausittain. Lisätietoa ylitöiden laskemisesta: Työaika ja ylityöt TES:ssä.

Voiko TES-rikkomuksen hoitaa itse ilman lakimiestä?

Pienissä palkkarästiasioissa monet hoitavat asian itse kirjallisella reklamaatiolla. Selkeissä tapauksissa, joissa summa on pieni ja rikkomus helposti todistettavissa, suullinen tai kirjallinen huomautus riittää usein saamaan maksamatta jääneet erät. Monimutkaisemmissa tilanteissa, kuten pitkäaikaisessa alipalkkauksessa tai epäselvissä TES-tulkintakysymyksissä, asiantuntija-apu on kuitenkin lähes välttämätöntä. Ammattiliiton jäsenenä saat oikeusavun liitolta maksutta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mistä löydän oman työehtosopimukseni – toimialakohtainen hakuopas
• Miten työehtosopimus toimii käytännössä – oikeudet ja velvollisuudet
• Miten työehtosopimusta neuvotellaan – osapuolet, aikataulu ja prosessi
• Pohjoismaiset työehtosopimukset vertailussa – Suomi vs. Ruotsi, Norja ja Tanska
• Työaika ja ylityöt TES:ssä – korvaukset, rajat ja poikkeukset
• Työehtosopimus ja palkkaus – TES, minimipalkka ja palkkataulukot
• Työehtosopimusten tyypit Suomessa – normaalisitova vs. yleissitova TES
• Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle

Lähteet

• Finlex – Työsopimuslaki (55/2001): Suomen ajantasainen lainsäädäntö työsopimuksista ja työnantajan velvollisuuksista.
• Tyosuojelu.fi – Aluehallintovirasto: Tietoa työsuojeluvalvonnasta, ilmoitusmenettelyistä ja tarkastuksista.
• Tilastokeskus – Työvoimatutkimus 2025: Tilastot työriitojen kehityksestä ja liittojäsenyydestä Suomessa.
• Finlex – Sopimustietokanta: Voimassa olevat työehtosopimukset alakohtaisesti.
• Työtuomioistuin: Tietoa työtuomioistuimen toiminnasta, ratkaisuista ja hyvityssakoista.
• SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö: Tietoa palkansaajien oikeuksista ja ammattiliittojen roolista riidanratkaisussa.

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset