Yleisimmät palkanlaskentaohjelman virheet ja kuinka ne korjataan

Palkanlaskennassa virhe ei ole poikkeus vaan tilastollinen tosiasia: erään suuren suomalaisorganisaation sisäisen seurannan mukaan jopa 12,2 % palkkalaskelmista sisälsi virheen kesäkuussa, ja korjaamattomia palkkavirheitä oli kertynyt tuona ajanjaksona noin 5 000 kappaletta. Palkanlaskentaohjelma on työnantajan tärkein työkalu palkkojen oikeaan ja ajallaan tapahtuvaan maksamiseen, mutta ohjelmiston virheellinen konfigurointi, puutteellinen lähtödata tai väärät asetukset voivat johtaa yllättäviin ongelmiin. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät virhetyypit, niiden syyt ja konkreettiset korjausohjeet.

Miksi palkanlaskentaohjelmat tekevät virheitä?

Palkanlaskentaohjelma ei yleensä tee virheitä itsestään, koodivirheiden takia. Ongelmat syntyvät useimmiten kolmesta syystä: virheellisestä lähtödatasta, vanhentuneista asetuksista tai integraatiokatkoksista järjestelmien välillä. Kun työtuntitiedot siirtyvät manuaalisesti tai työajanseurantajärjestelmästä puutteellisena, ohjelma laskee oikein väärillä syötteillä. Tulos on väärä palkka.

Toinen merkittävä virhelähde on konfiguraatiovirheet. Palkanlaskentaohjelmaan on määritelty laskentasäännöt: mitä työehtosopimusta sovelletaan, miten lisät kertyvät, millä perusteella lomapalkan laskentaan käytetty palkka määrittyy. Jos nämä säännöt on syötetty väärin tai niitä ei päivitetä lakimuutosten myötä, virheitä syntyy systemaattisesti joka palkkakaudella.

Virhe 1: Väärä ennakonpidätysprosentti

Ennakonpidätysvirhe on yksi yleisimmistä ja helpoimmin huomaamattomista palkanlaskennan ongelmista. Verokortti voi olla vanhentunut, se on voitu syöttää järjestelmään väärin tai se puuttuu kokonaan. Kun uusi verokortti tulee vuoden alussa tai kesken vuoden, tieto ei aina siirry automaattisesti palkanlaskentaohjelmaan, vaan se vaatii manuaalisen päivityksen.

Verohallinnon ohjeen mukaan työnantajan on käytettävä kulloinkin voimassa olevaa verokorttitietoa. Jos verokortti puuttuu, pidätysprosentti on 60 %. Tämä tarkoittaa, että kortin puuttuminen aiheuttaa automaattisesti liian suuren ennakonpidätyksen, joka palautetaan verotuksessa, mutta aiheuttaa väliaikaisesti likviditeettivajeen työntekijälle.

Korjaus: Tarkista työntekijän verokorttitiedot Verohallinnon OmaVero-palvelusta ja syötä oikea tieto palkanlaskentaohjelmaan. Jos ennakonpidätys on jo toimitettu väärin suurena, korjattu tieto vaikuttaa seuraavaan palkkaan, eikä erotusta makseta erikseen. Pienennettyjä pidätyksiä ei voi automaattisesti periä takaisin, vaan asia korjautuu vuosittaisessa verotuksessa.

Virhe 2: Lomapalkan virheellinen laskenta

Lomapalkan laskenta on palkanlaskennan monimutkaisimmista tehtävistä, ja virheitä syntyy erityisesti silloin, kun palkkaan kuuluu muuttuvia eriä kuten bonuksia, provisioita tai erilaisia lisiä. Palkanlaskentaohjelma voi olla konfiguroitu käyttämään väärää laskentaperustetta: lomapalkka lasketaan joko prosenttiperusteisesti tai viikkoansioiden perusteella riippuen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Yleinen virhe on, että ohjelmaan on valittu väärä TES tai lomapalkkaperuste ei vastaa tehtyjä työtunteja. Esimerkiksi jos sovellettava TES edellyttää, että bonukset lasketaan mukaan lomapalkkapohjaan, mutta ohjelma on konfiguroitu jättämään ne pois, jokaisesta lomapalkkamaksusta syntyy alimaksu.

Korjaus: Tarkista palkanlaskentaohjelman TES-asetukset ja vertaa niitä sovellettavan työehtosopimuksen lomapalkkasäännöksiin. Jos virhe on johtanut alimaksamiseen, erotus on maksettava takaisin ja korjattava tulorekisteri-ilmoitus. Suurempien eräajojen virheissä kannattaa tehdä massakorjaus erillisellä palkkaerällä.

Virhe 3: Työaikatietojen puutteet

Työtuntitiedot ovat palkanlaskennan syöttödata numero yksi. Jos työvuorosuunnittelujärjestelmä, leimausjärjestelmä tai manuaaliset tuntilistät eivät sovi yhteen palkanlaskentaohjelman kanssa, laskenta menee vääriin. Ylitöitä voidaan jättää korvaamatta, lisät laskea väärälle jaksolle tai tunteja kohdentaa virheellisesti eri kustannuspaikoille.

Integraatiovirhe on erityisen riskialtis kohta: kun tuntijärjestelmä siirtää tiedot automaattisesti palkanlaskentaan, pienikin formaattimuutos tai kellonaikaero voi aiheuttaa katkoksen, joka jättää tunteja siirtymättä. Manuaalisessa syötössä inhimilliset lyöntivirheet puolestaan kertautuvat ajan myötä.

Korjaus: Aseta palkanlaskentaprosessiin validointivaihe, jossa tuntimäärät tarkistetaan ennen laskentaa. Pyydä työntekijöiltä kuittaus tuntiraporteista ennen palkanmaksua. Integroinneissa käytä virhelokin seurantaa ja automaattista hälytystä, jos siirrettyjen rivien määrä poikkeaa odotuksesta.

Virhe 4: Luontoisetujen väärä käsittely

Luontoisedut, kuten autoetu, asuntoetu, puhelinetu tai pyöräetu, on käsiteltävä verotettavana tulona. Virhe syntyy helposti, jos luontoisedun arvo on syötetty väärin, se puuttuu kokonaan tai se on kirjattu vain kirjanpitoon mutta ei palkanlaskentaan. Verohallinto vahvistaa luontoisetujen arvot vuosittain, joten päivittämättä jäänyt arvo tarkoittaa automaattisesti väärää verotusta.

Korjaus: Päivitä luontoisetujen arvot palkanlaskentaohjelmaan heti tammikuussa, kun Verohallinto julkaisee uudet arvot. Tarkista myös, että etua saavat henkilöt on merkitty oikein järjestelmään ja että etu näkyy palkkalaskelmalla erillisenä rivinä.

Virhe 5: Tulorekisteri-ilmoituksen puutteet

Tulorekisteriin on ilmoitettava palkkatiedot viimeistään 5 kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Verohallinnon ohjeiden mukaan euromääräistä alarajaa ei ole, joten kaikki suoritukset – myös pienet – on ilmoitettava. Puuttuva tai myöhästynyt ilmoitus voi johtaa laiminlyöntimaksuun.

Yleisimmät ilmoitusvirheet ovat: väärä maksupäivä, puuttuva suoritustyyppi, virheellinen TES-koodi tai kokonaan lähettämätön ilmoitus. Moni palkanlaskentaohjelma lähettää ilmoitukset automaattisesti, mutta jos ilmoitus epäonnistuu teknisistä syistä, se jää helposti huomaamatta ilman asianmukaista virheenseurantaa.

Korjaus: Tarkista palkanlaskentaohjelman ilmoitusloki jokaisen palkkakierroksen jälkeen. Jos ilmoitus on epäonnistunut, se on lähetettävä uudelleen mahdollisimman nopeasti. Virheellinen ilmoitus mitätöidään ja lähetetään uusi. Mitätöinti tehdään tulorekisterin verkkopalvelun kautta tai palkanlaskentaohjelman omalla toiminnolla.

Virhe 6: Työnantajamaksujen laskentavirheet

Työnantajan sivukulut – TyEL-maksu, sairasvakuutusmaksu, tapaturmavakuutus ja muut lakisääteiset maksut – vaihtelevat vuosittain. Jos palkanlaskentaohjelma käyttää vanhoja prosentteja, maksuihin kertyy ali- tai ylimaksua. Tämä on erityinen riski vuodenvaihteessa, kun uudet prosentit astuvat voimaan.

Jotkut ohjelmat päivittävät prosentit automaattisesti ohjelmistopäivitysten myötä, mutta vanhemmissa tai ylläpitämättömissä järjestelmissä tämä saattaa jäädä palkanlaskijan vastuulle. Virhe saattaa olla vain promillen luokkaa, mutta suurissa palkkamassissa se kertaantuu merkittäväksi summaksi.

Korjaus: Käy läpi työnantajamaksuprosentit tammikuussa ja varmista, että ohjelma käyttää kuluvan vuoden arvoja. Vertaa ohjelman prosentteja Verohallinnon sivujen tietoihin. Jos virhe on kertynyt useammalle palkkakaudelle, laske kertynyt ero ja tee oikaisuilmoitus.

Palkanlaskentaohjelmien virheprofiili: taulukko

Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät virhetyypit, niiden tyypilliset syyt ja suositellut korjaustoimet.

Miten tulorekisteri-ilmoitus korjataan käytännössä?

Korjausprosessi riippuu siitä, missä vaiheessa virhe huomataan. Verohallinnon ohjeiden mukaan korjaus tehdään aina ilmoituksen mitätöinnin ja uuden ilmoituksen kautta, ei muuttamalla alkuperäistä. Prosessi etenee seuraavasti:

• Tunnista virheellinen ilmoitus tulorekisterin verkkopalvelusta tai palkanlaskentaohjelman lokista
• Mitätöi alkuperäinen ilmoitus joko ohjelman omalla toiminnolla tai tulorekisterin verkkopalvelussa
• Tee korjattu palkkalaskelma oikeilla tiedoilla
• Lähetä uusi ilmoitus tulorekisteriin
• Varmista, että palkansaaja saa korjatun palkkalaskelman
• Jos alisuoritus, maksa erotus mahdollisimman nopeasti

Netvisorin ohjeistuksen mukaan ennen palkkalaskelman palauttamista korjattavaksi on varmistettava, että palkkakauden tila on ”Avoin” – muutoin korjaus ei onnistu ohjelman kautta. Jos tila on jo ”Suljettu” tai ”Maksettu”, prosessi vaatii lisävaiheita asiakastuen avustuksella.

Palkanlaskentaohjelma on yhtä hyvä kuin siihen syötetty data – virheiden juurisyy löytyy useimmiten prosessista, ei ohjelmistosta.

Vuodenvaihteen erityiset riskit

Vuodenvaihde on palkanlaskennan riskialttein ajanjakso. Uudet verokortit astuvat voimaan, työnantajan sivukuluprosentit muuttuvat, luontoisetujen arvot päivitetään ja monissa TES:eissä on palkankorotuksia tai muutoksia. Jos kaikkia näitä ei päivitetä heti tammikuussa, ensimmäiset palkkaerät lasketaan vanhoilla arvoilla ja virhe kertyy jokaiseen myöhempään maksukertaan.

Erityinen huomio kannattaa kiinnittää myös verovapaisiin korvauksiin, kuten kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin. Verohallinto päivittää nämä rajat vuosittain, ja vanhoilla rajoilla tehdyt korvaukset voivat johtaa verotettavaan tuloon, jota ei ole ennakoitu.

Katso myös vertailumme parhaista palkanlaskentaohjelmista 2026, jossa arvioimme eri ohjelmistojen kykyä hoitaa vuodenvaihteen päivitykset automaattisesti.

Mitä tehdä, kun järjestelmä on pois käytöstä?

Järjestelmähäiriöt ovat väistämätön osa digitaalista palkanlaskentaa. Verohallinnon ohjeiden mukaan palkat voidaan häiriötilanteessa laskea käsin tai toisella ohjelmalla, mutta ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin ei poistu. OmaVero-palvelun kautta voi tehdä ilmoitukset manuaalisesti, jos palkanlaskentaohjelman automaattinen lähetys ei toimi.

Käytännön vinkki: pidä aina ajantasainen Excel-pohjainen varalaskentamalli, jolla voit laskea yksittäisen palkan manuaalisesti häiriötilanteessa. Malli kannattaa testata kerran vuodessa varmistaaksesi, että se käyttää oikeita prosentteja ja arvoja.

Palkkavirheen korjaus: työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus maksaa palkka oikein ja ajallaan. Jos palkkavirhe huomataan, työnantajan on korjattava se viipymättä. Minilex.fi:n mukaan työntekijällä on oikeus pyytää oikaisua ensin suoraan työnantajalta, ja jos se ei tuota tulosta, asian voi viedä eteenpäin työsuojeluviranomaisen tai ammattiliiton kautta.

Liialti maksetun palkan takaisinperiminen on monimutkaisempaa. Yleisen periaatteen mukaan työnantajalla on oikeus periä takaisin selkeä virhe, mutta pitkään jatkuneessa tilanteessa tai kun työntekijä on vilpittömässä mielessä luottanut saamiinsa summiin, takaisinperiminen voi olla rajoitettua. Tällaisissa tilanteissa kannattaa neuvotella ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Lisätietoa palkkavirheistä ja niiden oikeudellisista ulottuvuuksista löytyy muualta sivustoltamme.

Integraatiovirheet: palkanlaskenta ja kirjanpito

Palkanlaskentaohjelman ja kirjanpito-ohjelman välinen integraatio on toinen merkittävä virheen lähde. Kun palkkoja ei kohdenneta oikeille kirjanpitotileille tai kustannuspaikoille, tase ja tuloslaskelma vääristyvät. Tämä ei välttämättä vaikuta palkansaajan saamaan summaan, mutta aiheuttaa ongelmia kirjanpidossa ja verotuksessa.

Yleinen virhe on, että palkanlaskennassa tehdyt korjaukset eivät siirry automaattisesti kirjanpitoon, jolloin nämä kaksi järjestelmää ovat eri tilassa. Lue lisää palkanlaskennan integroinnista kirjanpitoon erillisestä oppaastamme.

Pilvipalvelu vs. paikallinen ohjelmisto: kumpi tekee vähemmän virheitä?

Pilvipohjaiset palkanlaskentaohjelmat kuten Netvisor, Procountor tai Visma Payroll päivittyvät automaattisesti, jolloin lakimuutokset, uudet verokorttiarvot ja sivukuluprosentit tulevat voimaan ilman manuaalista toimenpidettä käyttäjältä. Tämä vähentää merkittävästi vuodenvaihteen riskejä ja systemaattisia konfigurointivirheitä.

Paikalliset ohjelmistot puolestaan vaativat käyttäjää asentamaan päivitykset itse. Jos päivitys viivästyy tai unohtuu, ohjelmisto laskee vanhoilla arvoilla. Ero on merkittävä erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole omaa palkanlaskija-asiantuntijaa. Vertailimme näitä lähemmin pilvipalvelun ja paikallisen ohjelmiston eroja käsittelevässä artikkelissamme.

Vertailutaulukko: virhealttius ohjelmistotyypeittäin

Alla on vertailu siitä, miten eri ohjelmistotyypit suoriutuvat yleisimmissä virhetilanteissa.

Ennaltaehkäisy: näin vähennät virheitä systemaattisesti

Virheiden korjaaminen on kallista: se vie aikaa, vaatii lisätyötä ja voi aiheuttaa luottamuspulaa henkilöstön keskuudessa. Parempi strategia on ennaltaehkäisy. Tehokkaimmat keinot ovat tarkistuslistojen käyttö ennen jokaista palkkakierrosta, automaattiset validointisäännöt järjestelmässä ja säännöllinen konfiguraation auditointi.

• Vuodenvaihteen tarkistuslista: verokortit, sivukulut, luontoisetuarvot, verovapaiden korvausten rajat, TES-muutokset
• Palkkakierroksen tarkistuslista: tuntimäärät tarkistettu, uudet työntekijät lisätty, lähteneet poistettu, poissaolot kirjattu
• Neljännesvuosittainen tarkastus: tulorekisterilokin läpikäynti, vertailu pankkitiliotteisiin, sivukulumaksujen tarkistus
• Muutostilanteet: palkankorotus, uusi palkkalaji, TES-muutos – kaikki vaativat konfiguraatiomuutoksen ja testauksen ennen käyttöönottoa

Jokainen korjaamaton palkkavirhe on myös henkilöstöresurssiriski – luottamus työnantajaan rakentuu siitä, että palkka tulee oikein ja ajallaan.

Pienyrityksen erityishaasteet palkanlaskennassa

Pienissä yrityksissä palkanlaskenta on usein yrittäjän tai yhden henkilön vastuulla ilman erillistä palkanlaskenta-asiantuntijaa. Tämä lisää riskiä, koska osaaminen saattaa olla rajallista ja päivitysten seuraaminen jää muiden töiden jalkoihin. Palkanlaskentaohjelma voi antaa väärän turvallisuuden tunteen: koska ohjelma laskee, se laskee myös oikein – mutta tämä pitää paikkansa vain, jos asetukset ovat oikein.

Pienyrityksen kannattaa harkita edullisimpia palkanlaskentaohjelmia pienyritykselle esittelevässä vertailussamme, jossa on mukana myös täysin hallinnoituja palveluita, joissa ohjelmistotoimittaja vastaa päivityksistä ja jopa laskennallisesta oikeellisuudesta.

TES-automaatio ja sen rooli virheiden vähentämisessä

Monet nykyaikaiset palkanlaskentaohjelmat tarjoavat automaattisen TES-laskennan, jossa työehtosopimuksen mukaiset lisät, korvaukset ja korotukset lasketaan automaattisesti. Tämä vähentää merkittävästi manuaalisia virheitä, mutta edellyttää, että TES-asetukset on konfiguroitu oikein alusta alkaen.

Jos yrityksessä sovelletaan useampaa TES:iä eri ammattiryhmille, on erityisen tärkeää varmistaa, että jokainen työntekijä on kohdistettu oikeaan sopimukseen järjestelmässä. Väärä TES-valinta on yksi systemaattisimmista ja vaikeimmin havaittavista virheistä, koska se vaikuttaa kaikkiin saman sopimuksen alla oleviin palkansaajiin yhtä aikaa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on yleisin palkanlaskentaohjelman virhe?

Yleisin virhe on väärä tai vanhentunut ennakonpidätysprosentti. Tämä johtuu useimmiten siitä, että uusi verokortti on saatu vuoden alussa tai kesken vuoden, mutta tieto ei ole päivittynyt palkanlaskentaohjelmaan. Seuraavaksi yleisimpiä ovat lomapalkan laskentavirheet, jotka johtuvat väärästä TES-asetuksesta tai puutteellisesta laskentaperusteesta. Kolmanneksi tulevat tulorekisteri-ilmoitusten puutteet tai myöhästymiset. Verohallinnon ohjeiden mukaan ennakonpidätyksen on perustuttava kulloinkin voimassa olevaan verokorttirajaan, ja poikkeama siitä vaikuttaa suoraan palkansaajan verotukseen.

Mitä teen, jos palkka on maksettu väärin?

Jos virhe huomataan ennen maksua, palkkalaskelma voidaan perua tai korjata ennen maksatusta, mikä on helpoin tapa. Jos palkka on jo maksettu, työnantajan on korjattava virhe viipymättä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulorekisteri-ilmoitus mitätöidään ja lähetetään uudelleen korjatulla tiedolla. Jos palkansaajalle on maksettu liian vähän, erotus maksetaan seuraavan palkkakierroksen yhteydessä tai erillisenä tilisiirtona. Liian suuren palkan takaisinperiminen on hankалampaa ja vaatii usein neuvottelua palkansaajan kanssa. Palkansaajaa on aina informoitava tehdystä virheestä ja korjauksesta kirjallisesti.

Voiko tulorekisteri-ilmoituksen perua tai mitätöidä?

Kyllä. Virheellinen tulorekisteri-ilmoitus voidaan mitätöidä joko tulorekisterin verkkopalvelussa tai palkanlaskentaohjelman omalla toiminnolla, jos se on integroitu suoraan tulorekisteriin. Mitätöinnin jälkeen lähetetään uusi, oikea ilmoitus. Verohallinnon ohjeiden mukaan korjaus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti, koska ilmoituksen virheen vaikutukset näkyvät palkansaajan verotuksessa reaaliaikaisesti. Mitätöinti ei poista ilmoitusvelvollisuutta, vaan sen jälkeen on aina lähetettävä uusi oikea ilmoitus. Palkanlaskentaohjelmissa kuten Netvisorissa palkkakauden tilan on oltava ”Avoin” ennen kuin korjaustoimenpide on mahdollinen.

Kuinka nopeasti tulorekisteri-ilmoitus on tehtävä?

Tulorekisteriin on ilmoitettava palkkatiedot viimeistään 5 kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin suoritus on palkansaajan käytettävissä, eli käytännössä tilisiirtopäivää. Euromääräistä alarajaa ei ole, joten myös pienet suoritukset on ilmoitettava. Myöhästyneestä ilmoituksesta voi seurata laiminlyöntimaksu. Jos palkanlaskentaohjelmassa on häiriö eikä automaattinen lähetys onnistu, ilmoitus voidaan tehdä manuaalisesti OmaVero-palvelun kautta. Ilmoitusvelvollisuus ei siis poistu järjestelmähäiriön takia. Verohallinto on selkeä ohjeistuksessaan: 5 päivää on ehdoton määräaika.

Miten luontoisedut pitää käsitellä palkanlaskentaohjelmassa?

Luontoisedut kuten autoetu, asuntoetu, puhelinetu ja pyöräetu ovat verotettavaa tuloa, ja niiden verotusarvot vahvistaa Verohallinto vuosittain. Palkanlaskentaohjelmaan luontoiseduilla on oma palkkalajinsa, jonka arvo pitää päivittää aina tammikuussa uusien arvojen mukaan. Luontoisetu lisätään bruttopalkanlaskennan pohjaan, mistä lasketaan ennakonpidätys, mutta sitä ei makseta rahana palkansaajalle. Virheellinen käsittely, kuten liian pieni arvo, johtaa aliverotukseen ja mahdolliseen jälkiverotukseen. Palkkalaskelmalla luontoisetu on näytettävä omana rivinään selvästi eriteltynä, jotta palkansaaja näkee sen oikein.

Kuka vastaa palkanlaskennan oikeellisuudesta?

Lopullinen vastuu palkanlaskennan oikeellisuudesta on työnantajalla, ei palkanlaskentaohjelmistolla eikä sen toimittajalla. Vaikka ohjelmisto tekisi laskutoimitukset automaattisesti, työnantajan on varmistettava, että asetukset, laskentasäännöt ja lähtödata ovat oikein. Jos palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimistolle, vastuu jakautuu sopimuksesta riippuen, mutta työnantaja on viranomaisille aina ensisijainen vastuutaho. Minilex.fi:n mukaan palkansaajalla on oikeus vaatia palkkavirheen oikaisemista työnantajalta, ja tarvittaessa asia voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen tai tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mitä riskejä on, jos palkanlaskentaohjelman päivityksiä laiminlyödään?

Päivittämätön palkanlaskentaohjelma on merkittävä riski. Sivukuluprosentit voivat olla vääriä, verovapaat korvausrajat vanhentuneita ja TES-muutokset huomioimatta. Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että jokainen palkkakierros sisältää systemaattisen virheen, joka kertyy kuukausittain. Korjaaminen jälkikäteen on työlästä ja edellyttää usein massamitätöintiä ja uudelleenilmoittamista tulorekisteriin. Pilvipohjaiset palkanlaskentaohjelmat päivittyvät automaattisesti, mikä vähentää tätä riskiä. Paikallisten ohjelmistojen käyttäjien on seurattava ohjelmistotoimittajan päivitystiedotteita ja asennettava päivitykset välittömästi niiden tullessa saataville.

Voiko Palkka.fi:n häiriötilanteessa laskea palkan käsin?

Kyllä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan palkat voidaan häiriötilanteessa laskea käsin tai toisella ohjelmalla, eikä palkan maksua pidä viivästyttää järjestelmähäiriön takia. Tulorekisteri-ilmoitus tehdään tällöin manuaalisesti OmaVero-palvelun kautta. Tämä edellyttää, että työnantajalla on käytettävissä ajantasaiset verotiedot ja sivukuluprosentit. Hyvä käytäntö on ylläpitää yksinkertaista Excel-laskuria varalaskentaa varten ja testata sitä kerran vuodessa varmistaakseen, että se toimii häiriötilanteessa. Myös pienillä yrityksillä on aina ilmoitusvelvollisuus riippumatta siitä, toimiiko pääasiallinen järjestelmä vai ei.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Parhaat palkanlaskentaohjelmat 2026 – vertailu ja kokemukset
• Automaattinen TES-laskenta palkanlaskentaohjelmassa – mitä vaatia?
• Paljonko palkanlaskentaohjelma maksaa? Hinnat ja kustannukset 2026
• Palkanlaskennan pilvipalvelu vai paikallinen ohjelmisto – kumpi kannattaa valita?
• Palkanlaskentaohjelma pienyritykselle – edullisimmat ratkaisut
• Palkanlaskentaohjelman integrointi kirjanpitoon – näin se toimii
• Palkanlaskentaohjelmat vertailussa 2026 – mikä sopii yrityksellesi?

Lähteet

• Verohallinto – palkanlaskennan ohjeet ja häiriötilanteen menettelyt: vero.fi
• Tulorekisteri – ilmoittamisen määräajat ja korjausohjeet: tulorekisteri.fi
• Tilastokeskus – palkka- ja työmarkkinatilastot Suomessa: stat.fi
• ILO – kansainväliset palkkahallinnon standardit: ilo.org
• Eurostat – eurooppalaiset palkka- ja työmarkkinatilastot: ec.europa.eu/eurostat

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset