Eläkemaksut ulkomailla työskentelevällä – TyEL vai kohdemaan järjestelmä?

Suomesta maksettiin vuoden 2025 lopussa työeläkettä 36 000 ulkomailla asuvalle henkilölle – se on noin kaksi prosenttia kaikista suomalaisista työeläkkeensaajista (Eläketurvakeskus 2026). Silti useimmilla Pohjoismaissa tai muualla Euroopassa työskenteleville jää epäselväksi yksi käytännön kysymys: maksetaanko eläkemaksut edelleen Suomeen vai siirrytäänkö kohdemaan järjestelmään? Vastaus ei ole itsestään selvä, ja väärä oletus voi tarkoittaa aukkoja eläkekertymässä vuosien päähän.

Sosiaaliturvaan kuuluminen ratkaisee – ei työskentelymaa

Eläketurvakeskuksen (ETK) ohjeen mukaan ulkomailla työskentelevän henkilön eläkemaksut määräytyvät ensisijaisesti sosiaaliturva-aseman perusteella. Jos ulkomailla työskentelevä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hänen työnantajansa maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen – mukaan lukien TyEL-eläkevakuutusmaksun (ETK: Sosiaalivakuutusmaksut ulkomaantyön aikana). Tämä koskee tilanteita, joissa suomalainen työnantaja lähettää työntekijän ulkomaille tai kun suomalainen palkataan suomalaisen yrityksen palvelukseen ulkomailta käsin.

EU- ja ETA-alueella sovellettavat sosiaaliturvaa koskevat EU:n koordinaatioasetukset määräävät sen, mihin maahan sosiaaliturvamaksut maksetaan. Pääsääntönä on, että henkilö kuuluu yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan. Useimmiten se on se maa, jossa työtä fyysisesti tehdään – mutta lähetetyillä työntekijöillä ja tietyissä monimaatyöskentelytilanteissa voidaan säilyttää kotimaan sosiaaliturva jopa kahden vuoden ajan.

Lähetetty työntekijä: TyEL säilyy enintään kaksi vuotta

Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijän toiseen EU/ETA-maahan tai Pohjoismaihin, työnantaja voi hakea A1-todistuksen (aiemmin E101). Se osoittaa kohdevaltion viranomaisille, että henkilö kuuluu edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Todistus myönnetään enintään 24 kuukauden jaksolle, ja sen saa Eläketurvakeskuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lyhyillä komennuksilla TyEL-maksut jatkuvat normaalisti eikä paikallista eläkevakuutusta tarvita.

Jos ulkomaantyö pitkittyy yli kaksi vuotta tai henkilö palkataan suoraan paikalliselle työnantajalle, sosiaaliturvavakuutus yleensä siirtyy kohdevaltioon. Tällöin eläkemaksut maksetaan kohdemaan järjestelmään, ja Suomen TyEL-kertymä katkeaa työsuhteen ajaksi. Eläkettä kertyy kummassakin maassa siinä maassa vakuutetun ajan mukaan.

Pohjoismainen sopimus: erityissäännöt liikkuvuudelle

Pohjoismaiden välillä on voimassa erillinen pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, joka täydentää EU:n koordinaatioasetuksia. Sopimus koskee Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa ja Islantia. Periaate on pitkälti sama kuin EU-asetuksessa: henkilö voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan, mutta sopimus sisältää joitakin pohjoismaisia erityisratkaisuja esimerkiksi rajatyöntekijöiden tilanteiden osalta.

Verotus on sosiaaliturvasta erillinen asia. Pohjoismaiden välillä on voimassa pohjoismainen tuloverosopimus, joka edellyttää, että palkasta maksetaan vero joko asuinvaltioon tai työskentelyvaltioon (Verohallinto: Ulkomailla työskentelyn verotus). Käytännössä palkansaaja saattaa siis maksaa TyEL-maksun Suomeen, mutta tuloveron Ruotsiin tai Norjaan. Nämä eivät ole sama asia, ja molempia on seurattava erikseen.

Vertailu: Pohjoismaiden eläkejärjestelmät lyhyesti

Pohjoismaiset eläkejärjestelmät eroavat toisistaan rakenteeltaan, vaikka kaikki perustuvat lakisääteiseen järjestelmään. Alla yhteenveto keskeisistä eroista vuoden 2026 tietojen perusteella, jotta voit hahmottaa, mihin järjestelmään siirryt, jos TyEL-vakuutus ei enää riitä.

Vertailua vaikeuttaa se, että Pohjoismaissa eläketurva koostuu useasta kerroksesta: lakisääteisestä kansaneläkkeestä tai sen vastineesta, ansiosidonnaisesta työeläkkeestä ja työnantajakohtaisesta lisäeläkkeestä. Ruotsissa työnantajat maksavat pakollisen lakisääteisen eläkemaksun lisäksi usein ns. tjänstepension-eläkettä, jota ei oteta mukaan virallisiin BKT-vertailulukuihin.

Sosiaaliturva-asema ratkaisee eläkemaksujen paikan, ei se, missä maassa fyysisesti työskentelee.

Ruotsi erikseen: suurin yksittäinen kohdemaa

Ruotsi on suomalaisten ulkomaille maksettujen työeläkkeiden selvästi suurin kohdemaa. ETK:n tilastojen mukaan vuoden 2025 lopussa 39 % ulkomailla asuvista suomalaisista työeläkkeensaajista asui Ruotsissa – yhteensä noin 14 100 henkilöä. Varman tietojen mukaan jopa 42 % yhtiön ulkomailla asuvista eläkkeensaajista asui Ruotsissa syyskuussa 2025 (Varma 2025).

Ruotsiin maksettavat suomalaiset eläkkeet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin moniin muihin maihin: keskiarvo oli ETK:n mukaan vain 403 €/kk, kun esimerkiksi Espanjaan ja Ranskaan maksettiin yli 1 600 €/kk. Taustalla on historiallinen muuttoliikerakenne: monet Ruotsiin 1960–70-luvuilla muuttaneet suomalaiset kertyvät lyhyen suomalaisen työuran perusteella pienemmän eläkkeen, sillä suuri osa uran ansioista on saatu Ruotsin omasta järjestelmästä. Ruotsissa asuvien määrä on ETK:n analyysin mukaan myös tasaisessa laskussa, kun taas Virossa asuvien suomalaisten eläkkeensaajien määrä kasvaa nopeasti (ETK 2024).

Jos suomalaissyntyinen henkilö on työskennellyt Ruotsissa ja ansainnut eläkettä Ruotsin järjestelmässä, on tärkeää muistaa hakea se erikseen. Ruotsista Suomeen maksettavia eläkkeitä sai vuonna 2023 lähes 60 000 ihmistä, ja eläketuloja kertyi yhteensä noin 386 miljoonaa euroa suomalaisille ulkomaaneläkkeensaajille. Ulkomaaneläkkeiden keskiarvo oli vajaat 5 000 euroa vuodessa (Etelä-Suomen Sanomat / Uutissuomalainen 2025).

Norja ja Tanska: korkeammat maksut, erilainen rakenne

Norjan eläkejärjestelmä perustuu Folketrygden-kansanvakuutukseen, johon työnantajat maksavat 14,1 % palkasta (2026). Järjestelmä on rahoitettu osittain valtion öljyrahaston tuotoilla, mikä tekee siitä rakenteellisesti erilaisen kuin Suomen TyEL. Jos suomalainen työskentelee Norjassa paikalliselle työnantajalle eikä hänellä ole A1-todistusta Suomesta, eläkemaksut menevät Norjaan ja TyEL-kertymä Suomessa pysähtyy.

Tanskassa lakisääteinen eläkemaksu (ATP, Arbejdsmarkedets Tillægspension) on rakenteeltaan tasasuuruinen kiinteä maksu, joka ei suoraan seuraa palkkatasoa samoin kuin Suomen TyEL. Tanskan kokonaiseläketurvan maksutaso suhteessa BKT:hen on ETK:n mukaan lähes 17 % – selvästi korkeampi kuin Suomen tai Ruotsin. Lisäksi suurella osalla tanskalaisia palkansaajia on työehtosopimusten kautta pakollinen lisäeläke.

Monimaatyöskentely: missä vakuutetaan, kun töitä tehdään useassa maassa?

Etätyön yleistyminen on tuonut käytännön haasteen: mitä tapahtuu, jos työskentelee osin Suomessa, osin Ruotsissa ja ehkä ajoittain Norjassakin? EU:n sosiaaliturvaa koordinoivat asetukset sisältävät erityissäännökset nk. merkittävän osan -periaatteesta. Jos yli 25 % työtunneista tai palkasta kertyy asuinvaltiossa, vakuutus pysyy siellä. Muutoin vakuutus on siinä maassa, jossa työnantaja sijaitsee.

ETK:n ohjeistuksen mukaan vakuutuspalkkaa ei yleensä tarvitse erikseen määritellä, kun ulkomaantyöjaksot kestävät alle 6 kuukautta ja kyse on saman suomalaisen työnantajan komennuksesta. Pidemmissä jaksoissa tai monimutkaisemmissa tilanteissa kannattaa aina hakea kirjallinen vahvistus omasta sosiaaliturva-asemasta ETK:lta tai kohdemaan viranomaiselta.

Historiallinen näkökulma: pohjoismainen liikkuvuus ja eläkkeet

Pohjoismainen liikkuvuus on ollut merkittävää jo vuosikymmeniä. Suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin oli suurimmillaan 1960–70-luvuilla, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset muuttivat töihin erityisesti Ruotsiin. Tämä muuttoliike näkyy edelleen tilastoissa: Ruotsissa asuvien suomalaisten eläkkeensaajien määrä on korkea, vaikka se on nyt laskussa sitä mukaa kuin kyseinen sukupolvi vähenee.

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus solmittiin alun perin jo 1950-luvulla, ja sitä on päivitetty useaan otteeseen. Viimeisin versio on vuodelta 2014. Sopimus helpottaa liikkuvuutta ja poistaa tilanteita, joissa henkilö saattaisi jäädä kokonaan sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolelle tai joutua maksamaan kahteen järjestelmään. EU-jäsenyyden myötä Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja (ETA-jäsen) noudattavat myös EU:n koordinaatioasetuksia, jotka ovat priorisoitu pohjoismaisen sopimuksen suhteen EU-tilanteissa.

Eläkkeen hakeminen ulkomailla tehdyn työn jälkeen

Jos olet työskennellyt useassa Pohjoismaassa, sinulla voi olla eläkeoikeuksia useasta eri maasta. Suomalaisen työeläkkeen voi hakea samalla hakemuksella kuin kotimainenkin, ja Kela tai ETK auttaa löytämään oikeat kanavat muiden maiden eläkkeisiin (Työeläke.fi: Eläke ulkomailta Suomeen). EU- ja ETA-maihin kuuluvat maat voivat myös yhdistää vakuutusajat, jolloin esimerkiksi Norjassa kerrytetty aika lasketaan mukaan eläkeoikeuden saamisen edellytyksiin.

Ruotsin eläkettä on haettava erikseen Ruotsin eläkeviranomaiselta (Pensionsmyndigheten). Norjassa vastaava viranomainen on NAV, ja Tanskassa ATP. Monella suomalaisella Ruotsin eläke jää hakematta siksi, että he eivät tiedä ansainneensa eläkeoikeutta siellä. Pelkästään vuonna 2023 Ruotsista Suomeen maksettiin eläkettä lähes 60 000 henkilölle, mikä kertoo siitä, että monet sentään tuntevat oikeutensa.

Eläkkeensaajan verotus Pohjoismaissa: missä vero maksetaan?

Eläkkeen verotus kansainvälisissä tilanteissa on oma kokonaisuutensa. Pohjoismaisessa verosopimuksessa eläkkeen verotus on jaettu pääosin asuinvaltion oikeudeksi – mutta Suomi voi lähdevaltiona aina verottaa Suomesta maksettavaa eläkettä, vaikka henkilö asuisi toisessa Pohjoismaassa (Verohallinto: Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa 2018). Asuinmaa poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko hyvitys- tai vapautusmenetelmällä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos asut Ruotsissa ja saat Suomesta eläkettä, Suomi voi periä siitä lähdeveron. Ruotsi hyvittää tämän veron ruotsalaisessa verotuksessa, jolloin kokonaisverotus ei ylitä sitä, mitä pelkästään Ruotsissa maksettaisiin. Tarkemmat ohjeet saa Verohallinnolta (Vero.fi: Eläkettä ulkomailta) tai ulkoasiainhallinnon Finland Abroad -sivustolta.

Konkreettinen vertailu: TyEL vs. kohdemaiden järjestelmät

Alla käytännöllinen vertailu siitä, miten eläkemaksut käyttäytyvät eri tilanteissa Pohjoismaissa:

Mitkä eläkeoikeudet voivat jäädä käyttämättä?

Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että ulkomailla ansaittu eläke jää yksinkertaisesti hakematta. ETK ja suomalaiset eläkeyhtiöt kuten Ilmarinen ja Varma painottavat, että eläkeoikeus ei katoa, vaikka hakeminen viivästyisi – mutta takautuva maksu voi olla rajattu. Tietämättömyys siitä, että Ruotsissa tai Norjassa on ansaittu eläkeoikeuksia, on todellinen riski varsinkin henkilöille, jotka ovat oleskelleet useassa maassa lyhyissä jaksoissa.

Asumisperusteinen eläke on lisäksi mahdollinen useissa Pohjoismaissa, kuten Norjassa ja Tanskassa. Ilmarisen ohjeen mukaan joissain maissa eläkettä voi saada myös asumisen perusteella – tällaisia maita ovat esimerkiksi Pohjoismaat, Alankomaat, Australia, Israel ja Kanada (Ilmarinen: Eläke ulkomaantyöstä). Tämä tarkoittaa, että pitkä asuminen Norjassa voi tuottaa eläkeoikeuden siellä, vaikka työ olisi tehty pääosin Suomessa.

Ulkomailla ansaittu eläke ei katoa, mutta se voi jäädä hakematta vuosikausiksi, jos ei tiedä sen olemassaolosta.

Yhteys kokonaispalkkaan ja eläkekertymään

Ulkomaantyön vaikutus eläkekertymään on suoraan yhteydessä palkkatasoon ja siihen, mihin järjestelmään vakuutus kuuluu. Suomenpalkat.com:n palkkataso-eläkevertailu 2026 havainnollistaa, miten palkkatasot vaikuttavat eläkekertymään Suomen TyEL-järjestelmässä. Pohjoismaisessa liikkuvuustilanteessa palkkatasovertailu on oleellinen: Norjassa palkkataso on yleensä Suomea korkeampi, mikä tarkoittaa suurempaa eläkemaksukertymää siellä – mutta se kertyy Norjan järjestelmään, ei TyEL:iin.

Eläkemaksuprosenteista lisää saa TyEL-maksujen täydellisestä oppaasta 2026, jossa käydään läpi maksurakenne palkansaajan ja työnantajan näkökulmista. Osa-aikatyöläisille ja sivutöissä työskenteleville on oma erityisartikkelinsa: Eläkemaksut osa-aikatyössä ja sivutöissä selventää, kertyykö eläkettä myös lyhyistä tai epäsäännöllisistä työsuhteista.

Pohjoismaisten verosääntöjen yksinkertaistaminen – onko muutoksia tulossa?

Pohjoismainen ministerineuvosto on julkaissut raportin, jossa tunnistetaan neljä keskeistä ongelma-aluetta pohjoismaisen liikkuvuuden esteinä. Yksi niistä on nimenomaan eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien verotus toisen Pohjoismaan työskentelyn aikana (Pohjoismainen ministerineuvosto, NORD 2023:027). Nykyiset säännöt koetaan byrokraattisiksi ja liikkuvuutta hidastaviksi.

Konkreettisia lainsäädäntömuutoksia ei ole toistaiseksi tehty, mutta keskustelu on käynnissä. Tavoitteena on selkeyttää tilannetta erityisesti etätyöläisille ja rajatyöntekijöille, joiden sosiaaliturva- ja verotustilanne on tällä hetkellä monimutkaisin. Muutokset tulisivat todennäköisimmin sosiaaliturvaa koordinoiviin sopimuksiin sekä verosopimuksen tarkennettuihin tulkintaohjeisiin.

Käytännön toimintaohjeet ulkomaantyöhön lähtevälle

Alla konkreettiset askeleet, joita suositellaan ennen ulkomaantyön aloittamista Pohjoismaissa:

• Selvitä sosiaaliturva-asemasi ennen lähtöä – kysy työnantajaltasi tai ota yhteyttä ETK:lle tai Kelaan.
• Hae A1-todistus, jos olet lähetetty työntekijä tai monimaatyöskentelijä, jonka vakuutuksen halutaan pysyvän Suomessa.
• Tarkista verotilanne Verohallinnosta – palkkatulon verotuspaikka voi poiketa sosiaaliturvan vakuutusmaasta.
• Rekisteröidy kohdemaan järjestelmään, jos kyse on pitkäaikaisesta paikallisesta työsuhteesta. Ruotsissa tämä hoituu Pensionsmyndighetenin kautta, Norjassa NAV:n kautta.
• Tallenna tiedot kaikista työvuosista ulkomailla – ne tarvitaan eläkettä haettaessa. Pyydä tarvittaessa työtodistukset ja palkkatodistukset ulkomaiselta työnantajalta.
• Muista hakea eläke erikseen jokaisesta maasta, jossa olet ansainnut eläkeoikeuden. Automaattisesti se ei tule – poikkeuksena jotkut kahdenväliset sopimukset, joissa tiedot siirtyvät maiden välillä.

Näistä asioista löydät lisätietoa myös pääartikkelistamme eläkemaksuista ja työeläkkeestä 2026, joka kattaa koko TyEL-järjestelmän perusteet.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Maksanko TyEL-maksun, jos työskentelen Ruotsissa suomalaiselle työnantajalle?

Kyllä, pääsääntöisesti – edellyttäen, että työnantaja on hakenut A1-todistuksen ETK:lta. Todistus osoittaa, että olet Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä, jolloin kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, TyEL mukaan lukien, maksetaan Suomeen. Todistus on voimassa enintään 24 kuukautta, minkä jälkeen tilanne pitää arvioida uudelleen. Jos komennos pitkittyy tai muuttuu pysyvämmäksi, vakuutus saattaa siirtyä Ruotsiin. Työnantajasi HR- tai taloushallinnosta saa vahvistuksen siitä, onko A1-todistus haettu.

Mitä tapahtuu eläkekertymälle, jos muutan pysyvästi Norjaan töihin?

Suomen TyEL-kertymä pysähtyy siltä ajalta, kun kuulut Norjan sosiaaliturvaan ja eläkemaksut menevät Norjan Folketrygden-järjestelmään. Norjassa kertyy eläkeoikeus norjalaiseen järjestelmään ansiotasosi mukaan – työnantajamaksu on 14,1 % (2026). Kun aikanaan haet eläkettä, sinulla on eläkeoikeus sekä Suomesta että Norjasta niistä vuosista, jolloin olet vakuutettuna kussakin maassa ollut. Eläkkeet haetaan erikseen kummastakin maasta. Suomalainen eläkeosa ei siis katoa, vaan se säilyy ja maksetaan eläkkeelle jäädessä.

Voiko pohjoismaisessa työssä joutua maksamaan kahteen eläkejärjestelmään yhtä aikaa?

Periaatteessa ei – pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja EU:n koordinaatioasetukset estävät tilanteen, jossa henkilö kuuluisi kahden maan lakisääteiseen sosiaaliturvaan samanaikaisesti. Käytännössä kuitenkin hallinnolliset epäselvyydet voivat aiheuttaa hetkellisesti tilanteen, jossa molemmat maat vaativat maksuja, jos A1-todistusta ei ole haettu tai sen käsittely on kesken. Tällöin tilanne ratkaistaan maiden viranomaisten välillä takautuvasti, ja ylimaksettuja maksuja voidaan palauttaa. Tärkeintä on hoitaa A1-todistus kuntoon etukäteen, ei jälkikäteen.

Miten pohjoismainen verosopimus eroaa sosiaaliturvaan kuulumisesta?

Nämä ovat kaksi täysin erillistä asiaa, jotka ratkeavat eri säännöillä. Pohjoismainen tuloverosopimus määrää, mihin valtioon maksat veroa palkastasi tai eläkkeestäsi. Sosiaaliturvaan kuuluminen taas määrittää, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut – kuten TyEL – maksetaan. On täysin mahdollista, että maksat palkan veron Ruotsiin, mutta TyEL-maksun Suomeen, jos kuulut Suomen sosiaaliturvaan A1-todistuksen nojalla. Verot ja sosiaalivakuutusmaksut on siis aina tarkistettava erikseen, sillä niiden kohdemaat voivat poiketa toisistaan.

Kuinka kauan Ruotsin eläkettä voi hakea takautuvasti?

Ruotsin eläkejärjestelmässä (Pensionsmyndigheten) eläkettä voidaan yleensä hakea takautuvasti tietyin rajoituksin. Käytännön ohjeet kannattaa tarkistaa suoraan Pensionsmyndighetenilta tai Suomessa Kelan kansainvälisten asioiden yksiköstä. Suomalaisista ulkomaaneläkkeistä merkittävä osa on nimenomaan Ruotsin eläkkeitä, ja niitä jää hakematta yksinkertaisesti tietämättömyyden vuoksi. ETK:n tilastojen mukaan vuonna 2023 Suomeen maksettiin ulkomaaneläkkeitä noin 80 000 henkilölle – summa jakautui noin 5 000 euron keskiarvoon vuodessa. Jos et ole varma, onko sinulla eläkeoikeuksia Ruotsissa, sinulla on mahdollisuus tarkistaa se Ruotsin eläkejärjestelmän omasta seurantapalvelusta.

Saako Tanskan eläkettä asumisperusteisesti?

Tanskan kansaneläkejärjestelmä (Folkepension) myönnetään asumisen perusteella, ja se edellyttää tiettyä asumisaikaa Tanskassa. Myös ATP-lisäeläkekertymä on ansiosidonnainen ja kertyy työvuosien perusteella. Jos olet asunut Tanskassa tietyn vähimmäisajan, sinulla voi olla oikeus Folkepensioniin, vaikka työskentelyaikasi olisi lyhyt. Ilmarisen ohjeiden mukaan Pohjoismaat kuuluvat niihin maihin, joissa eläkettä voi saada asumisen perusteella. Tarkemmat edellytykset kannattaa tarkistaa Tanskan sosiaaliviraston tai ATP:n omista ohjeista, sillä ikärajat ja asumisaikavaatimukset muuttuvat ajoittain.

Vaikuttaako ulkomaantyö Kelan eläkkeeseen?

Kyllä, ulkomaantyö voi vaikuttaa Kelan kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen. Kansaneläke on asumisperusteinen, ja jos henkilö asuu pitkään ulkomailla, hän ei välttämättä täytä asumisaikaehtoja tai etuus voidaan laskea pienemmäksi. Kela hoitaa kansainvälisiä eläkeasioita omassa kansainvälisten asioiden yksikössään, ja ulkomaille muuttavan kannattaa ilmoittaa muutosta Kelalle etukäteen. TyEL-eläkkeeseen asuminen ei suoraan vaikuta – se perustuu suomalaisessa järjestelmässä vakuutettuihin työvuosiin ja ansioihin. Kelan kansaneläke ja TyEL-eläke ovat eri asioita, ja molemmat on huomioitava erikseen ulkomaantyön suunnittelussa.

Miten etätyö ulkomailta vaikuttaa eläkemaksuihin, jos työnantaja on Suomessa?

Etätyö ulkomailta suomalaiselle työnantajalle on käytännöllisesti katsoen yksi yleistyvimmistä tilanteista, johon ei ole vielä täysin vakiintunutta sääntelyä. Lähtökohta on, että jos työskentelet säännöllisesti yli 25 % työtunneistasi asuinmaassasi, voit kuulua asuinmaasi sosiaaliturvaan – vaikka työnantaja olisi Suomessa. EU:n sosiaaliturvaa koskevat koordinaatioasetukset soveltuvat myös etätyöhön. Käytännössä ETK suosittelee, että tilanteen selvittää kirjallisesti ennen kuin etätyöjärjestely vakiintuu. Nyrkkisääntö: alle 25 % etätyö asuinmaassa pitää vakuutuksen yleensä Suomessa, enemmän kuin 25 % voi siirtää sen asuinmaahan. Oman tilanteen varmistaminen A1-hakemuksella tai ETK:n neuvonnalla on käytännöllisin tapa edetä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä
• Eläkemaksuprosentti Suomessa – Miten maksu on muuttunut?
• Eläkemaksut osa-aikatyössä ja sivutöissä – Kertyykö eläke?
• Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026 – Täydellinen opas TyEL-maksuista
• Paljonko eläkettä kertyy eri palkkatasoilla? – Vertailu 2026
• TyEL-maksu: Miten eläkemaksu lasketaan palkasta 2026
• Työnantajan eläkemaksuosuus 2026 – paljonko työnantaja maksaa?
• Yrittäjän YEL vs palkansaajan TyEL – Eläkemaksujen vertailu 2026

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lue myös nämä saman klusterin artikkelit, jotka syventävät eläkemaksujen ymmärtämistä:

• Eläkemaksut ja työeläke 2026 – Näin palkastasi kertyy eläkettä (pilariartikkeli)
• Eläkemaksut palkasta Suomessa 2026 – Täydellinen opas TyEL-maksuista
• TyEL-maksu: Miten eläkemaksu lasketaan palkasta 2026
• Työnantajan eläkemaksuosuus 2026 – paljonko työnantaja maksaa?
• Yrittäjän YEL vs palkansaajan TyEL – Eläkemaksujen vertailu 2026

Lähteet

• Eläketurvakeskus (ETK): Suomen työeläkkeensaajat – tilastot 2026
• ETK: Sosiaalivakuutusmaksut ja vakuutuspalkka ulkomaantyön aikana
• ETK: Työeläkkeensaajien määrä vähenee Ruotsissa ja kasvaa Virossa (2024)
• ETK: Ruotsissa ja Suomessa matalin maksutaso eläkkeiden hintavertailussa
• Varma: Ruotsiin suuntautuneen muuttoliikkeen seuraukset näkyvät ulkomaille maksetuissa eläkkeissä (2025)
• Varma: Ruotsissa kaikki on paremmin? – eläkemaksuja Pohjoismaissa (blogi 2023)
• Verohallinto: Ulkomailla työskentelyn verotus – syventävä vero-ohje (2025)
• Verohallinto: Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa (2018)
• Vero.fi: Eläkettä ulkomailta
• Ilmarinen: Eläke ulkomaantyöstä
• Työeläke.fi: Eläke ulkomailta Suomeen
• Pohjoismainen ministerineuvosto NORD 2023:027 – Eläkkeiden ym. verotus työskentelymaassa

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset