Fennoa palkanlaskenta – sopii pienille yrityksille? Arvostelu 2026

Joka kuukausi tuhannet pienyrittäjät Suomessa käyttävät tuntikausia palkanlaskentaan, joka pitäisi hoitua minuuteissa. Taloushallintoliitto selvitti vuonna 2021 suomalaisten taloushallinto-ohjelmistojen käyttäjätyytyväisyyttä, ja Fennoa nousi vertailussa yleisen tyytyväisyyden kärkeen arvosanalla 4,2/5 – edeten markkinaosuudestaan 2 prosentista 8 prosenttiin vuosien 2019–2021 välillä. Mutta mitä nuo luvut tarkoittavat käytännössä, ja sopiiko Fennoa juuri sinun yrityksesi tarpeisiin?

Mitä Fennoa on – tausta ja kehitys

Fennoa on suomalainen pilvipohjainen taloushallinto-ohjelmisto, jota kehittää kotimainen ohjelmistoyritys. Se syntyi tarpeesta tarjota pienille yrityksille ja tilitoimistoille moderni, helposti käytettävä kokonaisratkaisu ilman raskaita asennuksia tai kalliita lisenssikuluja.

Alkuaikoina Fennoa tunnettiin lähinnä kirjanpito- ja laskutustyökaluna. Palkanlaskenta lisättiin osaksi kokonaisuutta myöhemmässä vaiheessa, kun käyttäjien tarve palkka-asioiden integroimisesta kirjanpitoon kävi selväksi. Tänään Fennoa on yksi Suomen tunnetuimmista pilvipohjaisista taloushallinnon kokonaisratkaisuista.

Taloushallintoliiton teettämän vuoden 2021 tutkimuksen mukaan Fennoa ei ainoastaan parantanut yleistä tyytyväisyyttä, vaan nousi myös tehokkuuden mittareilla alan ykköseksi. Tulos oli huomattava, kun otetaan huomioon se, miten nopeasti Fennoa oli laajentanut markkinaosuuttaan.

Fennoan palkanlaskennan keskeiset ominaisuudet

Fennoan palkanlaskenta on rakennettu kokonaisratkaisun osaksi. Tämä tarkoittaa, että palkkalaskelmat, kirjanpitoviennit ja mahdolliset laskut kulkevat samassa järjestelmässä ilman erillisiä tiedostojen siirtoja tai manuaalisia kirjauksia.

Keskeisiä ominaisuuksia ovat:

• Automaattiset ilmoitukset tulorekisteriin – Suomessa kaikkien työnantajien on raportoitava palkat reaaliaikaisesti tulorekisteriin. Fennoa hoitaa tämän automaattisesti osana palkka-ajoa.
• Palkkalaskelmat sähköisesti – Järjestelmä lähettää palkkalaskelmat suoraan työntekijöille sähköisessä muodossa.
• Lomalaskenta – Lomapalkat ja lomarahat lasketaan automaattisesti, joskin käytännön testeissä tämä on osoittautunut vaativimmaksi osa-alueeksi.
• TES-tuki – Useimpien yleisten työehtosopimusten ehdot on mahdollista ottaa huomioon laskennassa.
• Kirjanpitointegraatio – Palkat kirjautuvat suoraan kirjanpitoon ilman erillistä työtä.
• Yhteiskäyttö – Tilitoimisto ja asiakas voivat käyttää samaa järjestelmää samanaikaisesti.

Automaattinen TES-laskenta on yksi tärkeimmistä vaatimuksista, joita yrityksillä on palkanlaskentaohjelmalle, ja Fennoa täyttää tämän perustason tarpeen hyvin. Vaativammissa tilanteissa, kuten useiden eri TES-en samanaikaisessa hallinnassa, kannattaa varmistaa ohjelmiston soveltuvuus etukäteen.

Hinnoittelu ja paketit 2026

Fennoa käyttää tilausperusteista hinnoittelumallia, jossa paketti valitaan yrityksen koon ja tarpeiden mukaan. Hinnoittelu on sidottu lähinnä käyttäjämääriin ja tarvittaviin ominaisuuksiin.

Palkanlaskenta sisältyy Fennoan laajempiin paketteihin tai on lisättävissä erillisenä moduulina. Alla yleiskuva hintatasosta markkinavertailujen perusteella vuonna 2026:

Kannattaa huomioida, että palkanlaskentaohjelman hinnoittelu vaihtelee usein sen mukaan, montako palkansaajaa järjestelmässä on. Fennoan tapauksessa on suositeltavaa pyytää yksilöllinen tarjous, jos yrityksessä on yli 10 työntekijää.

Käyttökokemus ja helppokäyttöisyys

Fennoa on saanut johdonmukaisesti hyviä arvioita käytettävyydestä. Fennoan palkkaohjelmistoa arvioineessa vertailussa se sai helppokäyttöisyydestä 4,2/5 ja yhteiskäytöstä 4,1/5. Luvut viittaavat siihen, että sekä kirjanpitäjät että palkanlaskijat kokevat ohjelman toimivaksi arjessa.

Käyttöliittymä on moderni ja selainpohjainen, mikä tarkoittaa, että se toimii millä tahansa laitteella ilman asennuksia. Uuden palkansaajan lisääminen on suoraviivainen prosessi: syötetään perustiedot, valitaan palkkausmalli ja ohjelma huolehtii laskennasta ja ilmoituksista.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (Theseus.fi, Stähle 2023) tutkittiin Fennoan palkanlaskentaprosessia käytännössä. Tutkimuksen mukaan Fennoan vahvuuksia olivat automaatio ja prosessin selkeys – laskennan jälkeen manuaalisia vaiheita on selvästi vähemmän kuin perinteisessä työssä. Haasteena sen sijaan nousi esiin lomalaskenta, joka automaatiosta huolimatta vaatii käyttäjältä ymmärrystä laskentalogiikasta.

”Fennoan palkanlaskennan vahvuus on automaatio ja prosessin selkeys – laskennan jälkeen manuaalisia vaiheita on huomattavasti vähemmän.”

Vahvuudet ja heikkoudet – rehellinen arvio

Kuten kaikilla ohjelmistoilla, myös Fennoalla on omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Alla yhteenveto molemmista puolista:

Kaiken kaikkiaan Fennoa erottuu edukseen erityisesti siinä, että se tarjoaa integroidun kokonaisuuden – sama tieto virtaa laskutuksesta kirjanpitoon ja palkanlaskentaan ilman erillisiä siirtoja. Tämä on merkittävä etu pienyrityksille, joissa yksi henkilö hoitaa useita taloushallinnon tehtäviä.

Vertailu kilpailijoihin: Procountor, Netvisor ja Visma Payroll

Fennoa ei kilpaile markkinoilla yksin. Suomessa vahvimmat vaihtoehdot pienyrityksille ovat Procountor, Netvisor, Visma Payroll ja Fennoa itsessään. Jokaisella on oma painotuksensa.

Procountor on pitkän linjan toimija, joka on erityisen vahva tilitoimistoyhteistyön ja raportoinnin saralla. Yhdessä vertailussa se sai kokonaisarvosanan 8/10, kun Fennoa sai saman vertailun 7/10. Procountorin aloitushinta on noin 29 €/kk kasvattaen Professional-tasolle 59 €/kk, kun taas Fennoa pyytää tarjouksen moniin paketteihinsa.

Visma Payroll puolestaan on erikoistunut palkanlaskentaan – se ei ole sama asia kuin kokonaisratkaisu, vaan keskittyy nimenomaan palkkaan syvällisemmin. Visma Payroll sopii erityisesti suuremmille yrityksille tai organisaatioille, joilla on monimutkaisia palkkarakenteita.

Netvisor on tunnettu skaalautuvuudestaan – se palvelee hyvin niin pieniä kuin kasvaviakin yrityksiä. Kirjanpito-ohjelma-vertailuissa Netvisor on saanut korkeimpia kokonaisarvosanoja, mutta sen hinta on usein korkeampi kuin Fennoan.

Yksinkertaistettu vertailu palkanlaskennan kannalta:

• Fennoa – paras, jos haluat kaiken samaan pakettiin ja olet 1–20 hengen yritys
• Procountor – vahva tilitoimistoyhteistyössä ja raportoinnissa
• Netvisor – paras skaalautuvuus ja kokonaisarvosana, mutta kalliimpi
• Visma Payroll – erikoistunut palkanlaskenta, sopii isommille yrityksille

Laajempi vertailu löytyy parhaat palkanlaskentaohjelmat 2026 – vertailu ja kokemukset -artikkelista, jossa käydään läpi useamman ohjelman vahvuudet rinnakkain.

”Fennoa on selkeä valinta, kun kirjanpito, laskutus ja palkanlaskenta halutaan saman katon alle – eikä eri järjestelmien välillä haluta siirtää tietoja manuaalisesti.”

Fennoa ja tulorekisteri-integraatio

Suomessa jokaisella työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa palkkatiedot tulorekisteriin. Verohallinnon mukaan tiedot on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Tämä on tiukka vaatimus, joka korostaa automaation merkitystä.

Fennoa hoitaa tulorekisteri-ilmoitukset osana palkka-ajoa automaattisesti. Käyttäjän ei tarvitse kirjautua erikseen tulorekisterin sähköiseen palveluun – tieto siirtyy suoraan järjestelmien välillä. Tämä vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja nopeuttaa kuukausittaista palkkaprosessia.

Työnantajan sivukulut, kuten eläkevakuutusmaksut (ETK) ja sosiaalivakuutusmaksut, lasketaan automaattisesti palkan yhteydessä. Tämä on olennainen osa toimivaa palkanlaskentajärjestelmää, jotta työnantaja välttyy maksuviivästymisiltä tai virheellisiltä ilmoituksilta.

Lisätietoa palkanlaskennan integroinnista kirjanpitoon löydät erillisestä oppaasta, jossa käydään läpi integraatioprosessin vaiheet käytännönläheisesti.

Kenelle Fennoa palkanlaskenta sopii parhaiten?

Fennoa on suunniteltu erityisesti pienten yritysten ja tilitoimistojen tarpeisiin. Vertailut osoittavat, että se sijoittuu erityisesti 1–20 hengen yritysten suosikkiohjelmistoksi. Mutta sopivuus riippuu myös siitä, mitä muita taloushallinnon tarpeita yrityksellä on.

Fennoa soveltuu erityisen hyvin:

• Yksinyrittäjille ja pienmikroyrityksille, joilla on 1–5 palkansaajaa ja tarve hoitaa kaikki talousasiat yhdessä paikassa
• Kasvuvaiheessa oleville yrityksille, joilla on juuri palkattu ensimmäiset työntekijät
• Tilitoimistoille, jotka haluavat yhteiskäyttömahdollisuuden asiakkaidensa kanssa
• Toimialoille, joilla TES on yleisimpiä – Fennoa kattaa yleisimmät työehtosopimukset

Fennoa sopii heikommin erittäin monimutkaisiin palkkarakenteisiin, yli 50 hengen yrityksille tai tilanteisiin, joissa tarvitaan esimerkiksi erikoistuneita HR-järjestelmäintegrointeja. Näihin tilanteisiin Netvisor tai Visma Payroll ovat parempia vaihtoehtoja.

Jos harkitset, onko pilvipalvelu vai paikallinen ohjelmisto parempi valinta, tutustu pilvipalkanlaskennan vs. paikallisen ohjelmiston vertailuun. Fennoa on puhtaasti pilvipohjainen, mikä tekee siitä erittäin joustavan valinnan etätyötä tai useita toimipisteitä käyttäville yrityksille.

Suomalainen sääntely-ympäristö ja Fennoan rooli

Suomalainen palkanlaskenta on yksi monimutkaisimmista Euroopassa, sillä se yhdistää useita erillisiä ilmoitusvelvollisuuksia: tulorekisteri, eläkevakuutus, tapaturmavakuutus, sosiaalivakuutusmaksut ja ennakonpidätys. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan tulorekisteriin on ilmoitettava jokaisesta palkanmaksusta erikseen.

Fennoa on rakentanut tuotetaan vastaamaan nimenomaan suomalaisen lainsäädännön vaatimuksiin. Kelan sairausvakuutusmaksut ja sairauspoissaolojen korvausten haku ovat olennainen osa työnantajan velvollisuuksia. Fennoan palkanlaskentamoduuli auttaa pitämään nämä tiedot ajan tasalla.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa on yli 290 000 työnantajayritystä – ja suuri osa niistä on pieniä yrityksiä, joille Fennoan kaltainen kokonaisratkaisu on käytännöllisin valinta. Markkinapotentiaali on valtava, mikä selittää myös miksi Fennoa on panostanut juuri pk-sektorin palveluihin.

Fennoa palkanlaskennan käyttöönotto vaihe vaiheelta

Fennoan palkanlaskennan käyttöönotto on suunniteltu sujuvaksi, mutta onnistunut aloitus vaatii huolellista valmistautumista. Seuraavat vaiheet auttavat välttämään yleisimmät virheet.

Vaihe 1: Perustietojen syöttäminen. Ensimmäiseksi täytetään yrityksen perustiedot: Y-tunnus, tilinumero palkanmaksua varten ja verohallinnon työnantajarekisteritiedot. Fennoa hakee osan tiedoista suoraan YTJ-tietokannasta, mikä nopeuttaa prosessia merkittävästi.

Vaihe 2: Työntekijätietojen vienti. Jos yrityksellä on jo palkkatiedot toisessa järjestelmässä, Fennoa tukee CSV-muotoista massatuontia. Tiedostossa tulee olla vähintään henkilötunnus, pankkitili, verokorttitieto ja työsuhteen alkamispäivä. Virheelliset henkilötunnukset ovat yleisin syy tuonnin epäonnistumiseen, joten ne kannattaa tarkistaa ennen latausta.

Vaihe 3: Verokorttien hakeminen. Fennoa hakee verokorttitiedot suoraan Verohallinnon Palkka.fi-rajapinnasta Suomi.fi-valtuutuksella. Valtuutus on haettava erikseen Suomi.fi-palvelusta ennen tätä vaihetta, mikä vie tyypillisesti 1-3 arkipäivää.

Vaihe 4: Palkkakauden ja maksuaikataulun määrittäminen. Järjestelmässä valitaan palkkakausien tiheys (kuukausi, kaksi viikkoa tai viikko) ja ensimmäisen maksukauden päättymispäivä. Fennoa laskee automaattisesti tulorekisteri-ilmoitusten määräpäivät, jotka ovat maksupäivää seuraava kalenteripäivä (Verohallinto 2025).

Vaihe 5: Testiajo ennen varsinaista käyttöä. Fennoa suosittelee ajamaan ensimmäisen palkkakauden niin sanottuna testimoodissa ennen todellista maksatusta. Tässä vaiheessa tarkistetaan, että TyEL-prosentit, työttömyysvakuutusmaksut ja mahdolliset lisät on syötetty oikein. Tyypillinen käyttöönotto kestää kokemattomalta käyttäjältä noin 4-8 tuntia, ammattitaitoiselta kirjanpitäjältä 1-2 tuntia.

Yleisimmät virheet Fennoa palkanlaskennassa ja niiden välttäminen

Suomalaisissa pk-yrityksissä palkanlaskennan virheet aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia. Verohallinnon mukaan vuonna 2024 annettiin yli 120 000 korjaavaa tulorekisteri-ilmoitusta, joista huomattava osa johtui ohjelmistojen virheellisestä käytöstä (Verohallinto, Tulorekisterin vuosiraportti 2024).

Virhe 1: Väärä TyEL-vakuutustunnus. Fennoa edellyttää, että TyEL-vakuutusyhtiön tunnus syötetään täsmälleen vakuutuskirjan mukaisessa muodossa. Pienin kirjoitusvirhe estää ilmoitusten lähettämisen Eläketurvakeskukselle. Ratkaisu: kopioi tunnus suoraan vakuutuskirjasta, älä kirjoita käsin.

Virhe 2: Luontoisetujen unohtaminen. Puhelinetu, autoetu ja lounasetu on ilmoitettava tulorekisteriin erikseen. Fennoan palkkalajivalikosta löytyy valmiit luontoisetulajit, mutta ne on aktivoitava manuaalisesti jokaiselle työntekijälle. Unohtaminen johtaa alimaksuun ja mahdolliseen jälkiverotukseen.

Virhe 3: Lomapalkan kertymien virheellinen laskenta. Fennoa laskee lomapalkkavaraukset automaattisesti, mutta ainoastaan jos työsuhteen tyyppi on asetettu oikein. Tuntipalkkaisten ja kuukausipalkkaisten välinen ero on kriittinen: virheellinen valinta voi johtaa jopa 18,5 prosentin laskentavirheeseen lomapalkassa (Vuosilomalaki 162/2005).

Virhe 4: Kirjanpidon ja palkanlaskennan synkronoimattomuus. Jos Fennoaa käytetään vain palkanlaskentaan eikä kirjanpitoon, vientien siirto taloushallintoon on tehtävä manuaalisesti tai rajapinnan kautta. Unohtunut siirto aiheuttaa tuloslaskelman virheellisyyden. Suositus: aseta kalenteristmuistutus jokaisen palkkakauden päätteeksi.

Fennoan integraatiot: mitä ohjelmistoja voi yhdistää käytännössä

Fennoan ekosysteemi on laajentunut merkittävästi vuosina 2023-2025. Seuraava taulukko kokoaa keskeisimmät integraatiot ja niiden käytännön hyödyn palkanlaskennan näkökulmasta.

Käytännössä sujuvimmin toimii Fennoan oma kirjanpito yhdistettynä palkanlaskentaan: palkkaviennit siirtyvät automaattisesti ilman manuaalista työtä. Ulkopuolisiin kirjanpito-ohjelmistoihin vietäessä käyttäjä joutuu edelleen tarkistamaan tiliöinnit manuaalisesti, koska tilikartat poikkeavat toisistaan.

Työajanseuranta on toistaiseksi Fennoan selvin integraatiopuute. Järjestelmässä ei ole suoraa yhteyttä esimerkiksi Clockify-, Toggl- tai Sympa HR -ohjelmistoihin, joten työtunnit on syötettävä käsin. Fennoa on ilmoittanut kehittävänsä avointa API-rajapintaa, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä (Fennoa, kehityskartta Q1/2026).

Palkanlaskennan todelliset kokonaiskustannukset Fennoalla verrattuna ulkoistamiseen

Monelle yrittäjälle palkanlaskennan kustannuslaskenta on epäselvä. Pelkkä ohjelmistohinta ei kerro koko totuutta, kun huomioidaan oma ajankäyttö ja virheiden korjaaminen.

Fennoan Perus-paketti maksaa 29 euroa kuukaudessa viidelle työntekijälle (Fennoa hinnasto 2026). Lisäksi on laskettava yrittäjän oma ajankäyttö: kokematon käyttäjä käyttää palkanlaskentaan aluksi noin 2-4 tuntia kuukaudessa, rutinoitunut käyttäjä 30-60 minuuttia. Jos yrittäjän laskennallinen tuntihinta on 50 euroa, todellinen kuukausikustannus on 79-229 euroa.

Vertailun vuoksi tilitoimiston palkanlaskennan ulkoistaminen maksaa Suomessa tyypillisesti 25-45 euroa per työntekijä per kuukausi (Taloushallintoliitto, hintasuositus 2025). Viiden työntekijän yrityksessä se tarkoittaa 125-225 euron kuukausikustannusta, johon ei sisälly yrittäjän omaa ajankäyttöä.

Kustannusvertailu näyttää tältä viiden henkilön yrityksessä kuukausitasolla:

• Fennoa Perus + 2h yrittäjän aika (50 e/h): noin 129 euroa
• Tilitoimisto (30 e/hlö): noin 150 euroa
• Fennoa Perus + 4h yrittäjän aika: noin 229 euroa
• Tilitoimisto (45 e/hlö): noin 225 euroa

Laskuista näkyy, että Fennoa on edullisempi vaihtoehto vain, jos palkanlaskenta sujuu alle kahden tunnin kuukaudessa. Yli 10 hengen yrityksissä oma järjestelmä alkaa selvästi kannattaa, koska Fennoan Kasvuyritys-paketti kattaa 25 työntekijää 69 eurolla, kun tilitoimisto laskuttaisi saman ryhmästä 250-450 euroa. Skaalaedut ovat merkittävät kasvavissa yrityksissä.

Fennoa palkanlaskenta monimutkaisissa työsuhdetilanteissa

Perustoiminnot Fennoa hoitaa moitteettomasti, mutta entä poikkeustilanteet? Nämä ovat juuri ne tilanteet, joissa palkanlaskentaohjelmiston todellinen kypsyys paljastuu.

Osa-aikatyö ja vaihteleva työaika. Nollatuntisopimuksilla työskentelevien henkilöiden palkkaus on Fennoassa toteutettavissa, mutta vaatii palkkalajien manuaalista räätälöintiä. Järjestelmä ei tue automaattista tuntipohjaista laskentaa suoraan tuntiseurantaan linkitettynä.

Äitiys- ja vanhempainvapaa. Kelan maksaman vanhempainpäivärahan ja työnantajan mahdollisen palkan yhteensovittaminen onnistuu Fennoassa, mutta käyttäjän on itse laskettava, mikä osuus kuuluu Kelalle ja mikä työnantajalle. Automaattinen Kela-hakemusintegraatio puuttuu, toisin kuin esimerkiksi Mepco-järjestelmässä.

Ulkomailta palkatut työntekijät. Rajoitetusti verovelvollisten ulkomaalaisten palkanlaskenta edellyttää erityistä 35 prosentin lähdeverokorttipohjaa (Verohallinto, lähdevero 2025). Fennoa tukee tätä, mutta asetus on tehtävä manuaalisesti henkilökohtaisella tasolla. Jos ulkomaalainen työntekijä hakee progressiivisen verotuksen soveltamista Suomessa, tiliöinti muuttuu merkittävästi.

Palkkaennakot ja kuittaukset. Palkan ennakko-osa, joka vähennetään seuraavalta palkkakaudelta, onnistuu Fennoassa vähennyspalkkalajin avulla. Toiminto on olemassa, mutta ei erityisen intuitiivinen löytää ensi kertaa.

Ulosotto. Ulosottomaksun automaattinen laskenta perustuu Fennoan järjestelmässä suojaosuuslaskuriin. Käyttäjän on syötettävä ulosottoviraston ilmoittama suojaosuus manuaalisesti, minkä jälkeen Fennoa laskee pidätyksen oikein. Tiedonsaanti ulosottoviranomaiselta on käyttäjän vastuulla, ei automatisoitu.

Fennoan tuki ja asiakaspalvelu: käytännön kokemuksia

Ohjelmiston laatu selviää usein vasta ongelmatilanteessa. Fennoan asiakastuki toimii arkisin kello 9-16 puhelimitse ja sähköpostitse. Chat-tuki on saatavilla Premium-pakettiin sisältyvänä lisäominaisuutena.

Tukipyyntöihin vastataan Fennoan oman lupauksen mukaan yhden arkipäivän kuluessa sähköpostilla. Käytännön kokemukset osoittavat vastausajan olevan usein 4-8 tunnin sisällä arkiaikaan. Palkanlaskennan kiireellisissä tilanteissa, kuten tulorekisteri-ilmoituksen epäonnistumisessa maksupäivänä, tämä voi olla liian hidas prosessi.

Fennoan tukimateriaali on laaja suomeksi. Ohjekeskuksessa on yli 200 artikkelia, ja YouTube-kanavalla julkaistaan säännöllisesti päivitettyjä video-ohjeita. Verohallinnon lainsäädäntömuutoksiin reagoidaan tyypillisesti 1-3 viikon sisällä muutoksen voimaantulosta, mikä on alan normaali tahti.

Vertailun vuoksi: Procountorin tukiportaali on laajempi ja tarjoaa chat-tuen kaikille asiakkaille riippumatta paketista. Netvisor puolestaan tarjoaa kattavan kumppaniverkoston, jossa tilitoimistot hoitavat asiakastuen. Fennoalla vastaavaa kumppaniverkostoa ei vielä ole yhtä laajana vuoden 2026 alussa, vaikka tilitoimistoyhteistyö on kasvussa.

Yhteisöllinen tuki on vielä kehitysasteella: Fennoan käyttäjäfoorumi on olemassa, mutta aktiivisia keskusteluja on vähän verrattuna esimerkiksi Netvisorin käyttäjäyhteisöön. Yrittäjien Facebook-ryhmissä Fennoa-aiheisia kysymyksiä ja vastauksia esiintyy säännöllisesti, mikä on käytännössä korvaamassa puuttuvan virallisen yhteisön.

Fennoa palkanlaskenta ja TES-automaatio: miten työehtosopimukset toimivat käytännössä

Yksi palkanlaskennan aikaa vievimmistä tehtävistä on varmistaa, että palkat lasketaan kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. Fennoa sisältää tuen useimmille Suomen yleisimmille TES-sopimuksille, mutta toteutuksessa on tärkeitä vivahteita, jotka yrittäjän kannattaa tietää ennen käyttöönottoa.

Fennoa tunnistaa automaattisesti sellaiset yleissitovat TES-sopimukset kuten Kaupan alan TES, Teknologiateollisuuden TES ja Rakennusalan TES. Järjestelmä päivittää palkkaluokat ja korotusprosentit sopimuskauden vaihtuessa, mikä vähentää manuaalista työtä merkittävästi. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli vuonna 2025 voimassa noin 170 yleissitovaa TES-sopimusta, joten kattavuus ei ole täydellinen, mutta yleisimpien toimialojen osalta tilanne on hyvä.

Käytännön esimerkki: kaupan alan yritys, jossa on viisi osa-aikaista myyjää, hyötyy siitä, että Fennoa laskee automaattisesti iltatyölisät, sunnuntailisät ja viikkolepopäivien korvaukset kaupan alan TES:n mukaisesti. Ilman automaatiota nämä laskettaisiin manuaalisesti tuntiraporttien perusteella, mikä voi viedä useita tunteja kuukaudessa.

Huomioitava rajoitus on se, että jos yrityksesi TES sisältää paikallisen sopimisen elementtejä tai yrityskohtaisia lisäliitteitä, Fennoan automaatio ei välttämättä kata niitä. Tällaisissa tilanteissa palkanlaskija joutuu tekemään manuaalisia korjauksia, ja on tärkeää dokumentoida nämä poikkeamat järjestelmään. Fennoan asiakastuki suosittelee tällöin ottamaan yhteyden järjestelmän tukeen ennen ensimmäistä palkanmaksua, jotta laskentasäännöt voidaan konfiguroida oikein.

Vuosittaiset TES-korotukset siirtyvät Fennoaan yleensä kahden viikon sisällä sopimusmuutoksen voimaantulosta. Tämä on kilpailukykyinen päivitysvauhti verrattuna esimerkiksi täysin manuaaliseen Excel-pohjaiseen palkanlaskentaan, jossa yrittäjä itse vastuussa päivittämisestä.

Fennoa palkanlaskenta ja etätyökorvaukset: verotus ja kirjanpito 2026

Etätyön yleistyminen on tuonut palkanlaskentaan uusia muuttujia, joita Fennoan on kyettävä käsittelemään oikein. Verohallinnon vuoden 2026 ohjeistuksen mukaan työnantaja voi maksaa etätyökorvausta verovapaasti enintään 3,20 euroa päivältä, kun etätyöpäivien määrä on dokumentoitu asianmukaisesti.

Fennoassa etätyökorvaukset kirjataan erilliselle kululajille, joka erottuu palkasta. Tämä on tärkeää, koska korvaukset eivät ole palkkaa eivätkä kuulu työnantajan sivukulujen piiriin. Järjestelmä luo automaattisesti kirjanpitoviennin oikealle tilille, kunhan kululaji on aluksi määritetty oikein tilikarttaan.

Käytännön vinkki: jos yrityksessäsi on käytössä hybridityömalli, jossa työntekijä tekee osan päivistä toimistolla ja osan kotona, Fennoan työtuntiseurannan voi integroida etätyöpäivien kirjaukseen. Tämä vähentää virheiden riskiä ja tekee dokumentoinnista sujuvampaa erityisesti Verohallinnon mahdollisen tarkastuksen varalta.

Kirjanpidon kannalta on olennaista, että etätyökorvaukset näkyvät palkkalaskelmalla erillisellä rivillä. Fennoa tuottaa tämän automaattisesti, ja palkkalaskelma toimitetaan työntekijälle sähköisesti järjestelmän kautta. Verohallinnon 2025 yritysverotilastojen mukaan etätyökorvauksia maksoi noin 38 prosenttia suomalaisista pienyrityksistä, eli käytäntö on jo varsin yleinen.

Yksi yleinen virhe on kirjata etätyökorvaus palkkana, jolloin siitä peritään turhaan ennakonpidätys ja sivukulut. Fennoassa tämä virhe on mahdollista tehdä, jos kululaji on alun perin määritetty väärälle tilille. Tilikartan tarkistaminen käyttöönottovaiheessa on siksi kriittistä.

Fennoan palkkaraporttien hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä

Palkanlaskentajärjestelmä ei ole pelkästään velvollisuus, vaan se voi tuottaa arvokasta dataa liiketoiminnan johtamisen tueksi. Fennoa tarjoaa useita vakioraportteja, mutta niiden käyttö jää monilla yrittäjillä pintapuoliseksi.

Fennoan palkkakustannusraportti erittelee henkilöstökulut osastoittain, projekteittain tai kustannuspaikoittain, mikäli nämä dimensiot on ensin määritetty järjestelmään. Pienyritykselle, jossa on esimerkiksi kaksi eri myyntialuetta, tämä mahdollistaa henkilöstötuottavuuden vertailun ilman erillisiä Excel-laskelmia.

Konkreettinen käyttötapaus: rakennusalan yritys, jolla on useita samanaikaisia projekteja, voi Fennoassa kohdentaa työtunnit ja palkkakustannukset suoraan projektikoodeille. Kun projektin raportointi tehdään, henkilöstökulut saadaan ulos yhdellä klikkauksella. Tämä nopeuttaa projektikatteen laskentaa ja auttaa tunnistamaan, mitkä projektit ovat kannattavimpia henkilöstökuluihin suhteutettuna.

Fennoa mahdollistaa myös palkkakehityksen seurannan aikasarjana. Yrittäjä näkee kuukausittaisen trendin siitä, miten henkilöstökulut ovat kehittyneet suhteessa liikevaihtoon, mikäli taloushallinnon moduuli on käytössä samalla alustalla. Tilastokeskuksen Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston 2024 mukaan henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta vaihtelee toimialoittain merkittävästi: palvelualalla se on tyypillisesti 30-50 prosenttia, kaupan alalla 15-25 prosenttia.

Raporttien vienti onnistuu CSV- ja PDF-muodossa, mikä helpottaa tiedon jakamista esimerkiksi tilintarkastajalle tai pankille rahoitusneuvotteluja varten. Fennoan raportit ovat standardimuotoisia, joten ulkopuolinen tilitoimisto pystyy tulkitsemaan ne ongelmitta.

Palkanlaskennan tietoturva ja GDPR-vaatimukset Fennoassa

Palkkatiedot kuuluvat henkilötietolain ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) piiriin, mikä asettaa konkreettisia vaatimuksia palkanlaskentajärjestelmälle. Fennoa on suomalainen palvelu, jonka palvelimet sijaitsevat EU-alueella, mikä on tietosuojan kannalta merkittävä etu verrattuna ei-eurooppalaisiin pilvipalveluihin.

Fennoa on rekisteröitynyt henkilötietojen käsittelijäksi Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeistuksen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrittäjä voi tehdä Fennoan kanssa tietosuojasopimuksen (Data Processing Agreement), joka täyttää GDPR:n artiklan 28 vaatimukset. Ilman tätä sopimusta henkilötietojen siirto kolmannelle osapuolelle, kuten palkanlaskentajärjestelmälle, on juridisesti puutteellinen.

Käyttäjien pääsynhallinta on Fennoassa toteutettu roolipohjaisesti. Tämä tarkoittaa, että voit antaa kirjanpitäjälle pääsyn pelkästään taloustietoihin ilman, että hän näkee yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja. Tietosuojavaltuutetun 2025 raportin mukaan 62 prosenttia suomalaisista pienyrityksistä ei ole riittävästi rajannut henkilötietojen käyttöoikeuksia järjestelmissään, mikä on merkittävä tietosuojariski.

Fennoa tallentaa käyttäjien toimenpiteet lokiin, joten jälkikäteen on mahdollista selvittää, kuka on muokannut palkkatietoja ja milloin. Tämä on tärkeää erityisesti tilanteissa, joissa palkkavirhe havaitaan jälkikäteen ja on selvitettävä, missä vaiheessa se on syntynyt.

Palkkatietojen säilytysaika on Suomessa lähtökohtaisesti kymmenen vuotta kirjanpitolain nojalla, ja Fennoa säilyttää tiedot automaattisesti tämän ajan. Järjestelmä ilmoittaa, kun säilytysaika on päättynyt ja tiedot voidaan poistaa, mikä helpottaa GDPR:n mukaista tietojen minimointia.

Fennoa palkanlaskenta kasvavan yrityksen näkökulmasta: milloin järjestelmä alkaa rajoittaa

Fennoa on suunniteltu erityisesti pienille yrityksille, ja tämä näkyy sekä hinnoittelussa että ominaisuuksissa. Kasvavan yrityksen kannalta on tärkeää tunnistaa etukäteen ne rajapyykit, joissa järjestelmä voi alkaa hidastaa liiketoimintaa sen sijaan, että tukisi sitä.

Noin 25-30 henkilön kohdalla yritykset alkavat tyypillisesti tarvita toiminnallisuuksia, joita Fennoassa ei ole tai jotka ovat hyvin rajalliset. Näitä ovat muun muassa kehityskeskustelujen ja osaamisen hallinnan työkalut, automaattiset palkkatarkistusten hyväksymisketjut sekä syväintegraatio HR-järjestelmiin kuten Sympa tai Mepco. Fennoan API on olemassa, mutta se vaatii teknistä osaamista hyödyntämiseksi.

Toinen kasvun kipupiste liittyy kansainvälistymiseen. Jos yritys palkkaa henkilöitä muista EU-maista tai lähtee kansainvälisille markkinoille, Fennoa ei tue ulkomaisia palkanlaskentasäädöksiä. Tässä vaiheessa on harkittava siirtymistä kansainväliseen järjestelmään kuten Visma Payroll tai Sage, tai käytettävä Fennoaa ainoastaan Suomen palkanlaskentaan ja hoidettava muiden maiden palkat erikseen.

Pk-yritysbarometrin 2025 mukaan 18 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä suunnitteli henkilöstömäärän kasvattamista seuraavan kahden vuoden aikana. Jos yrityksesi kuuluu tähän joukkoon, on viisasta arvioida jo nyt, riittääkö Fennoa seuraavalle kasvutasolle, vai onko järjestelmänvaihto edessä kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Järjestelmänvaihto on aina kallis ja aikaa vievä prosessi, joten ennakointi kannattaa.

Fennoa palkanlaskenta vs. tilitoimiston ulkoistus: käytännön vertailu kuluineen

Monelle pienyrittäjälle suurin kysymys ei ole Fennoan hinta suhteessa kilpailijoihin, vaan se, kannattaako palkanlaskenta hoitaa itse vai ulkoistaa tilitoimistolle. Vertailu on konkreettisempi kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää.

Tilitoimiston palkanlaskentapalvelu maksaa tyypillisesti 15–40 euroa per palkansaaja per kuukausi riippuen palvelutasosta ja toimiston koosta. Suomen Taloushallintoliitto ry:n hintakyselyn (2025) mukaan viiden hengen yrityksessä vuosikustannus tilitoimistolle on keskimäärin 1 200–2 400 euroa pelkästä palkanlaskennasta, johon eivät sisälly kirjanpito, tilinpäätös tai neuvonta.

Fennoalla vastaava viiden henkilön yritys maksaa palkanlaskentamoduulin sisältävästä paketista noin 49–79 euroa kuukaudessa (Fennoa hinnoittelu 2026), eli 588–948 euroa vuodessa. Säästö tilitoimistoon verrattuna on siis 250–1 450 euroa vuodessa, mutta laskelmaan on lisättävä yrittäjän oma ajankäyttö. Jos palkanlaskentaan menee kaksi tuntia kuukaudessa ja yrittäjän tuntikatekalkyyyli on 60 euroa, syntyy 1 440 euron piilokuluerä vuositasolla.

Käytännössä järkevin ratkaisu monelle kasvavalle mikroyritykselle on hybridimalli: Fennoa hoitaa palkanlaskennan automaation, ja kirjanpitäjä tarkistaa kuukausittain tulorekisteri-ilmoitukset noin 20–30 euron kertapalkkiolla. Näin vastuu ei lepää yksin yrittäjällä, mutta kokonaiskustannus pysyy selvästi alle perinteisen tilitoimistosopimuksen. Verohallinnon mukaan tulorekisteri-ilmoituksen virheistä voi seurata 50–200 euron myöhästymismaksu per ilmoitus (Verohallinto, Syventävät vero-ohjeet 2025), joten ulkopuolinen tarkistussilmä maksaa itsensä helposti takaisin jo yhden vältetyn virheen kautta.

Fennoa palkanlaskenta osa-aikatyössä ja nollatuntisopimuksissa: konkreettiset työvaiheet

Nollatuntisopimusten ja osa-aikaisen työn palkanlaskenta on yksi yleisimmistä ongelmatilanteista, joihin Fennoan käyttäjät törmäävät. Työsuhde on aktiivinen, mutta työtunnit vaihtelevat kuukausittain tai ovat nolla, mikä vaatii erityistä huolellisuutta sekä järjestelmässä että tulorekisteri-ilmoituksissa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2024) mukaan Suomessa on noin 105 000 nollatuntisopimustyöntekijää. Heistä merkittävä osa työskentelee pienissä yrityksissä, joissa Fennoa on tyypillinen palkanlaskentaratkaisu. Käytännön ongelma syntyy siitä, että jos työntekijälle ei makseta palkkaa tiettynä kuukautena, tulorekisteriin on silti toimitettava ns. nollasuorite tai vahvistettava, ettei ilmoitusvelvollisuus koske kyseistä kuukautta.

Fennoan työvaiheet nollatuntisopimuksessa kuukausittain etenevät näin:

1. Avaa palkkakausi normaalisti Fennoan palkanlaskentamoduulissa.
2. Lisää työntekijälle tehdyt tunnit kyseiselle kaudelle. Jos tunteja on nolla, jätä tuntikenttä tyhjäksi älä poista työntekijää järjestelmästä.
3. Tarkista, onko työsuhde merkitty Fennoassa muodoksi ”tuntipalkkainen, osa-aikainen” eikä ”kuukausipalkkainen”. Väärä työsuhdetyyppi generoi automaattisesti minimipalkan, vaikka tunteja ei olisi.
4. Kun palkka on nolla, Fennoa ei lähetä tulorekisteriin ilmoitusta automaattisesti. Yrittäjän on manuaalisesti vahvistettava Verohallinnolle, että kyseinen henkilö ei saanut tuloja. Tämä tehdään tulorekisterin omassa käyttöliittymässä tai Fennoan suoran rajapinnan kautta, jos integraatio on käytössä.
5. Kirjaa loma-ajan kertymä manuaalisesti. Fennoa laskee vuosilomakertymän vain maksettuja tunteja vastaan, joten nollakuukaudet eivät kerrytä lomapalkkaa automaattisesti, mikä on lainmukaista vuosilomalain (162/2005) 6 pykälän mukaisesti.

Yleinen virhe on poistaa nollatuntilainen palkkarekisteristä kuukaudeksi ja lisätä uudelleen seuraavana kuukautena. Tämä katkaisee työsuhteen tiedot järjestelmässä ja voi aiheuttaa virheellisen työsuhteen aloituspäivän tulorekisteriin, josta Verohallinto voi pyytää selvitystä. Oikea toimintatapa on pitää henkilö aina aktiivisena järjestelmässä koko työsuhteen ajan, vaikka maksettavaa palkkaa ei syntyisi.

Fennoa palkanlaskenta ja vuosilomalaskenta: vaikeat tapaukset vaihe vaiheelta

Vuosilomalaskenta on yksi eniten virheitä aiheuttavista palkanlaskennan osa-alueista, ja Fennoan käyttäjät törmäävät siihen erityisesti silloin, kun työntekijän lomanmääräytymisvuosi on epätäydellinen tai palkkausmuoto on vaihtunut kesken vuoden. Vuosilomalaki (162/2005) edellyttää tarkan prosenttiperusteen tai viikkoperusteen soveltamista tilanteen mukaan, ja Fennoa laskee nämä automaattisesti, mutta oikea lopputulos edellyttää huolellista syöttödataa.

Käytännön vaiheet vaikean vuosilomakelkouksen käsittelyyn Fennoassa ovat seuraavat. Ensimmäiseksi tarkistetaan työntekijän lomanmääräytymiskausi: Fennoan työsuhdekorttiin kirjataan työsuhteen alkamispäivä tarkasti, koska alle vuoden kestäneet suhteet kuuluvat 2 päivän / kuukausi -säännön piiriin eikä 2,5 päivän säännön. Toiseksi varmistetaan ansaintaperuste: jos kuukausipalkkainen on ollut osan lomanmääräytymisvuodesta tuntipalkalla, Fennoa vaatii manuaalisen korjauksen palkkahistoriaan, jotta prosenttiperuste (9 % tai 11,5 % yli vuoden työsuhteissa) lasketaan oikean palkkasumman pohjalta. Kolmanneksi syötetään poissaolotiedot: palkattomat vapaat, sairauspäivät ja perhevapaat vaikuttavat laskentaan eri tavoin, ja Fennoan poissaolokoodistossa on erotettava ”työssäolopäivien veroiset päivät” (esim. äitiysvapaan 75 ensimmäistä arkipäivää) varsinaisista palkattomista päivistä.

Käytännön esimerkki: rakennusalan yritys, jossa on 4 työntekijää, havaitsi vuoden 2025 lopulla, että yksi asentaja oli kirjattu väärällä poissaolokoodilla 45 päivän sairasloman ajalta. Fennoan lomaraportti näytti 18 lomapäivää, mutta oikea määrä oli 24 päivää, kun työssäolopäivien veroiset päivät laskettiin uudelleen. Virheen korjaus tehtiin Fennoan ”Muokkaa laskentaperustetta” -toiminnolla ilman kokonaan uutta palkka-ajoa.

Lomapalkan laskenta-ajan erityistilanteet, kuten lomaraha (tyypillisesti 50 % lomapalkasta TES:n mukaan), on syötettävä Fennoaan erillisellä palkkalajilla. Järjestelmä ei lisää lomarahaa automaattisesti, ellei TES-automaatio kata kyseistä sopimusta. Teknologiateollisuuden TES ja kaupan TES ovat tuettuja, mutta rakennusalan RAVA-sopimuksen lomarahakäytäntö vaatii manuaalisen palkkalajin vuonna 2026. Tämä tieto kannattaa tarkistaa Fennoan tukiportaalista ennen ensimmäistä loma-ajoa, sillä TES-tukilistaa päivitetään kvartaaleittain.

Fennoa palkanlaskenta ja palkkatodistukset: miten tulosteet vastaavat pankkien ja Kelan vaatimuksia

Palkkatodistukset ovat arkinen mutta usein aliarvioitu palkanlaskennan tuotos: pankki tarvitsee ne asuntolainaa varten, Kela sairauspäivärahan perusteeksi ja vuokranantajat luottotarkastuksessa. Fennoa tuottaa palkkatodistukset automaattisesti, mutta niiden sisältö ja muoto eivät aina vastaa vastaanottajan odotuksia ilman pieniä säätöjä.

Kelan palkkatodistusvaatimus on tarkin. Kela edellyttää 6 kuukauden palkkasummat eriteltynä kuukausittain, ja todistuksessa on näyttävä bruttopalkka, luontoisedut ja mahdolliset lomarahat erikseen (Kela.fi, päivitetty tammikuu 2026). Fennoan oletustuloste ”Palkkatodistus” sisältää nämä tiedot, mutta luontoisedut (esim. autoetu, puhelinetu) näkyvät omalla rivillään vain, jos ne on kirjattu erillisillä palkkalajitunnisteilla eikä summattuna peruspalkkariviin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on tarkistettava palkkalajien rakenne ennen ensimmäistä Kela-todistuspyyntöä.

Pankit, erityisesti OP ja Nordea, hyväksyvät Fennoan PDF-tulosteet sellaisenaan, kunhan dokumentissa näkyy yrityksen Y-tunnus, allekirjoittajan nimi ja päiväys. Fennoa lisää Y-tunnuksen automaattisesti yritysasetuksista, mutta allekirjoittajan nimi on lisättävä manuaalisesti todistuspohjaan kerran, jonka jälkeen se toistuu jokaisessa tulosteessa. Nordean verkkopankin ohjeistuksessa (2025) suositellaan myös työsuhteen alkamispäivää, joka löytyy Fennoasta työsuhdekortin kautta ja on lisättävä todistukseen erikseen ”lisätiedot”-kenttään.

Vertailu kilpaileviin järjestelmiin palkkatodistusominaisuuden osalta osoittaa selkeitä eroja:

Käytännön vinkki: jos yrityksessä on osa-aikainen työntekijä, jonka tuntimäärä vaihtelee kuukausittain, kannattaa Fennoan palkkatodistuspohjaan lisätä ”lisätiedot”-tekstinä maininta ”tuntimäärä vaihtelee sopimuksen mukaan”. Tämä estää pankin lisäkysymykset epäsäännöllisistä palkkasummista ja nopeuttaa lainakäsittelyä merkittävästi käytännön kokemusten perusteella.

Usein kysytyt kysymykset – Fennoa palkanlaskenta

Mitä Fennoan palkanlaskenta sisältää?

Fennoan palkanlaskenta kattaa palkka-ajon, automaattiset tulorekisteri-ilmoitukset, palkkalaskelmat työntekijöille sähköisesti, ennakonpidätyksen laskennan, työnantajan sivukulujen automaattilaskennan sekä kirjanpitointegraation. Käytännössä kaikki yleisimmät palkanlaskennan vaiheet kuuluvat järjestelmän piiriin. Tilitoimisto ja asiakas voivat myös käyttää järjestelmää yhdessä, mikä helpottaa yhteistyötä. Lomalaskenta, sairasloma-ajan palkat ja lomarahat lasketaan automaattisesti, vaikka lomalaskenta onkin Fennoan haasteellisimmista osa-alueista käytännössä.

Sopiiko Fennoa yksinyrittäjälle vai tarvitaanko siihen palkansaajia?

Fennoan palkanlaskenta on tarkoitettu nimenomaan tilanteisiin, joissa yrityksessä on palkattuja työntekijöitä. Yksinyrittäjä, joka on toiminimessä tai ei maksa itselleen palkkaa, ei tarvitse palkanlaskentaa. Osakeyhtiöyrittäjä, joka maksaa itselleen palkkaa, hyötyy sen sijaan täysin Fennoan ominaisuuksista. Pienyritys, jossa on 1–5 palkansaajaa, on Fennoan tyypillisin käyttäjäprofiili. Kirjanpito ja laskutus onnistuvat Fennoalla myös ilman palkanlaskentaa, joten ohjelmiston voi ottaa käyttöön vaiheistettuna yrityksen kasvun mukaan.

Kuinka paljon Fennoa palkanlaskenta maksaa?

Fennoan hinnoittelu riippuu valitusta paketista ja palkansaajien määrästä. Markkinavertailujen perusteella kokonaisratkaisu palkanlaskennalla alkaa noin 39–69 eurosta kuukaudessa pienille yrityksille, mutta tilitoimistoille ja isommille yrityksille hinnoittelu perustuu yksilölliseen tarjoukseen. Suositeltavaa on pyytää suora tarjous Fennoalta oman tilanteen mukaan. Kilpailijoihin verrattuna Fennoa sijoittuu edullisempien vaihtoehtojen joukkoon, erityisesti kun otetaan huomioon, että kirjanpito, laskutus ja palkanlaskenta ovat samassa paketissa. Lisää palkanlaskentaohjelman hinnoista löydät erillisestä artikkelista.

Miten Fennoa hoitaa lomapalkat ja -rahat?

Fennoa laskee lomapalkkojen ja lomarahojen määrän automaattisesti vuosilomalain perusteella. Automaatio kattaa yleisimmät tilanteet, kuten kuukausi- ja tuntipalkkaisen henkilöstön loman kertymisen. Käytännön testeissä, kuten Theseus.fi-julkaistussa opinnäytetyössä, todettiin kuitenkin, että lomalaskenta on Fennoan vaativin osa-alue – erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa tai useiden eri palkkausmuotojen kohdalla. Käyttäjältä vaaditaan lomakauden laskentalogiikan perustietämystä, jotta tuloksia voi tulkita oikein. Ohjelmisto ei korvaa osaamista, mutta helpottaa laskentaa merkittävästi.

Toimiiko Fennoa tulorekisterin kanssa automaattisesti?

Kyllä. Fennoa lähettää palkkatiedot tulorekisteriin automaattisesti palkka-ajon yhteydessä. Tämä on yksi ohjelman vahvuuksista, sillä tulorekisteri-ilmoitusten tekeminen manuaalisesti on virhealtista ja aikaa vievää. Suomessa tulorekisteri-ilmoitus on pakollinen viiden päivän kuluessa palkanmaksusta, joten automaatio on käytännössä välttämätöntä. Verohallinnon mukaan viivästyneistä ilmoituksista voidaan määrätä sanktioita, minkä vuoksi automatisoitu prosessi on selkeä etu sekä työnantajille että tilitoimistoille. Fennoa hoitaa myös työnantajan erillisilmoitukset, kun niitä tarvitaan.

Voinko hoitaa kirjanpidon ja palkanlaskennan samassa Fennoa-tilissä?

Kyllä – ja tämä on yksi Fennoan keskeisimmistä myyntiargumenteista. Kirjanpito, laskutus ja palkanlaskenta toimivat samassa pilvialustassa, jolloin palkoista syntyvät kirjanpitoviennit menevät automaattisesti oikeille tileille ilman erillistä manuaalista työtä. Myös tilitoimisto pääsee samaan järjestelmään, jolloin tiedon siirto sähköpostin tai tiedostojen välityksellä jää kokonaan pois. Tämä kokonaisratkaisu-ajattelu on keskeinen ero esimerkiksi pelkästään palkanlaskentaan erikoistuneisiin ohjelmiin verrattuna. Palkanlaskennan integraatiosta kirjanpitoon löydät lisää tietoa erillisestä artikkelista.

Miten Fennoa vertautuu Procountoriin palkanlaskennan osalta?

Molemmat ovat suomalaisia pilvipalveluita, jotka kattavat palkanlaskennan osana laajempaa taloushallintoa. Procountor on perinteisesti vahvempi tilitoimistokäytössä, raportoinnissa ja monimutkaisten tilanteiden hallinnassa. Fennoa puolestaan on yksinkertaisempi käyttää ja usein edullisempi pienten yritysten budjeteille. Yhdessä vertailussa Procountor sai 8/10 ja Fennoa 7/10. Fennoa nousi kuitenkin Taloushallintoliitto-tutkimuksessa tehokkuuden kärkeen ja sai paremman kokonaisarvion yleisestä tyytyväisyydestä. Valinta riippuu paljolti siitä, painotatko helppokäyttöisyyttä vai ominaisuuksien laajuutta. Lisää löydät Procountor palkanlaskenta -arvostelussa.

Onko Fennoalla hyvä asiakastuki?

Fennoa tarjoaa asiakastukea sähköpostitse ja chat-kanavan kautta. Käyttäjäkokemusten perusteella tuki toimii hyvin normaaliolosuhteissa, mutta ruuhkautuu ajoittain vuodenvaihteen ja tilinpäätössesongin aikaan. Fennoa ylläpitää myös kattavaa ohje- ja opaskirjastoa omilla sivuillaan, josta löytyy vastaukset yleisimpiin kysymyksiin itsepalveluna. Taloushallintoliiton tutkimuksessa Fennoa sai tuesta arvosanan 4/5, mikä viittaa hyvään mutta ei täydelliseen tukikokemukseen. Palkanlaskentaan liittyvissä kysymyksissä käyttäjät ovat yleensä olleet tyytyväisiä saamaansa opastukseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Parhaat palkanlaskentaohjelmat 2026 – vertailu ja kokemukset
• Automaattinen TES-laskenta palkanlaskentaohjelmassa – mitä vaatia?
• Paljonko palkanlaskentaohjelma maksaa? Hinnat ja kustannukset 2026
• Palkanlaskennan pilvipalvelu vai paikallinen ohjelmisto – kumpi kannattaa valita?
• Palkanlaskentaohjelma pienyritykselle – edullisimmat ratkaisut
• Palkanlaskentaohjelman integrointi kirjanpitoon – näin se toimii
• Palkanlaskentaohjelmat vertailussa 2026 – mikä sopii yrityksellesi?
• Yleisimmät palkanlaskentaohjelman virheet ja kuinka ne korjataan
• Procountor palkanlaskenta – onko se paras pienyritykselle?
• Visma Payroll arvostelu – hinta, ominaisuudet ja käyttökokemukset

Lähteet

• Theseus.fi – Stähle, Saana: Fennoa-palkanlaskentaprosessi palkanlaskijan näkökulmasta (AMK-opinnäytetyö)
• Verohallinto – Tulorekisteri ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus
• Eläketurvakeskus (ETK) – Työnantajan eläkemaksut
• Kela – Työnantajat ja sairausvakuutusmaksu
• Tilastokeskus – Yritysrekisteri: työnantajayritykset Suomessa
• Rauhala.fi – Fennoa kärjessä Taloushallintoliiton tutkimuksessa 2021
• Fennoa blogi – Fennoa Palkat pärjäsi hyvin palkkaohjelmistojen vertailussa

Palkansaajan verotus 2026 – Näin lasket verot ja vähennykset